Laatua julkiseen rakentamiseen

Julkishallinto tuhlaa satoja miljoonia vuosittain hetihomeisiin rakennuksiin. On kallista rakentaa moneen kertaan sama rakennus. Tämän lisäksi julkset rakennukset rapistuvat nopeammin.

Rakentaminen ylihintaista

Pukukoppi maksaa Hyvinkäällä 300 000, Vantaalla 2 000 000 euroa. Puukoulun saa puoleen hintaan Vantaan normibetonikoulusta. Vantaa maksaa traktoritallista reilu 400 000 euroa, vaikka siistejä valmishalleja olisi neljänneshintaan. Vantaalla olisi varaa rakentaa useita uusia terveitä kouluja jos ei maksettaisi ylihintaa.

  • Kilpailutetaan laajemmin, hyväksytään valmistalovalmistajat sekä puuelementti- ja hirsirakentajat.

Valtuustoaloitteeni huoltorakennuksen hinnan laskemiseksi keräsi yli puoluerajojen kannatusta, ja olen kirjoittanut hirsi- ja puuelementtirakentamisesta. 

Takuukorjauksia ei vaadita

Hinnasta huolimatta laatu on huonoa, eikä takuukorvauksia vaadita. Moni uusikin koulu sairastuttaa lapset ja opettajat mm. märäksi jääneen betonilaatan vuoksi. 

  • Ennen takuun umpeutumista tarkistetaan oirekyselyllä tai e-keräimellä rakennuksen sisäilman laatu, ja vaaditaan tarvittaessa takuukorjaukset.
  • Varmistetaan koko kuivaketju ja vaaditaan betonin kuivumisaika. 
  • Sopimussanktiot laatuun, ei vain aikaan. Ei anneta kilaoilutuksessa laatupisteitä rakennusfirmoille, jotka ovat aiemmin tehneet tai valvoneet hetihomeisia kouluja.
  • Valitaan kaupungin rakennuksille kuivat ja hyvät rakennuspaikat. Nyt ne livahtavat liian usein gryndereille.

Suojellaan lapsia ja opettajia, ei rakennusyhtiöitä.

Toimin Vantaan vanhempainyhdistysken sisäilmatoimikunnassa, jossa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin etsitään ratkaisuja, ja ylläpidän tietokantaa Vantaan kiinteistöjen kuntoraporteista omalla kustannuksellani. Olen tehnyt useita rakentamisen laatuun liittyviä aloitteita. Toimitatapojen muuttaminen on hidasta.

Korjaustavat toimiviksi

Korjausrakentamisessa säästetään liikaa: Vantaan tiivistyskorjausten onnistumisista tehtiin diplomityö Aalto-yliopistoon, ja  Helsingin tiivistyskorjauksista opinnäyte Metropoliaan. Näiden mukaan tiivistyskorjaus hyvin harvoin poistaa sisäilmaongelmaa.

Sen sijaan hyvässä sisäilmaongelman korjauksessa kosteudenlähteet ja kostuneet rakenteet tulee poistaa. Tämä on isompi remontti kuin "nurkkien teippaus", mutta se toimii paremmin.

Vantaalla on myös useita korjauskelvottomia kouluja, joiden sisäilma aiheuttaa terveyshaittaa. Nämä tulee korvata uusilla kouluilla. 

Miksi Vantaa tuhoaa kiinteistöomaisuutensa? Syitä on monia:

A) Kilpailuttaminen

  • Rakentamisen kilpailuttamisessa eivät kaikki kunnat käytä juuri mitään normaalin kilpailulainsäädännön sallimia keinoja, kuten laatupisteytyksiä edellisten rakennusten mukaan.
  • Laatusanktiot urakkasopimuksiin ja laadun pettäminen pitäisi huomioida kilpailutuksissa. Esimerkiksi Ruotsissa käytössä ovat jopa uhkasakot, ja uusi rakennuslakiehdotus kannustaakin kuntia käyttämään enemmän laatusanktioita.
  • Vikoihin reagoidaan usein vasta takuuajan jälkeen – näin ollen rakennusyhtiöt eivät joudu kantamaan vastuuta rakentamisesta. Esimerkiksi pelkästään Vantaa rakennuttaa 100 miljoonalla vuosittain, joten Vantaa voisi topakasti määritellä laatusanktiot sudesta ja sekundasta.

