Julkinen terveydenhuolto on ylikuormitettu. Ennaltaehkäisyyn se ei riitä, eikä aina tasapuoliseen hoitoonkaan. Säästämisessä on kysymys arvovalinnoista, ei pelkästään tehostamisesta.

Sote-uudistuksesta kaikki asiantuntijat sanovat, että pieleen menee: maksaa enemmän, ihmisen hoito pirstaloituu ja terveyserot kasvavat. Sote-uudistus keskittyy siirtämään julkisen omaisuuden yksityisten veroparatiisifirmojen käsiin. Ja HUS:sta leikataan 1500 hoitavaa käsiparia maakuntiin.

Koko uudistus kannattaisi miettiä uudelleen: miten saadaan asukkaat pidettyä mahdollisimman terveinä ja sairastuneet hoidettua nopeasti hyvään kuntoon.

Silloin ohjaavana mittarina ei voi olla kuinka monta sydänleikkausta lääkäri tekee tunnissa, vaan kuinka vähän potilaan tarvitsee olla sairaana. Jälkimmäinen ohjaa kansantaloudellisesti parempaan tulokseen.

Kansantaloudellisesti ihmisiä ei kannata pitää huonokuntoisina hoitojonoissa. Nopea ja helppo terveyspalvelujen saatavuus on paitsi oikeudenmukaista myös taloudellisesti kannattavaa. Tyytyväiset ja työkykyiset ihmiset toimivat paremmin yhteiskunnassa. Hoitotakuusta huolimatta sairaita pompotellaan jonoista toiseen.

Aina hoitoa ei edes tarjota. Mm. mielenterveyspuolella kuntouttavaa terapiaa ei riitä kaikille, ja näin nuorellakin ihmisellä voi mennä vuosia elämästä hukkaan.

Liiallinen tehokkuusvaatimus voi kierouttaa terveyspalveluita

Julkisten palveluiden tuottavuuden mittaamisen teollisuustuotannon mittareilla (euroa/kappale) sijaan on  pyrittävä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta. Euroa per terveyskeskuskäynti ei kerro mitään siitä miten ihmisen terveydentila on kehittynyt. Terveyspalveluiden onnistumista ei kannata mitata sillä, kuinka monta leikkausta tehdään minuutissa. Parempi tavoite on, että ihmiset pysyvät terveinä.

Keskitytään oleelliseen

Hoitoprosesseja tulee uudistaa, samoin järjestelmää vastaamaan sitä. Hallinnon laatikkoleikkien sijaan suurempi huomio tulisi olla sillä, että

• Kaikki saavat oikeaa hoitoa oikea-aikaisesti
• Toipilaat kuntoutetaan terveiksi ja omatoimisiksi saakka
• Ennaltaehkäisyllä ehkäistään sairauksia ja sairauksien pahenemista
• Sosiaalipuolella varhaisella ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys: esimerkiksi neuvoloiden perhetyöllä ja tuella vähennetään perheiden kriisiytymistä ja kalliita ja rankkoja lasten huostaanottoja. Tämä kannattaa jo taloudellisestikin.
• Nyt terveydenhuollon IT-hankkeisiin tuhlataan surutta enemmän rahaa kuin terveydenhuollossa hoidossa säästetään. Tämän lisäksi hankalat tietokonejärjestelmät vievät lääkärien ja hoitajien hoitotyöltä yhä enemmän aikaa.

Tärkeää on, että varsin isolla rahalla valmisteltu Sote-uudistus ja sen tulevat rönsyt eivät ole säästökeinoja, vaan nyt parannetaan aidosti ihmisten saamaa hoitoa, ja saadaan hoito vastaamaan aitoa hoidon tarvetta.

• Sotesopasta: Köyhät kuolevat nopeammin: 10 syytä Sote-uudistukseen ja siitä pois

Lähipalvelu ja palvelu ylipäätään

Vantaalla on niin paljon väestöpohjaa, että Länsimäen ja Hakunilan terveysasemat on syytä säilyttää. Katriinan sairaalan palvelua on parannettava. Peijaksen tukkoinen päivistys on saanut huonoimmat arvosanat Vantaan palveluista.

Kun säästöjä etsitään lakkauttamalla palveluja, tulee tarkastella kokonaistaloudellisuus: usein säästöt terveydenhuollossa maksavat sitten muualla. Kuten sairaspoissaoloina, ennenaikaisena eläköitymisenä, syrjäytymisenä ja vanhusten hoitolaitosten kuormittumisena.

