Hallituksen energia- ja ilmastoselonteon mukaan Suomeen ei tarvitaan turvaamaan sähköntarpeen kasvu 0-1 ydinvoimalaa. Kasvuarviot ovat siinäkin hulppeat.

Kansantaloudellisesti kaikkein halvin tapa saada lisää energiaa on sähköä säästävät toimet, kuten maakaasuverkon vuotojen tilkitseminen (Pöyryn selvitys) tai vesivoimalaoiden vanhojen turbiinien vaihtaminen tehokkaammiksi ja ennenkaikkea energiatehokkuuden nostaminen eli sähkön säästö esimerkiksi suosimalla energiapihejä laitteita.

Suurin haaste Suomessa on kuitenkin sähkönkulutuksen piikit. Piikit nostavat energiantarpeen yhtäkkisesti ja lyhytaikaisesti viisinkertaiseksi. Piikkien vuoksi joudutaan rakentamaan lisävoimaa.

Piikkejä voidaan vähentää mm. hintaohjauksella (energia maksaa enemmän silloin kun sen tuottaminen on kallista) tai vaikkapa jenkkiläiseen tapaan sähköyhtiö myy sinulle halvempaa sähköä siitä hyvästä, että voi kulutuspiikin aikana sammuttaa lämminvesivaraajasi 45 minuutiksi, tai pakastimesi 15 minuutiksi.

Suomessa kokeiltu kulutuspiikkien hallinta sähkön reaaliaikaisella hinnoittelulle oli onnistunut kokeilu. Siinä kuluttaja pystyi päättämään laittaako pesukoneen päälle silloin kun sähkö on kallista vai silloin kun se on halpaa, ja näin kulutuspiikit tasaantuivat huimasti.

Sähkön tarpeen kasvu riippuu paljolti politiikasta. Ruotsissa ja Suomessa oli hyvin samanlainen energiankulutuksen kasvukäyrä, kunnes 1987 Ruotsin energiankulutuksen voimakas kasvu taitettiin poliittis-taloudellisella ohjauksella, ja vuodesta 2001 se on laskenut.

Turve on hiiltä pahempi kasvihuoneilmiön aiheuttaja. Energiapaletin tulee olla monipuolinen, ja sen hinnoittelun tulee kannustaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävään toimintaan.

Sähkäautojen ennustetaan lisäävän sähkönkulutusta merkityksettömän vähän, mm. siksi, että osa latauksesta tapahtuu yöaikaan. Monet tahot (mm. Fortum) ovat esittäneet sähköautoja kulutushuippuja tasaavana mahdollisuutena, tapana varastoida energiaa, joilloin vaikkpa miljoonan auton akusto voisi hätätilassa myös luovuttaa sähköä.

Vihreiden malli Suomen energiantarpeen turvaamiseksi taloudellisesti kestävästi:

Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomen sähkön kulutus nousisi vuoteen 2020 mennessä 91 terawattituntiin. Jos oletetaan metsäteollisuuden rakennemuutoksen muuttuvan ripeäksi tuotannon kasvuksi, voisi Suomen sähkön tarve olla noin 96,5 TWh. Tästä nykyinen ja rakenteilla oleva kotimainen tuotantokapasiteetti riittää kattamaan noin 91 TWh, joten ero tuotannon ja kulutuksen välillä olisi 5,5 TWh.

Vastaavasti huipputehon tarpeen arvioidaan nousevan vuoteen 2020 mennessä noin 16 000 megawattiin. Ennakoitu sähköntuotantokapasiteetti yltää tuolloin 13 700–13 900 megawattiin, joten vajetta jäisi 2 100–2 300 megawattia.

Vihreän kasvun malli kattaa näillä oletuksilla ennakoidun vajeen sähkön tuotannossa ja tehossa ilman lisäydinvoimaa

1) tehostamalla energiankäyttöä, mikä vähentää sähkön ja siten tuotantokapasiteetin tarvetta (5 TWh ja 1 100 MW huipputehoa)

2) lisäämällä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaa kulutushuippuja ja vähentää huipputehon tarvetta (700 MW)

3) lisäämällä uusiutuvaa energiaa, mikä kattaa jäljelle jäävän kotimaisen sähköntarpeen (4,5 TWh ja 300 MW huipputehoa)
Energiankäyttöä tehostetaan toteuttamalla energiatehokkuustoimikunnan esitykset, korvaamalla sähkölämmitystä ja tehostamalla sähkön käyttöä palveluissa sekä kotitalouksissa. Kysyntäjoustoa vauhditetaan edistämällä sähkön markkinahintaan perustuvaa hinnoittelua. Uusiutuvaa energiaa lisätään kiihdyttämällä tuulivoiman rakentamistahtia ja metsähakkeen hyödyntämistä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.

Näillä toimilla saadaan sähkön tarvetta leikattua yhteensä noin 5 TWh eli yli yhden Loviisan ydinreaktorin vuotuisen tuotannon verran. Huipputehon tarve vähenee yhteensä noin 1 800 MW, mikä on enemmän kuin rakenteilla olevan viidennen ydinreaktorin teho. Sähkön tuotanto uusiutuvilla lisääntyy noin 4,5 TWh.

Mallissa on keskitytty sähkön kulutuksen ja tuotannon tarkastelemiseen vuoteen 2020 asti. Vihreät katsoo, että vuoden 2020 jälkeen tässä mallissa kuvattuja toimia tulee jatkaa, tehostaa ja täydentää. Tarkemmat päätökset 2030-luvun tuotantoratkaisuista ehditään tehdä tulevilla hallituskausilla.

Vihreän kasvun malli turvaisi Suomen sähköntarpeen ilman lisäydinvoimaa. Lisäsatsaukset energiatehokkuuteen ja tuuli- ja metsäenergiaan aiheuttaisivat jonkin verran kustannuksia, mutta sähkön kulutuksen väheneminen toisaalta leikkaisi energialaskuja. Viherviennin ja -työpaikkojen kasvu riittäisi todennäköisesti pitkälle kompensoimaan lisäkustannukset.

Energiaintensiivisen vientiteollisuuden kilpailukykyä voidaan turvata myös ilman lisäydinvoimaa. Mahdollisia keinoja ovat mm. energiaverotuksen muokkaaminen, haavoittuvien alojen tukeminen ja tuet energiatehokkuuden parantamiseen sekä innovaatioiden kehittämiseen.