B) Valvonta

  • Resurssit eivät ole riittäviä, eivätkä metodit toimi. Vaativatko virkamiehet riittävän pitkiä betonin kuivumisaikoja? Miten varmistetaan, että mittauksia tekeviltä konsulttiyrityksiltä – jotka rakennuttaja valitsee - ostetaan mittauksia, eikä toivottuja tuloksia?

C) Korjausrakentaminen

  • Akuutteja remontteja ja peruskorjauksia siirretään. Esimerkksi Vantaan Variston koulussa katto vuosi yli 5 vuotta ämpäreihin ennen korjausta, ja Pähkinärinteen koulussa putkiremonttia siirretään vaikka putket ovat toistuvasti rikkoutuneet.
  • Päätöksenteon hitaus reagoida esimerkiksi vuotoihin pahentaa kosteusvauriota ja laajentaa remonttitarpeita.
  • Valvonta ei toimi, ja arveluttavat työvaiheet saatetaan tehdä viikonloppuna. Laatusanktiota ei käytetä jne. 16 miljoonan Martinlaakson koulun remontissa maalattiin valkoisella seinähomeen päälle.
  • Myöskään korjausmetodit eivät aina poista kosteutta tai hometta rakenteista, vaan tehdään tiivistyksiä, epoksointeja ja osakorjauksia yms. jolloin syntyy riski ongelmien uusiutumiselle. Ei ole ihme, jos monesti oireet jatkuvat korjausten jälkeen. Esimerkiksi Vantaan Kanniston koulun korjauksessa jätettiin kiireen vuoksi käytävät korjaamatta märän betonin ja lattiamaton liiman VOC-päästöistä huolimatta.
  • Homemyrkkyjen desinfioinnin epäillään vähentävän lähinnä hyvänlaatuista mikrobistoa ja lisäävän homeiden menestystä. Metodit voivat siis olla vanhanaikaiset.
  • VOC-päästöjä voi syntyä, vaikka betonin kosteus olisi jo laskenut sallitun alle. Kerran käynnistyttyään kemiallinen prosessi jatkuu, eikä pelkkä kosteusmittaus riitä tämän riskin poissulkemiseen.

D) Huolto

  • Julkiset rakennukset rapistuvat yksityisiä nopeammin johtuen huonosta huollosta. Huolto on osassa kouluista vaillinaista mm. ilmanpuhdistimien ja tasakaton kattokaivojen puhdistusten kanssa. Tarvitaan työnohjausta ja huoltokirjoja.
  • Tarvitaan lisää osaamista siihen, että ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt ovat oikeasti kohdallaan. Esimerkiksi ammattimaisesti toteutetussa energiansäästössä kohdilleen laitettavat säädöt parantavat sisäilman laatua ja rakenuksen elinikää.
  • Huoltomiesten läsnäolo ja aktiivinen rakennuksen tarkkailu parantaa vikojen huomaamista ajoissa. Usein myös pikkuviat jäävät korjaamatta, ja mm. siivoamisessa usein säästetään liikaa.

