Luodaan tasokas peruskoulu kaikille. Säästöt opetuksessa pudottavat Suomen Pisa-tuloksia. Vantaa vähentää tukiopetusta ja opetustunteja. Erityislasten integrointi ei aina onnistu koska tukea on liian vähän.

Kuitenkin investointi peruskouluun ja koulutukseen on taloudellisesti kannattavampaa kuin teihin tai Talvivaaraan.

Joka viides poika syrjäytyy. Tämä estetään parhaiten peruskoulussa tukiopetuksella ja opettajien ajalla. Lisäpanostus varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja ammattikoulutukseen vähentää taloudellisesti tehokkaimmin syrjäytymistä.

Jo kolme syrjäytynyttä nuorta maksaa enemmän kuin sata kouluavustajaa. 90-luvun säästöistä syntyi suuria kustannuksia: 1987 syntyneestä ikäluokasta 20% on mielenterveysongelmaisia ja 17% jätti opiskelun pelkkään peruskouluun (THL:n valtakunnallinen "Köyhyys periytyy" -tutkimus 2011). Tätä ollaan nyt toistamassa. Vantaan Kokoomuksen ja SDP:n kova talouskuri lapsille on kallis.

• Opetukseen enemmän resursseja.
• Tuen on riitettävä tarvitsijoille.
• Rauhattomuuden ja kasvavan väkivallan vähentämiseksi toimittava.
• Uudesta opetussuunnitelmasta huolimatta huomioitava nekin, joilla ei ole omaa osaamista tai motivaatiota itsenäiseen työskentelyyn.
• Kouluruokiin maukkautta ja vartin ruokailut pidemmiksi.
• Koululakkautukset peruttava
• Korjataan homekoulut, hankitaan väistötiloja ja rakennetaan terveitä puu- ja hirsikouluja

Luokkayhteiskuntaa kohti

Pisa-tulosten mukaan osaaminen on laskenut niin matematiikassa, luonnontieteessä kuin lukutaidossakin. Asuinpaikka ja vanhempien varallisuus ohjaavat yhä tiukemmin koulumenestystä.

Tytöt pärjäävät poikia paremmin. Uudessa opetussuunnitelmassa onkin pojille sopivia tehtäviä, mutta se pelasta hyvää suomalaista koululaitosta, jos opettajia on liian vähän ja luokat liian suuria. Vantaalla ei ole vielä kokemuksia siitä miten uudet opetussuunnitelmat, jotka perustuvat oppilaan omaan aktiivisuuteen ja motivaatioon, pitävät kaikki mukana oppimassa.

Suomella ei ole ole varaa hukata tulevaisuutta. Vantaan tulee panostaa kouluun niin että koulusta tulee yksi parhaista. Nyt vantaalaisten opetuksen käytetään maan toiseksi vähiten resursseja.

Oppilaat ovat epätasa-arvoisessa asemassa myös opetuksen määrän suhteen. Osa kunnista tarjoaa perusopetusta enemmän, kun taas Vantaa tyytyy lähes minimiin. Tämä saattaa näkyä jatkokoulutusmahdollisuuksissa ja sitä kautta työllistymisessä.

Kielet hallussa

Hyvää vantaalla on itsekin ajamani vieraan kielen aloittaminen jo ensimmäisellä luokalla, sekä valinnaisten kielten lisääminen. Vaadittavaa ryhmäkokoa laskettiin neljääntoista. Varhaiskasvatukseeen kannattaisi lisätä kielikylpyjä, jotta kielten oppiminen alkaisi silloin kun se on helpointa.

Hevoshaan lakkauttaminen kasasi maahanmuuttajien lapsia epätasaisemmin, mikä ei ole kenenkään etu. Olisi tärkeää, että millään luokalla ei olisi enemmistöä maahanmuuttajilla, jotta Suomen kielen oppimisesta tulisi vahvaa. Maahanmuuttajien monet äidinkielet voivat olla tulevaisuuden avaimia vientiin.

Erityisopetus tarvitsee resursseja

Tukiopetusta on vähennetty, ryhmäkokoja kasvatettu ja opetustuntimääriä leikattu. Perusopetuslain mukaan tukiopetus on ensisijainen tukimuoto, eikä sitä taloudellisista syistä saisi evätä. Lain tarkoittama kolmiportainen tuki ei toteudu.

Levottomuus ja väkivaltatilanteet ovat lisääntyneet nopeasti. Joskus erityisoppilaan tuki tapahtuu vain paperilla, ja käytännössä opettajan aika menee rauhattomien rauhoittamiseen. Osalle erityisoppilaista lähikouluperuaate toimii hyvin, mutta kaikki eivät pärjää. Se ei saa olla säästökeino. Olen kysynyt ns. inkluusion onistumusta useamma kerran, mutta kunnon arvioita ei ole tehty.

