Kaupungin tilaamassa Boost Brothersin selvityksessä koulukiinteistöjen kuntoa arvioitaessa tarkasteltiin pintoja ja rakenteita mutta ei niinkään rakennusten terveellisyyttä, mikrobeja tai VOC-yhdisteitä. On aivan eri asia, onko seinämaali siisti tai lamput nykyaikaiset, kuin se että rakennus on käyttäjien terveydelle vahingollinen.

"Teknisen" näkökulman vuoksi monet sisäilmaongelmistaan tunnetut koulut luokiteltiin hyväkuntoisiksi tai tyydyttäviksi. Näistä mm. Kartanonkosken koulu, Kanniston koulu sekä Martinlaakson koulu ovat tunnettuja sisäilmaoireiden aiheuttajia.

Esimerkiksi Kannistossa lattiamatto oli liimattu märän betonin päälle. Korjattaessa luokkia betonin ja maton väliin levitettiin muovi (epoksointi) mutta mm. käytävillä tämä on yhä tekemättä. Alunperin konsultti suositteli kuitenkin betonin kuivausta. Ei ole ihme että oppilaiden oireet jatkuvat.

Hämeenkylän koulu oli luokiteltu tyydyttävään kuntoluokkaan. Kuitenkin koulun rakenteista mitataan vuodesta toiseen kosteutta. Esimerkiksi tänä keväänä tekstiilityöluokan, kuvaamataidon luokan, pimiön ja molempien kotitalousluokkien lattioista mitattiin laajoilta alueilta yli 90 prosentin suhteellinen kosteus. Näistä vain toista kotitalousluokkaa korjattiin kesällä 2015.

Myös laskennallisen korjausvelka johtaa harhaan. Kouluja, joissa on kosteusongelmia, on korjattu sen verran runsaasti että laskennallisesti näissä ei ole korjausvelkaa. Sen sijaan ne koulut, jotka ovat niin terverakenteisia että ovat välttäneet hätäremontit, ovat kasvattaneet laskennallista korjausvelkaa, koska niihin ei ole ollut tarve syytää rahaa.

Vantaan Tilakeskus tuntuu olevan hämillään sisäilmaongelmien edessä (VS 15.10. Vantaan tilakeskusjohtaja: Hometta on joka talossa – ihmiset eivät vain kestä sitä). Sisäilmaongelmien mittaamiseen on useita menetelmiä. Mm. Kuntaliitto suosittelee kaikkiin kouluihin joka toinen vuosi tehtäviä tilastollisesti kattavia kyselyjä, ja niitä toteutetaan jo monessa kaupungissa eri puolella Suomea. Tämä johtuu siitä että ihmisten oireet ovat paras indikaattori sisäilmaoireille.

Se toimii hyvin, sillä terveissä rakennuksissa altistuneetkaan eivät oireile.

Kosteusongelmista johtuvien mikrobien tuottamille myrkyille tai kosteuden reaktiotuotteille (kuten betonin kosteuden ja muovimaton liiman) ei voi siedättyä, vaan altistuneiden terveydentila vain pahenee.

Nyt olisi hyvä aika suunnata katse lapsiin ja näiden terveyteen. Vuosittaisista sadan miljoonan investoinneista tulee löytää kunnolliset korjaukset nimenomaan terveydelle vaarallisille kouluille, sekä pohtia pahimpien homeviljelmien korvaamista uusilla rakennuksilla, jotka samalla tukisivat nykyaikaisia opetuskäytäntöjä.

Mielipide on julkaistu Vantaan Sanomissa 21.1.2015.

Linkkejä aiheesta käytyyn keskysteluun: 

• Lääkäri: Enegiatiiviit talot ovat myrkkytaloja (21.10 2015) (Tämä oli samassa lehdessä kuin kirjoitukseni)
• Vantaan tilakeskusjohtaja: Hometta joka talossa (Artikkeli joka kirvoitti kirjoittamaan.)

Samasta aiheesta aiemmin:

• Kouluongelmiaja ongelmakouluja
• Terveiden koulutilojen riittävyys
• Hämeenkylänkoulun sisäilmaongelma on otettu vakavasti
• Blogini hakusanalla sisäilmaongelma

* * *

Avainsanat: Sisäilma, homekoulu, sisäilmaongelma, korjausrakentaminen, homesaneeraus, hometalo, VOC-yhdiste, koulu