Palveluverkon karsiminen on voimakas trendi. Aina pieni yksikkö ei ole huono yksikkö.

Kun sairaaloita, neuvoloita yms. karsitaan, tulee palveluihin järjestää riittävä joukkoliikenne. Sen tulisi toimia myös vaikeasti liikkuville eli olla mahdollisimman vaihdoton. Jos päivystys on kolmen bussin takana, sinne ei sairaana lähdetä. Tai lähdetään vasta ambulanssilla, jolloin sairaus on jo edennyt todella vaikeaksi.

Synnytyssairaaloiden karsiminen lisää matkasynnytyksiä, ja näissä on jo suuremmat riskit. Myös pahat sisäilmaongelmat tulee huomioida.

• Lisää aiheesta: Synnytyssairaaloiden karsiminen on riski

Nopea hoito kannattaa

Terveydenhuoltolain mukaan

• Hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä viimeistään 3. arkipäivänä yhteydenotosta (perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa)
• Erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava 3 viikon kuluessa
• Potilaan tulee päästä hoitoon viimeistään 3 kuukaudessa arviosta

Käytännössä jonotusajat pahentavat monia sairauksia vakavammiksi ja kalliimmiksi hoitaa.  Määräajat eivät aina edes pidä. Potilaita myös pompotellaan lääkäriltä toiselle. Vanhuksia on jäänyt hoitamatta julkisella puolella, mutta he ovat saaneet avun ja lisää terveitä vuosia yksityiseltä.

Kuitenkaan kaikilla ei ole varaa yksityiseen. Terveyserot kasvavat, ja huonokuntoiset päätyvät kokopäiväiseen laitoshoitoon. TIlanne on laiton, mutta Valvira ei valvo.

Eettisesti on väärin jättää ikäihmiset hoitamatta.

• Lisää inhimillisestä vanhuudesta.

Oikea-aikainen oikea hoito kannattaa paremmin.

Esimerkki: Vanhusten lonkkamurtumia on Espoossa pari sataa joka vuosi. Jos potilas viedään suoraan leikkaavaan sairaalaan, leikataan vuorokaudessa eikä kahdessa ja kuntoutus aloitetaan välittömästi ja jatketaan kotiin saakka, puolet useampi vanhus toipuu kotiin, ja puolet nopeammin. Tämä tuo valtavat säästöt paitsi sairaanhoitoon, myös vähentää laitospaikkojen tarvetta. Puhuttuani asiasta pari vuotta tätä kokeillaan Vantaallakin.

Toki ennaltaehkäisy - vaikka ikäihmisen kunnon ylläpito, teiden auraus ja piikkikengät - ovat kaikkein halvinta.

Esimerkki: Neuvoloiden kautta saatava tuki perheiden vaikeisiin tilanteisiin (perhepalvelut) on tuonut miljoonasäästöjä eli alentanut radikaalisti kalliita lastensuojelun kustannuksia Imatralla. Kysyessäni valtuustossa asiaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja totesi että vastaavaan panostukseen perhepalveluihin ei kaupungilla ole varaa. Tämä tarkoittaa, että Vantaalla ei ole “varaa” tehdä palvelua, joka tuo suurempaa säästöä. Uusi lastensuojelulaki edellyttää avun tarjoamista perheelle aina, mutta käytännössä Vantaalla annetaan usein ei-oota.

Toimintani

Kaupunginvaltuustossa olen puolustanut terveydenhuollon resursseja ja mm. ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, vanhustenhoidon laatua, mielenterveyspalveluiden resursseja.

Budjettiäänestyksissä suuret puolueet ovat jyränneet, vaikka lisäysehdotukset ovat olleet pieniä ja osa myös kokonaistaloudellisesti säästäviä.

Kuva: Ennaltaehkäisy on halvinta hoitoa. Hallituksen leikkaukset julkisen sektorin työntekijöistä käytännössä leikkaavat ei-lakisääteisiä palveluja - kuten lastensuojelun ennaltaehkäisyä. Tämä voi tulla kalliiksi. Säästöt kuntoutuksesta eivät myöskään kannata taloudellisestikaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon budjetti vie puolet kuntien käyttötaloudesta, ja toiseksi suurin osa menee kouluihin. Kymmenien tuhansien työntekijöiden vähentäminen vähentää käytännössä suorittavaa henkilöstöä - sairaanhoitoa, terveydenhuoltoa ja opetusta.