E) Tiedotus

  • Tieto ei kulje. Esimerkiksi kouluissa luonnollisin koulujen kuntoon sopiva tiedonkulun paikka on opettajat, rehtori, sähköinen Wilma, vanhempainillat, reissuvihot jne. Tilahallinto ei kohtaa ihmisiä, vaikka sillä olisi tietoa.
  • Kaikesta tulee voida puhua avoimesti, erityisesti sisäilma-asioista. Koulujen rehtorilla ja opettajilla pitää olla oikeus puhua, muuten olemme neuvostosysteemissä, jossa terveyteen vaikuttavaa tietoa pimitetään eikä jaeta. Se ei vaadi erityisosaamista, että esimerkiksi kouluissa kerrotaan sisäongelmaepäilystä. tai että pyydetään oppilaiden ilmoittavan mm. hengitystieoireistaan kouluterveydenhoitajalle. Vantaan Kanniston koulun sisäilmailman ongelmia selvitettäessä tuli ilmi, että rehtori ei saanut kertoa mitään, koska tämän alan tiedotus ei kuulunut hänen toimenkuvaan.
  • Vantaan kaupunki ja Tilakeskus on antanut kuvan siitä, että olennaista tietoa peitellään. Esimerkiksi sain itse tehdä kantelun oikeusasiamiehelle saadakseni koulujen kuntoselvitykset. Olin sentään valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä päättämässä mm. kouluverkosta. Tätä ei voi sanoa avoimuudeksi.
  • Mittaustulokset ja kaikenlaiset tutkimukset tulee olla kuntalaisten saatavilla avoimesti netissä. Muuten lietsotaan epäluuloja. Tähän tilakeskus ei suostunut Kartanonkosken vanhempainillassa.

F) Terveydenseuranta

  • Koulupuolella ja muissa laitoksissa tämä on usein totaalisesti epäonnistunut. Jos kannetaan vastuu esimerkiksi lasten tai vanhusten terveydestä, tulee toteuttaa THL:n tilastollisesti pätevä oirekysely koko kunnassa.

G) Vastuun selkeys

  • Vastuuta pallotellaan eri tahojen välillä. Vastuu lasten terveydessä on kaikilla toimialoilla ja kaikilla toimijoilla – ei vain sillä, jolle työnjaossa jokin osa on siirretty. Eli käytännössä vastuuta lasten terveydestä ei voi palastella, ja lopullisen vastuun kantaa kunnanvaltuusto. 

Suomessa on teetetty noin sata selvitystä sisäilmaongelmista. Tarvitaan kuitenkin toimia:

  1. Vastuu selkeäksi terveyshaitoista ja myös kuntien valvoville ja kunnosta vastaaville virkamiehille ja poliitikoille.
  2. Valvotaan riittäviä betoninkuivumisaikoja ja vastuutetaan rakentaja märistä rakennusmatriaaleista taloudellisesti.
  3. Vastuu rakennusvirheistä selkeäksi ja pidemmäksi.
  4. Ohjataan kuntia laatusanktioiden, kilpailuttamisen laatukriteerien ja paremman valvonnan käyttöön. Pelkät aikataulusanktiot ohjaavat pitkällä tähtäimellä moneen kertaan rakentamiseen.
  5. Suositaan hupun alla rakentamista ja kokeillaan digitaalista jatkuvaa valvontaa.
  6. Suositellaan kunnille ketjukattoa.
  7. Terveydenseuranta oirekyselyllä pakolliseksi kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin kerran kolmessa vuodessa (noin 2 miljoonaae maksaisi koko Suomen koulut, säästöt terveyspuolella paljon suurempia).
  8. Kokeilllaan esimerkiksi hirsikoulurakentamista ja muita hiengittäviä rakenteita.
  9. Kunnille budjetointin kokonaisvaltainen malli, jossa toisille toimialoille koituvat kustannukset huomioidaan. 
  10. Budjetoinnissa malli myös omaisuuden pidempiaikaiselle budjetoinnille ja ylläpidolle, jolloin päättäjille tulee tietoa remonttien siirron ja huonon huollon vaikutuksista.
  11. Digitaaliset huoltokirjat pakolliseksi ja kuntotiedot ja korjaustoimet julkiseen verkkoon. 
  12. Suositellaan lvi-alan energiansäästötoimenpiteitä vain ammattilaisten käsiin.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi

Laatua julkiseen rakentamiseen

Julkishallinto tuhlaa satoja miljoonia vuosittain hetihomeisiin rakennuksiin. On kallista rakentaa moneen kertaan sama rakennus. Tämän lisäksi julkset rakennukset rapistuvat nopeammin.

