Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta. Velkakellon mukaan velka on nyt noin 96 000 000 000 euroa, eli noin 17 000 euroa asukasta kohden.

Monet talousasiantuntijat painottavat silti sitä, että palveluiden leikkauksia ei kuitenkaan voi juuri nyt tehdä syventämättä taantumaa.

On löydettävä ratkaisuja, jotka vähentävät velkaantumista eivätkä lamaannuta kasvua.

Lyhyesti

Ensisijaisesti tarvitaan työpaikkoja (verotulot) ja vientituotteita (vaihtotase) jotka menevät kaupaksi. Velkaantuminen on katkaistava viiden vuoden sisällä. 

Taudin syyt

1. Kotimaisen kysynnän pienentyminen

Taantumaa ei hoideta syventämällä taantumaa, jos kyse on ostovoiman heikkenemisestä. Köyhien köyhtyminen on myrkkyä kasvulle.

Työpaikkoja ei siis luoda sillä, että perusturvaa huononnetaan. Suurempi ongelma on työpaikkojen puuttuminen, ei työhalujen. Kotimainen kysyntä on hiljaista, eikä vienti vedä.

Ratkaisuja

• Työn tasaisempi jakautuminen
• Köyhien riittävä perusturva tukevat kotimaista kysyntää. Kyse on siis ostovoiman kasvattamisesta niillä, joilla se menee kulutukseen. Rikkaiden ostovoima ei vaikuta talouskasvuun yhtä tehokkaasti.
• Koulutuspaikkojen lisääminen. Osaaminen mahdollistaa luovuuden ja innovoinnin.
• Työllisyyden kasvu eli panostaminen aloille, joilla on kasvun mahdollisuus. 
• Tarpeellisten julkisten hankkeiden rakentaminen nyt kun tarvitaan työtä ja rakentaminen on halpaa. 
• Mikä tahansa lapioelvytys ei kuitenkaan ole järkevää, jos samalla samalla vähennetään opettajia jotka loisivat pohjaa tulevalle kilpailukyvylle. Kilpailukyvyn luo osaaminen, ei siltarumpujen tai suon kaivuu.
• Perustulo, joka takaa perusturvan kaikille köyhimmille. Perustulo on kustannusneutraali.

2. Vienti ei vedä

Tulee luoda sellaisia vientituotteita, jotka kelpaavat vientiin. Paperinkulutus laskee länsimaissa, ja kännytkät eivät menneet enää kaupaksi.

Kasvaville markkinoille olisi helpompi mennä. Suurin kasvu viime vuosina on ollut ympäristöteknologialla. Tässä olisi suomalaisia innovaatiota, mutta politiikka on näitä vastaan. Valtio suhtautu nuivati vaikkapa sähköautoihin (suomalainen akkuteollisuus ja autoteollisuus) tai uusiutuvaa energiaan (mm. tuulivoima ja lannan mädättäminen biokaasuksi).

Muissa Pohjoismaissa sähköautot, vaihtoehtoiset polttoaineet ja nykyiakaiset energiamuodot ovat aivan toisella tapaa yleistyneet. Maailman energiantuotannon investoinneista 46 % on uusiutuviin.

Ratkaisuja: 

• Kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden auttaminen markkinoille.
• Pk-yritysten byrokratian keventäminen
• Kilpailukykyä tukevat veroratkaisuit, kuten ekoautoje verottomuus ja ympäristöhaittojen verottaminen.
• Tuulivoiman rakentamisen tekeminen mahdolliseksi. Nyt esimerkiksi lupaa ei heltiä, jos junan kuljettaja saattaa nähdä vilauksen tuulimyllyn lavasta. Luvitus on Kafkamaista verrattuna muihin maihin.

3. Veroparatiisit

Valtion menetykset veroparatiisien vuoksi ovat suunnilleen yhtä suuret kuin vaihtotaseen alijäämä. Veroparatiisien suitsimisesta tulee päättää yteisuumin EU:ssa.

Ratkaisuja:

• Suomi ajaa aktiivisesti veroparatiisien suitsimista EU:ssa.
• Myös kokoomuslaiset ja perussuomalaiset mepit äänestävät tämän puolesta eikä vastaan.
• Julkishallinnon kipailutukisissa vaaditaan rehellistä taloutta. 

