17.9.2015

Investointisuunnitelmassa koulujen sisäilmaongelmat unohtuivat

Sisäilmaongelmat evät juuri vaikuta koulujen kuntoluokitukseen ja remonttitarpeeseen. Boost Brotherisin selvitys Länsi-Vantaan kouluverkon kunnosta ja riittävyydestä esiteltiin torstaina valtuustolle samaan aikaan investointiesitysten kanssa.

Jos työterveyshuollon selvityksen mukaan 55 opettajasta oirehtii 50, niin kyse ei ole joidenkin käyttäjien oireista. Ihminen on paras indikaattori, se on insinöörin vaikea ymmärtää, koska sisäilman epäpuhtaudet eivät aina näy tai kuulu.

 Hämeenkylän koulun peruskorjauksen jälkeenkin lähes vuosittaisiin remontteihin on syydetty kymmenisen miljoonaa euroa. Korkeita kosteuspitoisuuksia mitataan lattiasta, vaikka sen aiheuttaa ei varmaksi tiedetä. 

Tilakeskuksen johtaja luonnehti sisäilmaoireita yksittäistapauksiksi ja mystisiksi. 

Koulukiinteistöjen kuntoa arvioitaessa tarkasteltiin enemmän teknistä käyttöä kuin rakennusten terveellisyyttä. On aivan eri asia, onko seinämaali siisti tai lamput nykyaikaiset, kuin se että rakennus on käyttäjien terveydelle vahingollinen.

"Teknisen" näkökulman vuoksi monet sisäilmaongelmistaan tunnetut koulut luokiteltiin hyväkuntoisiksi tai tyydyttäviksi. Näistä mm. Kartanonkosken koulu, Kanniston koulu sekä Martinlaakson koulu ovat tunnettuja sisäilmaoireiden aiheuttajia.

Esimerkiksi Kannistossa lattiamatto oli liimattu märän betonin päälle. Korjattaessa luokissa betonin ja maton väliin levitettiin muovia (epoksointi) mutta mm. käytävillä tämä on yhä tekemättä. Alunperin konsultti suositteli kuitenkin betonin kuivausta. Ei ole ihme jos "käyttäjien mystiset oireet" jatkuvat.

Kuva: Hämeenkylän koulussa on "mystinen" sisäilmaongelma. Tekstiilityöluokan, kuvaamataidon luokan, pimiön ja molempien kotitalousluokkien lattioista mitattiin laajoilta alueilta yli 90 RH% suhteellinen kosteus keväällä 2015. Näistä vain toista kotitalousluokkaa korjattiin kesällä 2015. Onko mahdollista, että tiivistysteippaukset eivät pysy kosteissa rakenteissa, sillä tuoreet teipit repsottivat monin paikoin?

Korjauskelvottomia kouluja Vantaalla on useampia. Tai kouluja, joiden korjaamisen sijaan uudisrakennus tulee halvemmaksi. Uudisrakennus voidaan samalla rakentaa nykyaikaisiin opetusmetodeihin sopiviksi. 

Korjausvelka

Korjausvelka kasvaa vuosittain, mikäli koulua ei korjata ollenkaan. Näin ollen korjauskelvottomat koulut voivat niellä rahaa vaikka kuinka paljon - ja näyttää purkukuntoisuudesta huolimatta korjausvelattomilta.

Esimerkiksi Hämeenkylän koulun sisäilmaongelmia ja kosteustta ei ole saatu kuntoon perusparannuksessa eikä vuosittaisissa korjauksissa. Rakennusta on korjattu perusparannuksen jälkeen noin 10 miljoonalla, ja rakennuksessa oireillaan yhä pahasti. Eli korjauskelvottomia kouluja ei nähdä huonokuntoisina.

Kuva: Martinlaakson koulu on luokiteltu uuden veroiseksi eli parhaaseen kuntoluokkaan. Maali hilseilee kosteusvauriopaikasta aina parissa kuukaudessa pois, ja se on toistuvasti korjattu uudelleenmaalaamalla päälle. Martinlaakson tuore perusparannus maksoi noin 17 miljoonaa. Summalla olisi saanut suuren uuden koulun. Korjausvelkaa ei koululla ole.

Kouluverkko natisee liitoksissaan

Länsi-Vantaan kouluverkko pullistelee, ja Tuomelan koulun lakkautuksesta pitäisi sijoittaa viel ä90 oppilasta lähikouluihin. Jo nyt Linnaisista saakka kuljetaan Myyrmäkeen. Oppilaspaikkoja on enemmän vain Myyrmäen suuralueen itä-laidalla. Liian monet koulut ovat luvattoman huonossa kunnossa.

Tilatehokkuuden trimmaaminen vimpan päälle sai humoristisia piirteitä. Opetustoimen johtaja Ilkka Kalo esitteli diaa koulujen tilanköytöstä, ja kertoi miten suuri osa koulun pinta-alasta menee käytäviin.

Onko ajatuksena pistää käytävät ulos tai kuljettaa oppilaat katon kautta luokasta toiseen? Suurissa laajapohjaisissa rakennuksia käytävät ovat tarpeen, ellei huoneisiin toisten huoneiden läpi, kuten vanhoissa taloissa on ollut tapana.

On hyvä ottaa hukkaneliöt käyttöön, mutta tilojen tulee soveltua opetuskäyttöön. Oppilaiden ruokailu on paikoin typistynyt 20 minuutiksi, jolloin perunoita ei ehdi kuoria. Tilatehokkuudesta kirjoittaa enemmän Vaula Norrena pian ilmestyvässä blogissaan.