Panostamalla enemmän erityisopetukseen ja tukimuotoihin säästettäisiin vähentämällä syrjäytymistä, ja samalla kaikkien oppiminen paranisi.

Väkivaltatilanteiden vähentämiseksi ei ole tehty riittävästi. Vantaalla on oppilaille erilaisia vaihtoehtoja kuten mopo, jopo, paja, pudokas ja poli. Väkivaltatilanteet esimerkiksi Pajassa ovat yleisiä, joten käsiä tarvittaisiin lisää, ei vähemmän kuten suunnitteilla on.

Koululakkautukset peruttava

Tuomelan ja Hevoshaan koululakkatukset on peruttava. Ne ovat kokonaistaloudellisesti järjettömiä.

1.  Kouluakkautusten kokonaiskustannuksia ei arvioitu - muiden toimialojen kustannukset ovat suuremmat kuin saatava säästö sivistystoimen sisäisissä vuokrissa.
2.  Kouluverkon kuntoa ei huomioitu (koulujen sisäilmaongelma ei tutkittu tai huomioitu).
3.  Oppilasennusteet pohjasivat puutteelliseen tietoon, eikä uutta kaavoitusta ja kasvua huomioitu.
4.  Pitkän aikavälin ennustetta ja kouluverkon kokonaisuutta ei tehty.
5.  Kouluteiden turvallisuutta ei huomioitu eikä lapsivaikutusten arviointia tehty.

Pienten lasten koulumatkojen turvallisuus on taattava. Nyt lapsia pompotellaan eri kouluihin, perheen kolmekin lasta kulkee kolmeen eri kouluun ja kaveripiirit on hajoitettu. Vieressä olevaa koulurakennusta paikalliset eivät saa käyttää, vaan lapset kulkevat sinne kauempaa. 

Tein aloitteen ekaluokkalaisten pääsemistä Tuomelan kouluun on lähialueelta, ja noin puolet valtuustosta allekirjoitti sen. Tuomelan koulurakennuksen säilyttäminen oli Kokoomuksen ja SDP:n poliittinen kompromissi, jossa lähialueen lasten pääseminen sinne on poliittisesti mahdotonta. Poliittinen ”oikeassa oleminen” ei kuitenkaan saa olla pienten lasten pompottelun syy.

• Aloite Tuomelan ekaluokkalaisten pääsemisestä lähikouluun

Mikäli Kokoomus ja SDP saavat kuntavaaleissa jälleen kahdestaan enemmistön, koululakkautuksia on paljon vaikeampi estää.

Koululakkautukset valtuuston avoimeen käsittelyyn

Kokoomus ja SDP halusivat siirtää päätökseksentoen koulujen ja terveysasemien lakkautuksista ja perustamisesta pois valtuustosta, lautakuntien suljettujen ovien taakse. Tämä päätöskin (hallintosääntömuutos) päätettiin siirtää oudosti vasta vaalien jälkeiseen kokoukseen.

Valinta suurkoulujen ja pienten yksiköiden välillä on poliittinen: Pienet koulut ovat pärjänneet hyvin oppimistuloksissa ja pienissä yksiköissä yhteisöllisyys on usein hyvin voimakasta. Suurissa taas on enemmän mahdollisuuksia ainevalintojen suhteen.

Pienet luokat parempia

Koulu- ja päiväkotiryhmät tulee pitää kohtuullisena. Hämeenkylän kouussa kokeillaan 75 oppiaan luokkia, mitä ohjaa 3 opettajaa. Kysyin valtuustossa sitä, että hankitaanko sijainen aina. Säästö sijaisissa kosteutuu oppimisessa. Kokeilun onnistumista tulee seurata, ja jos homma ei toimi, kannattaa palata pienempiin ryhmiin. 

Homekoulut korjattava

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan (2012) mukaan 80 000-160 000 oppilasta oleilee päivittäin koulurakennuksissa, joissa on merkittävä kosteus- ja homevaurio. Arviolta 20 - 25 prosenttia julkisten rakennusten pinta-alasta on sisäilmaongelmaisia.  

Vantaallakin tuhannet lapset joutuvat kouluihin, jotka ovat terveydelle vaarallisia. Oikeusturvaa ei ole. Kerran saatu altistus ja terveyshaitta vaikuttaa lopun elämää. Yksi altistunut lapsi maksaa 60 000 euroa vuodessa terveysmenoina – lopun elämää. Korjataan homekoulut, niin säästetään rahaa ja lasten terveys.