4. Veronalennukset

Kokonaisveroastetta on alennettu jolloin palveluiden leikkaukset ovat edessä. OECD:n ti­las­to­jen mu­kaan vuo­si­na 1997–2000 Suo­men ko­ko­nais­ve­ro­as­te oli 46–47 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Vuo­si­na 2007–2010 se oli enää 42,5–43 pro­sent­tia bkt:s­tä. 

Tulo- ja pääomaveron vähentämisen ei puheista huolimatta ole todettu lisänneen talouskavua. Brookingsin taloushistoriaa tarkastelevasa tutkimuksessa korrelaatio oli itseasiassa päinvastainen. Korkeampi verotus ja sitä kautta sosiaaliset tulonsiirrot ovat lisänneet talouskasvua.

Vaalipuheissa esiintynyt pieni yhteisöveron alentaminen voisi auttaa hitaasti niitä yrityksiä, jotka tekevät voittoa. Veromenetykset sen sijaan olisivat selkeitä ja kasvattaisivat velkaa.

Ratkaisuja: 

• Verotuksen ohjaaminen siihen mistä on haittaa, kuten ympäristö- ja terveysveroihin. Terveyteen perustuvat haittaverot vähentäisivät julkishallinnon kustannuksia. Ympäristöhaittaan perustuvat verot parantavat sellaisten yritysten kilpailukykyä, jotka pärjäävät kansainvlisillä markkinoilla ja parantavat vientiä. Lievä haittaverojen kiristys sekä kaivosjätteen saattaminen verolle jotta ulkomaalaisista kaivoksista jäisi hyötyä Suomeen. 

5. Eläköityminen

Taloudellinen huoltosuhde ja huoltosuhde ovat eri asia. Aleksanter Stubb (kok) puhuu huoltosuhteen huonontumiseta, ja haluaa nostaa eläkeikää reippaasti sekä huonotaa työttömien turvaa. Keinot eivät auta, jso työtä ei ole saatavilla, ja jos harvat työssäkäyvät palavat loppuun. 

Taloudellinen huoltosuhde tarkoittaa työssäkäyvien ihmisten suhdetta niihin jotka ovat työelämän ulkopuolella. Huoltosuhde taas lasketaan pelkästään eläkeiän perusteella. Jälkimmäinen tarkastelu on ole hyödyllinen, jos kaikki ovat koko ajan töissä ennen eläkeikää.

Suomeksi: eläkeiän nostosta ei ole suurta hyötyä, jos työttömyys on korkea. Työn jakaminen sen sijaan voi auttaa työssäkäyviä jaksamaan, ja ennen kaikkea jakaa hyvinvontia niin että kotimainen kysyntä pysyy paremmalla tasolla. Jos taas on työvoimapula, tästä on hyötyä.

Ratkaisuja:

• Joustava yksilöllinen eläkkeelle siirtyminen sekä pehmeä lasku työelämästä työaikaa vähentämällä oman jaksamisen mukaan.
• Työhyvinvoinnin parantaminen, jotta jo kolmekymppiset eivät pala loppuun ja työssä jaksetaan.
• Vapaaehtoinen työn jakaminen ja työajan lyhentäminen, mikä helpottaa mm. pienten lasten vanhempia.
• Pitkällä juoksulla työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien nopea suomenkielen koulutus.

6. Tuottavuus ei kasva julkishallinnossa

Tuottavuus julkisella sektorilla jää jälkeen yksityisestä sektorista. Yksityinen sektori tehostuu digitalisaatioin ja teknisten innovatioiden kautta. (Ns. Baumolin teoria).

Tämä pitää vain osin paikkaansa. Esimerkiksi palvelualoilla työn tuottavuus ei tehostu sen enempää kuin työvaltaisessa julkissektorissa. Silti palveluilla menee kohtuullisen hyvin verrattuna tehdastyöhön, vaikka kampaaja ei voi leikata kymmentä ihimstä kerralla.

Ratkaisuja: 

• Mietitään miten tehdään palveluista sujuvampia ja tarpeita vastaavampia. Esimerkiksi lonkkansa murtaneiden vanhusten vieminen suoraan leikkaavaan sairaalaan (nopea leikkaus) sekä kuntoutus leikkauksen jälkeen hyvään kuntoon saakka säästää miljoonia.