Rakentaminen ylihintaista

Pukukoppi maksaa Hyvinkäällä 300 000, Vantaalla 2 000 000 euroa. Puukoulun saa puoleen hintaan Vantaan normibetonikoulusta. Vantaa maksaa traktoritallista reilu 400 000 euroa, vaikka siistejä valmishalleja olisi neljänneshintaan. Vantaalla olisi varaa rakentaa useita uusia terveitä kouluja jos ei maksettaisi ylihintaa.

  • Kilpailutetaan laajemmin, hyväksytään valmistalovalmistajat sekä puuelementti- ja hirsirakentajat.

Valtuustoaloitteeni huoltorakennuksen hinnan laskemiseksi keräsi yli puoluerajojen kannatusta, ja olen kirjoittanut hirsi- ja puuelementtirakentamisesta. 

Takuukorjauksia ei vaadita

Hinnasta huolimatta laatu on huonoa, eikä takuukorvauksia vaadita. Moni uusikin koulu sairastuttaa lapset ja opettajat mm. märäksi jääneen betonilaatan vuoksi. 

  • Ennen takuun umpeutumista tarkistetaan oirekyselyllä tai e-keräimellä rakennuksen sisäilman laatu, ja vaaditaan tarvittaessa takuukorjaukset.
  • Varmistetaan koko kuivaketju ja vaaditaan betonin kuivumisaika. 
  • Sopimussanktiot laatuun, ei vain aikaan. Ei anneta kilaoilutuksessa laatupisteitä rakennusfirmoille, jotka ovat aiemmin tehneet tai valvoneet hetihomeisia kouluja.
  • Valitaan kaupungin rakennuksille kuivat ja hyvät rakennuspaikat. Nyt ne livahtavat liian usein gryndereille.

Suojellaan lapsia ja opettajia, ei rakennusyhtiöitä.

Toimin Vantaan vanhempainyhdistysken sisäilmatoimikunnassa, jossa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmiin etsitään ratkaisuja, ja ylläpidän tietokantaa Vantaan kiinteistöjen kuntoraporteista omalla kustannuksellani. Olen tehnyt useita rakentamisen laatuun liittyviä aloitteita. Toimitatapojen muuttaminen on hidasta.

Korjaustavat toimiviksi

Korjausrakentamisessa säästetään liikaa: Vantaan tiivistyskorjausten onnistumisista tehtiin diplomityö Aalto-yliopistoon, ja  Helsingin tiivistyskorjauksista opinnäyte Metropoliaan. Näiden mukaan tiivistyskorjaus hyvin harvoin poistaa sisäilmaongelmaa.

Sen sijaan hyvässä sisäilmaongelman korjauksessa kosteudenlähteet ja kostuneet rakenteet tulee poistaa. Tämä on isompi remontti kuin "nurkkien teippaus", mutta se toimii paremmin.

Vantaalla on myös useita korjauskelvottomia kouluja, joiden sisäilma aiheuttaa terveyshaittaa. Nämä tulee korvata uusilla kouluilla. 

Miksi Vantaa tuhoaa kiinteistöomaisuutensa? Syitä on monia:

A) Kilpailuttaminen

  • Rakentamisen kilpailuttamisessa eivät kaikki kunnat käytä juuri mitään normaalin kilpailulainsäädännön sallimia keinoja, kuten laatupisteytyksiä edellisten rakennusten mukaan.
  • Laatusanktiot urakkasopimuksiin ja laadun pettäminen pitäisi huomioida kilpailutuksissa. Esimerkiksi Ruotsissa käytössä ovat jopa uhkasakot, ja uusi rakennuslakiehdotus kannustaakin kuntia käyttämään enemmän laatusanktioita.
  • Vikoihin reagoidaan usein vasta takuuajan jälkeen – näin ollen rakennusyhtiöt eivät joudu kantamaan vastuuta rakentamisesta. Esimerkiksi pelkästään Vantaa rakennuttaa 100 miljoonalla vuosittain, joten Vantaa voisi topakasti määritellä laatusanktiot sudesta ja sekundasta.

