100 miljoonaa tietojärjestelmään samaan aikaan kun suurin osa Suomea kehittää ketterämpää versiota. Uudenmaan 26 kunnasta 4 on sitoutunut Apottiin. Espoo jäi pois. Vantaa on pilotoimassa hanketta ja ottamassa sen mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Apotin neuvotelleen virkamiehen mukaan hankkeesta on mahdoton päästä eroon. Sopimus (3000 sivua) oli nähtävissä jossain sivuhuoneessa kokouksen aikana. Sitä tuskin siis kukaan näkee. Ei ainakaan ymmärrä.

Apotissa on tungettu mahdollisimman monta asiaa samaan hankintaan. Nykyään alalla on tapana tehdä mahdollisimman vähän asioita yhdellä kertaa, jotta onnistuminen on todennäköisempää. Apotin riskejä vähentäisi palasina kehittäminen, jolloin ei oltaisi yhdestä ulkomaisesta toimittajasta kiinni.

Vantaalla on vanhentuneet tietojärjestelmät. Mutta jos nyt tehdään jotain isolla kädellä ja isolla rahalla, ja tulevaisuuden tietojärjestelmä onkin jokin toinen, tämä rahat valuvat kankkulan kaivoon. Sotehan on vasta tulossa.

Jätin pöytäkirjalausuman: Valtuustolle tuodaan säännöllisesti pilottivaiheessa selvitys projektin hyötyjen toteutumisesta kuten toiminnan tehostumisesta, käytettävyydestä ja käyttäjätyytyväisyydestä. Pilottivaiheen päätteeksi selvityksen osaksi tulee tilata ulkopuolinen arvio toiminnan tehostumisesta.

Moni valtuutettu piti tätä valtuustokautensa vaikeimpana päätöksenä. Moni tunsi itsensä asiantuntemattomaksi.

Lääkäreiden sekä muun hoitohenkilökunnan aikaa menee hukkaan paljon tietojärjestelmien kanssa tappelussa. Tässä ei voi kuin toivoa, että veronmkasajien rahoilla homma onnistuu.

Juha Malmi (perus), Johannes Hirvaskoski (kesk.) kritisoivat hankintaa perusteellisesti. Mm. Orlando (kok) kaipasi pienempiä järjestelmätoimittajia, ja sitä että se koostuisi moduuleista, joita voi kehittää tarpeen mukaan. Seuraavan 10 vuoden aikana syntyy varmasti tarpeita, joita on vaikea ennakoida. Jonkinlaisia moduuleita Apotissa onkin.

Letto (sdp) ja Kaira (kok) puolustivat Apottia. Letto kertoi että tälle hetkellä tehdään päällekkäistä työtä. Uusi järjestelmä myös mahdollistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumattoman yhteistyön. Tuusula ja Kerava ovat tulossa mukaan. Pientä hintaa on myös vanhojen järjestelmien ylläpidolla. 

Monia kuitenkin arvelutti sitoutuminen yhteen ulkomaiseen toimittajaan. Riippuvuus yhdestä tuottajasta on riippuvuutta monopoliasemassa olevasta yksityisestä firmasta. Terveydenhuollossa on tapahtunut suuri rakennemuutos viimeisen 10 vuoden aikana suurten ulkomaisten pääomaisjoittajien hallintaan. Kimmo Kiljunen kysyi, onko riittävän pitkälle selvitetty miten yksi monopoliasemassa oleva ulkomainen toimittaja toimii?

Eerola (vas) toi esiin tietoturvariskin - kyse on amerikkalaisesta kolhoositoimittajasta. Tämän lisäksi Eerola kysyi kustannuksista.

Kokonaiskustannus on 102 miljoonaa, jos se lasketaan mukaan kun Vantaa on hankkeessa myös HUS:n kautta mukana. Pelkkä Vantaan osuus on 73 miljoonaa. Toimituksen aikainen kieli on Suomi, mikä teoriassa lisää suomalaisten työllistymistä ja Suomen lain soveltamista.

Perussuomalaiset äänestivät Apotin hyväksymistä vastaan. Itsekin vastustin ja Norrena (vihr.) äänesti tyhjää. Apotti hyväksyttiin. Pam - 102 miljoonaa euroa.