Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa
työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä
niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin
yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös
kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä
vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä.
Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa.
Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus
ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
Tottakai työpaikkakysymys on kunnille ja koko valtiolle tärkeä. Mutta kun "tähdätään tulevaisuuteen" pitää huomioida ennen kaikkea teknologian kehitys ja sen vaikutus työpaikkoihin. En todellakaan kirjoita erityisesti kuntauudistuksesta vaan elinkeinopolitiikan ja yleisen yhdyskuntapolitiikan kannalta.
Kilpailu pakottaa elinkeinot, niin teollisuuden kuin palvelutkin, jatkuvaan työn tuottavuuden nostamiseen. Ja tämä tapahtuu, ei niinkään hiillostamista lisäämällä tai itsetarkoituksellisia organisaatiouudistuksia tekemällä, vaan ottamalla käyttöön yhä kehittyneempää teknologiaa. Ja teknologiahan kehittyy koko ajan, ei lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti, koska myös tekniikan kehittymisessä työn tuottavuus kasvaa.
Uusien teknologioiden käyttöönotto alentaa tuotteen tai palvelun yksikköhintaa, mutta koska markkinat ja niiden ostovoima on rajallista, volyymiä ei yleensä voi nostaa samassa suhteessa. Seurauksena on se, että sama tuotantovolyymi voidaan saavuttaa suhteessa pienemmällä työvoimalla, kuin vanhalla teknologialla.
Edellisestä on kaksi seurausta. Ensimmäinen yleensä, hieman vastahakoisesti tiedostetaan ja myönnetään: työvoiman tarve pienenee ja vaikka yritykset ovat kannattavia, niin työttömyys tuppaa ainakin pikkuhiljaa lisääntymään.
Toista ei helposti myönnetä, eteenkään suorittavan työorganisaation ulkopuolella. Työn ääressä tämä kyllä on huomattu. Tämä on se, että kehittynyttä tegnologiaa hyödyntävät työkalut ovat keskimäärin vaikeampia hallita kuin vanhemmat vaihtoehdot. Jäljelle jäävältä työvoimalta vaaditaan parempaa osaamista, laajempien kokonaisuuksien hallitsemista ja korkempaa peruskoulutusta. Palkka ei silti ole parempi kuin aikaisemmin.
Kun yhdistetään kaksi edellä esitettyä ilmiötä, niin nähdään missä jo tällä hetkellä taloudessa mennään ja mistä rakennetyöttömyydessä, huoltovajeessa ja velkakriisissä on pohjimmiltaan kysymys. Koska ongelma on niin vaikea, ja sen ratkaisemisen edellyttämät muutokset vaativat vuosikymmenien valmistelut, pitäisi jo nyt alkaa vakavasti suunnittelemaan, millainen on yhteiskunta TÄYSAUTOMAATION vallitessa.
Kommentteja?