B) Valvonta

  • Resurssit eivät ole riittäviä, eivätkä metodit toimi. Vaativatko virkamiehet riittävän pitkiä betonin kuivumisaikoja? Miten varmistetaan, että mittauksia tekeviltä konsulttiyrityksiltä – jotka rakennuttaja valitsee - ostetaan mittauksia, eikä toivottuja tuloksia?

C) Korjausrakentaminen

  • Akuutteja remontteja ja peruskorjauksia siirretään. Esimerkksi Vantaan Variston koulussa katto vuosi yli 5 vuotta ämpäreihin ennen korjausta, ja Pähkinärinteen koulussa putkiremonttia siirretään vaikka putket ovat toistuvasti rikkoutuneet.
  • Päätöksenteon hitaus reagoida esimerkiksi vuotoihin pahentaa kosteusvauriota ja laajentaa remonttitarpeita.
  • Valvonta ei toimi, ja arveluttavat työvaiheet saatetaan tehdä viikonloppuna. Laatusanktiota ei käytetä jne. 16 miljoonan Martinlaakson koulun remontissa maalattiin valkoisella seinähomeen päälle.
  • Myöskään korjausmetodit eivät aina poista kosteutta tai hometta rakenteista, vaan tehdään tiivistyksiä, epoksointeja ja osakorjauksia yms. jolloin syntyy riski ongelmien uusiutumiselle. Ei ole ihme, jos monesti oireet jatkuvat korjausten jälkeen. Esimerkiksi Vantaan Kanniston koulun korjauksessa jätettiin kiireen vuoksi käytävät korjaamatta märän betonin ja lattiamaton liiman VOC-päästöistä huolimatta.
  • Homemyrkkyjen desinfioinnin epäillään vähentävän lähinnä hyvänlaatuista mikrobistoa ja lisäävän homeiden menestystä. Metodit voivat siis olla vanhanaikaiset.
  • VOC-päästöjä voi syntyä, vaikka betonin kosteus olisi jo laskenut sallitun alle. Kerran käynnistyttyään kemiallinen prosessi jatkuu, eikä pelkkä kosteusmittaus riitä tämän riskin poissulkemiseen.

D) Huolto

  • Julkiset rakennukset rapistuvat yksityisiä nopeammin johtuen huonosta huollosta. Huolto on osassa kouluista vaillinaista mm. ilmanpuhdistimien ja tasakaton kattokaivojen puhdistusten kanssa. Tarvitaan työnohjausta ja huoltokirjoja.
  • Tarvitaan lisää osaamista siihen, että ilmanvaihdon ja lämmityksen säädöt ovat oikeasti kohdallaan. Esimerkiksi ammattimaisesti toteutetussa energiansäästössä kohdilleen laitettavat säädöt parantavat sisäilman laatua ja rakenuksen elinikää.
  • Huoltomiesten läsnäolo ja aktiivinen rakennuksen tarkkailu parantaa vikojen huomaamista ajoissa. Usein myös pikkuviat jäävät korjaamatta, ja mm. siivoamisessa usein säästetään liikaa.

