Hämeenkylän koulusta suljetaan osia tutkimuksen vuoksi. Tilakeskus on vasta hiljattain todennut Hämeenkylän koulun jälleen kerran olevan "teknisesti kunnossa". Termi taitaa tarkoittaa "poliittisella päätöksellä kunnossa". Kuntoselvitykset ja käyttäjien oireet kun ovat aivan toisessa todellisuudessa kuin Tilakeskus.

Mitä tarkoittaa teknisesti kunnossa?

• Hämeenkylän koulussa työterveyshuollon (Diacor) selvityksen mukaan 55 opettajasta 50 oireilee sisäilman johdosta, mikä on poikkeuksellisen paljon jopa sisäilmaongelmaiseksi rakennukseksi. Ilmanpuhdistimet (115€/kk/kpl) eivät ole poistaneet kaikkia oireita.
• Rakenteiden suhteellinen kosteus on luvattoman korkea lukuisista korjauksista huolimatta. Esimerkiksi tänä keväänä tekstiilityöluokan, kuvaamataidon luokan, pimiön ja molempien kotitalousluokkien lattioista mitattiin laajoilta alueilta yli 90 prosentin suhteellinen kosteus. Näistä vain toista kotitalousluokkaa korjattiin kesällä 2015.
• Rakennusta on korjattu uuden rakennuksen hinnan verran, eikä ole saatu kuntoon. Ongelmat eivät ole poistunut peruskorjauksessa eivätkä pienemmissä remonteissa. Ongelmaa eli kosteudenlähdettä ei ole poistettu.
• Kaupungin teettämien kuntoselvitysten mukaan

1) maanvarainen lattia on osittain märkä
2) ulkoseinät, lattiat, katot ja liittymät vuotavat ilmaa sisään laajasti
3) yläpohjasta ei ole muuta tietoa kuin että se on vuotanut
4) ilmanvaihtoa on säädetty ja korjattu monta vuotta ja se toimii tästä huolimatta huonosti. Ilmanvaihtokoneet ja kanavat ovat riittämättömät.
5) ilmassa on edelleen mikrobia (aiempia mikrobilöydöksiä ainakin Aspergillus, Chaetomium ja Tritirachium.)
6) paikoitellen märistä lattioista ja lattiamatoista tulee kemikaalinhajua. Vuotava viemäri aiheuttaa paikallisesti hajua.
7) ilmassa on mineraalivillakuituja. Kuitujen lähteitä voivat olla akustiikkalevyt, ilmavuodot villaeristeisistä rakenteista sekä mahdollisesti myös IV- koneet/kanavat. Esimerkiksi ilmoitustaulujen sahatut reunat ovat suojaamatonta mineraalivillalevyä.

• Ongelma koskee laajaa oppilasmäärää: Koulun maksimioppilasmäärä Sainion raportin mukaan on 688 ja ensi syksyn toteuma on noin 800.
• Työterveyslaitos on arvioinut kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien sisäilmaongelmien kustannusten olevan 450 miljoonaa euroa / vuosi. Sairastelu voi aiheuttaa työtehon ja tuottavuuden laskun lisäksi oppilaille jo lapsena pysyvän terveyshaitan sekä työelämästä syrjäytymistä.

Kaupunki on viisaudessaan päättänyt tutkia Hämeenkylän koulun sisäilmaongelmaa, ja voi olla, että päädytään vielä kartoittamaan myös mahdollisuuksia toteuttaa Hämeenkylän koulun uudisrakennus sisäilmaongelmaisen tilalle. 

Se, että tähän päästiin on vaatinut valtavasti työtä vanhemmilta ja muilta asukkailta – mm. kuntotietojen lukemista ja kommunikointia poliitikkojen kanssa. Kiitos kaikille asiaa edesauttaneille – sekä vanhemmille, muille asukkaille, opettajille, virkamiehille kuin poliitikoillekin.

Tilatehokkuusohjelman ongelmia

Tilatehokkuusohjelma johtuu a) siitä, että Vantaa on investoinut teihin ja rataan niin paljon, että velka on kasvanut ja tämän vuoksi päätettiin toimialakohtaiset säästötavoitteet ja b) siitä että kaupungin eri osat maksavat taskusta toiseen sisäistä vuokraa Tilakeskukselle. Näin ollen

• Lapset ovat opiskelleet ulkona: Sisäilma-asiat kärjistyvät Vantaalla - 1.-3. -luokkalaiset opiskelevat ulkona
• Väistötiloja ei käytetä, vaikka lapset sairastuvat. 
• Lapset opiskelevat käytävillä, joskaan eivät tuulikaapissa: Hesarin artikkeli aiheesta. 
• Terveistä, valmiista tiloita luovutaan: Hevoshaka ja Tuomela päätettiin lakkauttaa.

Sinänsä on tärkeää luopua epätarkoituksenmukaisista ja turhista tiloista. Mutta siinä ei ole mitään järkeä, että lapset sullotaan häiriintymään käytäville, ja samaan aikaan on hyviä opiskeluun rakennettuja tiloja on tyhjillään. Samalla uudisrakennusten - joiden rakentaminen tulee eri pussista kuin sivistystoimen - rakentaminen aikaistuu, ja Vantaa velkaantuu nopeammin lisää. Kokonaistaloudellisesti tällainen säästäminen on järjetöntä.

Mitä tästä opimme:

1. Poistetaan korjauksissa kosteudenlähde. Tämä ei ole naivi, vaan tärkeä ajatus. Sinnä nyt näin ei tapahdu. Mm. Martinlaakson koulun 17 miljoonan remontti ei sisältänyt vuodon korjausta, ja Kanniston koulun kostea betoni jätettiin märäksi ja epoksointiin - ja sekin vain luokkien kohdalta, ei mm. käytävien. Ei ihme, että lasten ja opettajien oireet jatkuvat.

2. Toteutetaan kuntaliiton suosittelema tilastollisesti pätevä oirekysely joka toinen vuosi. Käyttäjien itse tekemiin oireilmoituksiin ei voi luottaa, sillä suurin osa ei tunnista sisäilmaongelmista johtuvia oireita.

Kuinka paljon Vantaan kaupunki olisikaan vuosien varrella säästänyt korjaamalla kunnolla, poistamalla aina kosteudenlähde? 

Linkkejä aiheesta:

Markus Lyyran mielipide Helsingin sanomissa: Vantaa säästää seinistä - lapset opiskelevat ulkona

Kuva: Hämeenkylän koulun tämän kesän tiivistyskorjauksia (ns. teippauksia), joissa kosteudenlähdettä ei ole poistettu. Myös tiivistykset ovat pääosin epäonnistuneet.