7. Vaatimukset kasvavat

Ns. Wagnerin teorian mukaan yksityinen sektori paisuu, koska hyvinvointiyhteiskunnassa vaatimukset kasvavat. Mm. Sairaalateknologia kehittyy ja yhä kalliimpia hoitoja käytetään. Kuluiihn vaikuttaa elintasosairauksien lisääntyminen: ihmiset liian usein juovat tai syövät itsensä hengiltä.

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Esimerkiksi juuri sairaanhoidon kehittyminen on tehnyt monista hoidoista halvempia, ja ennaltaehkäisyn lisääminen ehkäisee tauteja. Tosin monet kunnat ovat leikanneet ennltaehkäisystä, kun lakisääteisistä ei voi leikata.

Esimerkiksi 90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun (THL:n valtakunnallinen "Köyhyys periytyy" -tutkimus 2011).

Myös byrokratia rassaa: Osassa kunnista vanhustenhuollosta on tullut tehotonta ja byrokraatista, sillä se on järjestetty hallinnon sirpaleisesta näkökulmasta, ei vanhusten ja vanhusten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Ratkaisuja:

• Joka asiaa ei voi ihmisten puolesta tehdä.
• Ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointiin kannattaa kuitenkin panostaa.
• Palvelut on suunniteltava ihmisten näkökulmasta.
• Turhaa byrokratiaa ja hallintoa on vähennettävä.
• On digitaloisoitava palveluita ja otettava käyttöön työtapoja ja teknologioita jotka vähentävät kustannuksia.

Työtä tulisi jakaa, ei kinostaa yhä harvemmille

Suomalaiset työntekijät paiskivat keskimäärin yli 40 tuntia viikossa. Monet osa-aikatyöntekijät haluaisivat taas tehdä enemmän töitä, jotta leipä riittäisi. Tässä yhtälssä työajan pidentäminen jakaisi työtaakan yhä harvemmalle ja usein pienipalkkaisen osa-aikatyöntekijäiden leipä kaventuisi entisestään. Vaikutus olisi negatiivinen kansantalouden kannalta.

Julkisen sektorin työntekikäiden määrä ei kerro koko totuutta

Jos talouskasvu ei kiinnosta, vaan kaipaa populismia, voi vaatia reippaita julkisen sektorin leikkauksia. Sipilä (kesk) vaati kymmenien tuhansien työntekijöiden leikkaamista julkiselta sektorilta, Soinin mielestä julkisella sektorilla on niinikään kymmeniä tuhansia liikaa ja Stubb on samoilla linjoilla.

Ongelma on, että leikkaukset kohdistuvat helposti palveluihin. Turhaa byrokratiaa pitääkin vähentää.

Julkisen sektorin työntekijöiden määrä onkin laskenut raipakkaasti, tosin osa siitä johtuu ulkoituksista ja yhtiöittämisistä. Työntekijämäärä ei näin kerro tehokkuudesta tai budjetista, sillä esimerkiksi terveydenhuollossa ulkoistetut palvelut ovat tulleet keskimäärin kalliimmiksi. Jopa viidennens kuntapalveluista on siirtynyt yritysten hoidetavaksi, mikä vähentää demokratiaa ja lisää korruptiota.

Riippumattomien talousasiantuntijoiden suositukseen palveluleikkaukset eivät kuulu, koska taantumaa ei suositella syvennettäväksi.

Julkinen rakentaminen tuhlaa veronmaksajien rahoja

Kunnat ja julkishallinto tuhlaavat satoja miljoonia vuosittain hetihomeisiin rakennuksiin. On kallista rakentaa moneen kertaan sama rakennus. Tämän lisäksi julkset rakennukset rapistuvat nopeammin johtuen huonosta huollosta.

Kuva: Velka kasvaa kestämättömästi, ja taitamattomalla talouspolitiikalla se kasvaa entisestään. Islanti nousi kasvu-uralle tukemalla pankkien sijaan yksityisiä ihmisiä. Nyt työttömyys on alle 2 prosenttia.

Lisää aiheesta

• Perustulo
• Islannin malli
• Veronoalennukset
• Yhtiöiden suljettu hallinto
• Eläkkeelle joustavasti
• Rakentamisen laatu

* * *

Avainsanat: Talous, julkinen velka, vaihtotaseen alijäämä, velkaantuminen, eläkeiän nosto, taantuma, lama, työttömyys, työllisyys, huoltosuhde, vudjetti, talousarvio, kestävä kasvu, korruptio, veronkierto, veroparatiisit, veromenetykset, perustulo.