E) Tiedotus

  • Tieto ei kulje. Esimerkiksi kouluissa luonnollisin koulujen kuntoon sopiva tiedonkulun paikka on opettajat, rehtori, sähköinen Wilma, vanhempainillat, reissuvihot jne. Tilahallinto ei kohtaa ihmisiä, vaikka sillä olisi tietoa.
  • Kaikesta tulee voida puhua avoimesti, erityisesti sisäilma-asioista. Koulujen rehtorilla ja opettajilla pitää olla oikeus puhua, muuten olemme neuvostosysteemissä, jossa terveyteen vaikuttavaa tietoa pimitetään eikä jaeta. Se ei vaadi erityisosaamista, että esimerkiksi kouluissa kerrotaan sisäongelmaepäilystä. tai että pyydetään oppilaiden ilmoittavan mm. hengitystieoireistaan kouluterveydenhoitajalle. Vantaan Kanniston koulun sisäilmailman ongelmia selvitettäessä tuli ilmi, että rehtori ei saanut kertoa mitään, koska tämän alan tiedotus ei kuulunut hänen toimenkuvaan.
  • Vantaan kaupunki ja Tilakeskus on antanut kuvan siitä, että olennaista tietoa peitellään. Esimerkiksi sain itse tehdä kantelun oikeusasiamiehelle saadakseni koulujen kuntoselvitykset. Olin sentään valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä päättämässä mm. kouluverkosta. Tätä ei voi sanoa avoimuudeksi.
  • Mittaustulokset ja kaikenlaiset tutkimukset tulee olla kuntalaisten saatavilla avoimesti netissä. Muuten lietsotaan epäluuloja. Tähän tilakeskus ei suostunut Kartanonkosken vanhempainillassa.

F) Terveydenseuranta

  • Koulupuolella ja muissa laitoksissa tämä on usein totaalisesti epäonnistunut. Jos kannetaan vastuu esimerkiksi lasten tai vanhusten terveydestä, tulee toteuttaa THL:n tilastollisesti pätevä oirekysely koko kunnassa.

G) Vastuun selkeys

  • Vastuuta pallotellaan eri tahojen välillä. Vastuu lasten terveydessä on kaikilla toimialoilla ja kaikilla toimijoilla – ei vain sillä, jolle työnjaossa jokin osa on siirretty. Eli käytännössä vastuuta lasten terveydestä ei voi palastella, ja lopullisen vastuun kantaa kunnanvaltuusto. 

Suomessa on teetetty noin sata selvitystä sisäilmaongelmista. Tarvitaan kuitenkin toimia:

  1. Vastuu selkeäksi terveyshaitoista ja myös kuntien valvoville ja kunnosta vastaaville virkamiehille ja poliitikoille.
  2. Valvotaan riittäviä betoninkuivumisaikoja ja vastuutetaan rakentaja märistä rakennusmatriaaleista taloudellisesti.
  3. Vastuu rakennusvirheistä selkeäksi ja pidemmäksi.
  4. Ohjataan kuntia laatusanktioiden, kilpailuttamisen laatukriteerien ja paremman valvonnan käyttöön. Pelkät aikataulusanktiot ohjaavat pitkällä tähtäimellä moneen kertaan rakentamiseen.
  5. Suositaan hupun alla rakentamista ja kokeillaan digitaalista jatkuvaa valvontaa.
  6. Suositellaan kunnille ketjukattoa.
  7. Terveydenseuranta oirekyselyllä pakolliseksi kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin kerran kolmessa vuodessa (noin 2 miljoonaae maksaisi koko Suomen koulut, säästöt terveyspuolella paljon suurempia).
  8. Kokeilllaan esimerkiksi hirsikoulurakentamista ja muita hiengittäviä rakenteita.
  9. Kunnille budjetointin kokonaisvaltainen malli, jossa toisille toimialoille koituvat kustannukset huomioidaan. 
  10. Budjetoinnissa malli myös omaisuuden pidempiaikaiselle budjetoinnille ja ylläpidolle, jolloin päättäjille tulee tietoa remonttien siirron ja huonon huollon vaikutuksista.
  11. Digitaaliset huoltokirjat pakolliseksi ja kuntotiedot ja korjaustoimet julkiseen verkkoon. 
  12. Suositellaan lvi-alan energiansäästötoimenpiteitä vain ammattilaisten käsiin.