Tilatehokkuuden maksimointi sinänsä on jännä asia - tarve siihen syntyy ns. sisäisistä vuokrista, jotka maksetaan kaupungille itselleen. 

Köyhän kallis investointiohjelma

Länsi-Vantaalla voisi säästää 15 vuoden aikajänteellä helposti rukkaamalla investontiehdotusta:

  • Pähkinärinteen remonttien sijaan koulun tilalle rakennetaan kaksi-kolme kerroksinen koulu, jolloin saadaan uudet, soveltuvat tilat ja enemmän tilaa. Paikka on hyvä. Rakentamisaikana voidaan hyödyntää väistökouluina läheistä Tuomelan koulua sekä parakkeja Pähkinärinteen koulun kentällä. Pähkinärinteen koulun remontti vaatisi nyt noin 5 mijoonaa sekä saman vielä kahdesti ennen kuin koulun on ikä pitenee noin 15 vuodella. Hinta olisi siis miljoona/elinvuosi.
  • Hämeenkylän ja Variston koulut (vierekkäisillä tonteilla) puretaan, ja näiden tontille tai läheiselle niitylle rakennetaan uusi terveempi koulu.
  • Rajatorpan koulu (niin ikään huonokuntoinen) yhdistetään entiseen emokouluunsa Hämeenkylän kouluun, tai rakennetaan omana uudisrakennuksenaan Rajatorppaan (mikä on investointisuunnitelmassa). Hallinnollisesti nämä voivat olla samaa koulua, vaikka rakennukset ovat eri paikoissa.
  • Tuomelan koulun käyttöä jatketaan vaiheistetun uudisrakentamisen ajan, ja sen jälkeen tarkastellaan tilantarve uudelleen. Terveestä rakennuksesta ei kannata luopua.
  • Martinlaakson koulun kosteusvaurion lähde on selvitettävä ja rakenne kuivattava kunnolla.
  • Kanniston koulun lattiat kuivataan, jolloin remontti- ja sairauskierteestä päästään eroon. Kartanonkosken koulu korjataan niinikään kunnolla.
  • Muuten konsultin ehdotukset ovat järkeviä.

Haasteena on, että köyhällä kaupungilla ei ole varaa säästää. Pienet remontit mahtuvat helpommin 100 miljoonan vuosittaiseen investintikattoon, vaikka tulevat pitkällä juoksulla kalliimmaksi.

Hämeenkylän uuden koulun rahoituksessa voisi kokeilla elinkaarimallia, jos asia ei muuten mene läpi. Elinkaarimallissa yksityinen rakentaa koulun jonka kaupunki vuokraa.

Virkamiehet vallankäyttäjinä

Laillisuuden rajamailla Boost Brothersin raporttia ei annettu opetuslautakunnassa lautakunnan jäsenille pyynnöistä huolimatta. Se ei myöskään tullut valtuutetuille tiedoksi yhtään ennen esittelyn alkua. Näin ollen kysymykset kolmen raportin kokonaisuuteen piti kehittää lennossa.

Tiedon pimittäminen viime hetkeen saakka ei varmasti lisää päätöksenteon laatua. Kyse on vallanköytöstä. Raportti oli päivätty 20.8., ja annettiin 17.9. Lehdistökin sai sen yli viisi tuntia valtuutettuja aiemmin.

Valtuustolla hyviä kysymyksiä

Kaikesta huolimatta valtuutetuilla oli hyvä kysymyksiä. Susanna Bruun (sdp) kaipasi vaihtoehtoja, jossa tarkasteltaisiin myös monen toimijan yhdistämistä samaan katon alle - kuten vaikkapa koulun, päiväkodin ja muiden palvelujen uutta rakennusta. Näin kaikki kustannukset eivät lankeaisi koulutoimelle.

Timo Auvinen (ps) taas ehdotti Hämeenkylän koulun uudisrakennuksen rahoittamista elinkaarimallilla, mikä siirtäisi investointikustannuksia pois kaupungilta. Yksityisen omistajan virkamiehet tyrmäsivät kaupunki-omistajaa kalliimpana vaihtoehtona.

Minä ja Jouko Jääskeläinen (kd) peräänkuulutimme pahasti oirehtiville luokkaa terveessä rakennuksissa, jotta koulunkäynti onnistuisi. Esimerkiksi Espoossa mahdollistetaan näin niidenkin opiskelu, jotka eivät enää pysty epäterveellisissä tiloissa oleskelemaan. Opetustoimen johtaja Ilkka Kalo ei edes ymmärtänyt kysymystä, ilmeisesti ajatus on täysin vieras.

Vaula Norrena (vihr.) oli huolissaan tilan riittävyyden suhteen. Itse nostin esiin sisäilmaongelmaisia kouluja, sekä kysyin mitä tehdään jos koulu osoittautuu korjauskelvottomaksi. Hämeenkylän vakuutettiin kuitenkin olevan teknisesti hyvässä kunnossa - mikä on vastoin tutkimustietoa.

Valtuutettujen runsaat kysymykset kokonaisuudessaan ovat nähtävissä Vantaa- kanavalla. Vastauksia kaikkiin ei saatu.

Linkit muualle: 

Boost Brothersin selvitykset sekä kaupungin investointiesitys:

Aiheesta aiemmin blogissa: 

* * *

Avainsanat: Kouluverkko, tilatehokkuus, sivistystoimen budjetti, investoinnit, koulurakentaminen, uudet koulut, päiväkoti, koulu, Tuomelan koulu, Hevoshaan koulu, homekoulut, sisäilmaongelmat, sisäilmaoireet.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi