5.4.2015

Talous vai ympäristö

Osa vaalikoneista on jäänyt 70-luvulle talousajattelussaan. Kysymyksessä asetataan talouskasvu ja ympäristö vastakkain. Ennen ajateltiin, että teollisuus kun saa vapaasti pilata vedet, raha haisee ja talous porskuttaa. Homma ei kuitenkaan toimi näin.

Kansainvälinen teknologinen kilpailukyky

Jos halutaan tukea vientiä, kannattaa panostaa uusiutuviin ja ympäristöteknologiaan. Tulevaisuuden talous on hiilipihiä, ja pelkästään uusiutuvien osuus maailman energiainvestoinneista on 46 prosenttia.

Teollisuus on trimmattava tulevaisuuden kilpailukyvylle. Jos vaikkapa tuottaisimme vain saastuttavia autoja emmekä tekisi normiohjausta parempaan, autoteolllisuutemme tipahtaisi kansainvelisen kehityksen kelkasta.

Näin on käynyt esimerkiksi energiateknologian suhteen. Kotimarkkinoiden kysyntä on jäätynyt kun ydinvoima on rohmunnut investointirahat vientikelpoisilta tuotteilta. Osaamista olisi ollut, vaan ei kotimarkkinoita joilta ponnistaa vientiin. Uusiutuvien energioiden markkinat kasvava sellaista vauhtia, että uusia Nokioita syntyy. Kasvaille markkinoille kun on helpompi mennä kuin taantuville.

Useimmiten elinkeinojen välinen kysymys

Usean ympäristöasioissa kyse on kustannusten luomisesta toisille toimialoille, kuten vaikkapa kaivosteollisuus vaikuttaa matkailu-elinkeinoon. Ympäristövaikutuksissa tehdään valintoja elinkeinojen välillä.

Tässä muutama esimerkki:

  • Tekoaltaan (energiateollisuus) rakentaminen aiheuttaa raskasmetallipäästöjä Itämereen, kun sedimentin myrkyt vapautuvat. Suomi viimeisenä maana joutuisi todennäköisesti kieltämään useimpien Itämeren kalojen syönnin. Se olisi kuolinisku kalastuselinkeinolle.
  • Poroelinkeino kärsii susista, mutta Virossa susia on suhteessa paljon enemmän, ja siitä on tehty luontomatkailubisnestä. Kaiken maailman karhunkakkoja ryntää katsomaan turistiryhmä toisensa jälkeen.

Kustannukset veronmaksajille

Mietitään vaikkapa Talvivaaran tulevia kustannuksia veronmaksajille... sitä maksetaan vielä pitkään, kun Helsingin niemen kokoinen kaivosjätesepelikasa halutaan tehdä niin vesitiiviiksi, ettei sadevesi synnytä rikkihappoa. Ely-keskus näki vain kaivosmiesten työllistymisen. Aika kalliita työpaikkoja.

Vaikutus bruttokansantuotteeseen

Ympäristön huononeminen vaikuttaa kansantalouteen. Esimerkiksi Kiinassa saastuminen on jo merkittävä taloudellista kasvua laskeva tekijä.

Hillitsemätön ilmastonmuutos laskee bruttokansnatuotetta 5 - 20 prosenttia vuosittain. Rannikkokaupungit uppoavat ja elinkeinot kärsivät. 

Terveysvaikutukset

Mieleen tulee heti näkyvät onnettomuudet. Vaikkapa Ilmastonmuutos on jo tuonut kustannuksia - esimerkiksi Porin tulvat toivat 40 miljoonan laskun. Kysmys on laajiemmstakin kuluista. Ilmastonmuutos levittää malarian Eurooppaan. 

Pienhiukkaset tappavat parituhatta suomalaista vuosittain, puhumattakaan kustannuksista, joita näiden aiheuttamat terveysvaikutuket tekevät. Näitä syntyy eniten liikenteestä. Nämä eivät päädy autoteollisuuden maksettavaksi, vaan liikkumisen tuet tai uusi motari nähdään vain elinkeinopolitiikkana. Pienhiukkaset käsitetään luonnonvoimana, jolle ei voi mitään.

Sijoittajat välttävät ympäristöriskejä

Ammattimaiset sijoittajat minimoivat riskejä sijoittamalla yrityksiin, joissa yhteiskunta- ja yritysvastuu on kunnossa. Tällöin ei synny yhtä helposti ikäviä yllätyksiä. 

Puhutaan myös hiilikaivosten ja muden fossiilisten polttoaineiden sijoittajakadosta. Näitä ei pidetä enää kestävinä sijoituskohteena. Jopa öljyteollisuudella rikastuneet Rockefellerit siirsivät sijoituksensa fossiilisista uusituviin.

Tarvitsemme

Tarvitsemme kokonaisvaltaista päätöksentekoa, joka huomioi riskit toisille toimialoille, ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Tarvitsemme myös muutakin mittarointia kuin bruttokansantuotteet, mittarointia joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden, luonnonvarojen riittävyyden sekä tasapainon luonnon kanssa. Hyvät planeetat ovat harvassa. 

Kuva: Aurinkopaneelit ovat nyt 80 prosenttia halvemmat kuin 2008, ja kehitys jatkuu. Teknologiaveturit menestyvät.

* * *

Avainsanat: Ympäristö, talous, talouskasvu, työllisyys, työpaikat, BKT

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
5.4.2015

Talous vai ympäristö

Osa vaalikoneista on jäänyt 70-luvulle talousajattelussaan. Kysymyksessä asetataan talouskasvu ja ympäristö vastakkain. Ennen ajateltiin, että teollisuus kun saa vapaasti pilata vedet, raha haisee ja talous porskuttaa. Homma ei kuitenkaan toimi näin.

Kansainvälinen teknologinen kilpailukyky

Jos halutaan tukea vientiä, kannattaa panostaa uusiutuviin ja ympäristöteknologiaan. Tulevaisuuden talous on hiilipihiä, ja pelkästään uusiutuvien osuus maailman energiainvestoinneista on 46 prosenttia.

Teollisuus on trimmattava tulevaisuuden kilpailukyvylle. Jos vaikkapa tuottaisimme vain saastuttavia autoja emmekä tekisi normiohjausta parempaan, autoteolllisuutemme tipahtaisi kansainvelisen kehityksen kelkasta.

Näin on käynyt esimerkiksi energiateknologian suhteen. Kotimarkkinoiden kysyntä on jäätynyt kun ydinvoima on rohmunnut investointirahat vientikelpoisilta tuotteilta. Osaamista olisi ollut, vaan ei kotimarkkinoita joilta ponnistaa vientiin. Uusiutuvien energioiden markkinat kasvava sellaista vauhtia, että uusia Nokioita syntyy. Kasvaille markkinoille kun on helpompi mennä kuin taantuville.

Useimmiten elinkeinojen välinen kysymys

Usean ympäristöasioissa kyse on kustannusten luomisesta toisille toimialoille, kuten vaikkapa kaivosteollisuus vaikuttaa matkailu-elinkeinoon. Ympäristövaikutuksissa tehdään valintoja elinkeinojen välillä.

Tässä muutama esimerkki:

  • Tekoaltaan (energiateollisuus) rakentaminen aiheuttaa raskasmetallipäästöjä Itämereen, kun sedimentin myrkyt vapautuvat. Suomi viimeisenä maana joutuisi todennäköisesti kieltämään useimpien Itämeren kalojen syönnin. Se olisi kuolinisku kalastuselinkeinolle.
  • Poroelinkeino kärsii susista, mutta Virossa susia on suhteessa paljon enemmän, ja siitä on tehty luontomatkailubisnestä. Kaiken maailman karhunkakkoja ryntää katsomaan turistiryhmä toisensa jälkeen.

Kustannukset veronmaksajille

Mietitään vaikkapa Talvivaaran tulevia kustannuksia veronmaksajille... sitä maksetaan vielä pitkään, kun Helsingin niemen kokoinen kaivosjätesepelikasa halutaan tehdä niin vesitiiviiksi, ettei sadevesi synnytä rikkihappoa. Ely-keskus näki vain kaivosmiesten työllistymisen. Aika kalliita työpaikkoja.

Vaikutus bruttokansantuotteeseen

Ympäristön huononeminen vaikuttaa kansantalouteen. Esimerkiksi Kiinassa saastuminen on jo merkittävä taloudellista kasvua laskeva tekijä.

Hillitsemätön ilmastonmuutos laskee bruttokansnatuotetta 5 - 20 prosenttia vuosittain. Rannikkokaupungit uppoavat ja elinkeinot kärsivät. 

Terveysvaikutukset

Mieleen tulee heti näkyvät onnettomuudet. Vaikkapa Ilmastonmuutos on jo tuonut kustannuksia - esimerkiksi Porin tulvat toivat 40 miljoonan laskun. Kysmys on laajiemmstakin kuluista. Ilmastonmuutos levittää malarian Eurooppaan. 

Pienhiukkaset tappavat parituhatta suomalaista vuosittain, puhumattakaan kustannuksista, joita näiden aiheuttamat terveysvaikutuket tekevät. Näitä syntyy eniten liikenteestä. Nämä eivät päädy autoteollisuuden maksettavaksi, vaan liikkumisen tuet tai uusi motari nähdään vain elinkeinopolitiikkana. Pienhiukkaset käsitetään luonnonvoimana, jolle ei voi mitään.

Sijoittajat välttävät ympäristöriskejä

Ammattimaiset sijoittajat minimoivat riskejä sijoittamalla yrityksiin, joissa yhteiskunta- ja yritysvastuu on kunnossa. Tällöin ei synny yhtä helposti ikäviä yllätyksiä. 

Puhutaan myös hiilikaivosten ja muden fossiilisten polttoaineiden sijoittajakadosta. Näitä ei pidetä enää kestävinä sijoituskohteena. Jopa öljyteollisuudella rikastuneet Rockefellerit siirsivät sijoituksensa fossiilisista uusituviin.

Tarvitsemme

Tarvitsemme kokonaisvaltaista päätöksentekoa, joka huomioi riskit toisille toimialoille, ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

Tarvitsemme myös muutakin mittarointia kuin bruttokansantuotteet, mittarointia joka huomioi ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden, luonnonvarojen riittävyyden sekä tasapainon luonnon kanssa. Hyvät planeetat ovat harvassa. 

Kuva: Aurinkopaneelit ovat nyt 80 prosenttia halvemmat kuin 2008, ja kehitys jatkuu. Teknologiaveturit menestyvät.

* * *

Avainsanat: Ympäristö, talous, talouskasvu, työllisyys, työpaikat, BKT

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.