Koulu kannattaa korjata kokonaan, koska osakorjauksilla saadaan huonommin poistettua terveysongelmien syy: "Seurantatutkimuksissa on todettu, että perusteellisesti korjatuissa kouluissa oireilu ja sairastavuus alenevat vertailukoulun tasolle. Korjausten tuloksena myös infektiosairastavuus, lääkärin vastaanottokäynnit ja antibioottihoidon tarve vähenevät (Savilahti ym. 2000). Osittain korjatuissa kouluissa oppilaiden terveydentilan on havaittu korjautuvan selvästi vähemmän (Meklin ym. 2005)." (Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot - Opas ongelmien selvittämiseen, Kansanterveyslaitos 2007)

Vantaa tekee nimenomaan pieniä osakorjauksia ja paikkailuja rahanpuutteen vuoksi. Usein pintapaikkailuja joudutaan tekemään kuitenkin vuodesta toiseen ja se nostaa piktän aikavälin kustannukset korkeiksi.

Kunnollista oirekyselyä ei myöskään tehdä korjausten onnistumisen tarkistamiseksi ja sitten ihmetellään, että kun korjattu on, miksi "jotkut oirehtivat mystisestä syystä".

Sisäilmaongelmien selityksissä mainittu "mystinen syy" on se, että sisäilmaongelmien aiheuttaja on yhä olemassa, eikä sitä ole kunnolla poistettu.

Korjaamista ei kannata viivyttää

Taloudellisesti korjauksissa pihistely ei kannata.

"Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan kosteus- ja homeongelmien väheneminen vähentää samassa suhteessa niiden sosiaali- ja terveyssektorille aiheuttamia kustannuksia. Näiden ongelmien sosiaali- ja terveyssektorille aiheuttamat suorat vuosittaiset kulut ovat STM:n arvion mukaan yli 200 miljoonaa euroa valtakunnallisella tasolla. Ympäristöministeriön arvion mukaan kustannukset sosiaali- ja terveyssektorille olisivat jopa 450 miljoonaa euroa. Huonon sisäilman aiheuttamiksi kustannuksiksi koko yhteiskunnassa on arvioitu n. 3 miljardia euroa vuodessa." (Lähde: Kaupunginhallituksen pöytäkirja).

Juuri terveyspuolen kustannusten vuoksi koulujen korjaaminen on taloudellisesti kannattavaa.

Tämän lisäksi terveet koulut parantavat koulumenestystä ja vähentävät myös sisäilma-altistuksesta johtuvaa syrjäytymistä tyäelämästä. 

Oirekysely kannattaa

Halvin ja ainoa tapa tietää, mitkä koulut vaarantavat terveyden ja missä koulun tiloissa on sisäilmaongelma, on oirekysely. THL:n oirekyselyssä saadaan usein vastauksia yli 70%,, joten tästä selvinneiden oireiden perusteella voidaan päätellä myös sitä, millaisia solumyrkkyjä tai sisäilman muita epäpuhtauksia on terveysvaikutusten takana.

Mikrobimittauksissa on mittausteknisiä haasteita paljon, ja rakenteiden avaus pitäisi tapahtua juuri oikeasta paikasta, jotta ongelmien aiheuttaja löytyy. Tällaiset tutkimukset eivät sulje pois sisäilmaongelmia, vaan niillä pyritään selvittämään ongelmien syytä.

Kaikkien koulujen oirekyselyn lisäksi viranomaiset suosittavat myös korjausten jälkeistä oirekyselyä, jolla korjauksen onnistuminen varmistetaan. Myös tässä Vantaan kannattaisi seurata viranomaisoppaita.

On aina vastuutonta odottaa siihen asti, että uusi sukupolvi sairastuu pysyvästi.