Esimerkiksi Mikkolan koulussa 70 % opettajista saa sisäilmasta terveyshaittaa ja 7 on neljän vuoden sisällä joutunut työkyvyttömäksi. Lapsilta on yli sata oireilmoitusta. Kuinka monen on sairastuttava, jotta tilataan väistötilat?

Sama ongelma Koskee mm. Kartanonkoskea, Simonkylää ja Vantaankoskea. Peltolassa sädesienipitoisuus on yli asumusterveyasetuksen, ja ilmassa on myös liikaa VOC-yhdisteitä ja kuituja. Silti terveys pilataan yhä useammalta - eikä uusimpia tutkimuksia suostuta antamaan opettajille.

Terveydelle vaarallisten koulujen korjaamista kuntoon tai sulkemista pitkitetään käytännössä vuosia näennäisillä pintapaikkauksia poistamatta itse kosteudenlähdettä. Koska kuntoraportteja ei helpolla anneta asukkaille, laitoin ne nettiin itse. Maksan omasta pussista 120e/vuosi, sillä asukkailla on oikeus niihin. Aloitteestani jotain tietoja remonteista yms. on tulossa jo tänä keväänä kaupungin sivuille.

- Koulujen, päiväkotien ja muiden kiintoistojen kuntoraportit

Vantaalle tarvitaan ammattimainen sisäilmaongemien hoitaminen:

1. Halvalla ja nopealla oirekyselyllä selvitetään sisäilman terveellisyys. Mm. Helsingissä tehdään oirekysely kaikkiin kouluihin. Sain mahdollisuuden oirekyselyn käyttämiseen Vantaan budjettiin 2017, mutta poliittiset virkamiehet eivät ole siihen tarttuneet. Myös e-keräimella voi mitata kokonaistoksisuutta, ja siitä tulokset tulevat viikossa.

2. Oppilaat ja opettajat on siirrettävä nopeasti terveisiin tiloihin, jos terveyshaitat ovat runsaita. Kitsastelu ilmanputsareissa ei kannata taloudellisestikaan, sillä yksi opettajan sairaspäivä ja sijainen maksaa saman verran kuin hyvä ilmanpuhdistin neljäksi kuukaudeksi. Tilat, joissa sairastutaan pahasti, tulee sulkea välittömästi.

3. Jo pahasti oireileville on aina järjestettävä puhtaat tilat. Terveissä tiloissa pahastikaan altistuneet eivät saa oireita. Tilakeskuksen mukaan täysin terveitä alakouluja on neljä, eikä yksikään yläkoulu sovi jo altustuneille. Aloitteeni terveiden tilojen hankkimisesta niille, jotka saavat liian rajua oireita koulussaan, sai 6.2.2017 positiivisen vastauksen ”hankintaan tarvittaessa...” Vaan koskahan se tarve on?

4. Rakentamisen valvontaa on parannettava ja takuuta pidennettävä. Rakentamisessa on siirryttävä huokeampiin hirsi- ja puurakentamiseen koska ne sietävät rakentamisen virheitä paremmin. Betonilaatan kuivumiselle on varattava aikaa. Esimerkiksi Kanniston ja Kartannonkosken kouluissa märkä betoni peitettiin muovimatolla. Korkeat kivijalat ja harjakatot vähentävät myös kosteusriskejä. Sutta ja sekundaa tuottaneilta yrityksiltä ei pitäisi tilata uudelleen.

5. Huoltoa parannettava. Esimerkiksi tasakattojen kattokaivojen puhdistuksissa sekä ilmanvaihtokanavien nuohouksissa on ollut vuosien unohduksia.

6. Vesivahingot on korjattava heti, ja kostuneet rakenteet ja materiaalit vaihdettava. Esimerkiksi Variston katto vuoti 5 vuotta ennen korjausta ja Mikkolan kattovuotojen jälkeen märkiä villoja ei ole vaihdettu. Korjausten jälkeen on varmistettava oirekyselyllä korjauksen onnistuminen, kuten päättäjän homeoppaassa ohjeistetaan. Rakennusalan tutkimuksen mukaan tiivistyskorjauksista 29:sta onnistui vain 1, joten tiivistyskorjauksien sijaan kannattaa poistaa kosteudenlähde ja vaihtaa kostuneet rakenteet.

7. Ongelmista on kerrottava avoimesti. Nyt pidän omalla kustannuksellani kaupungin kiitneistöjen kuntitoetja netissä, koska kaupunki ei niitä julkaissut.

- Kuntotiedot.sirpakaupinen.fi

Nuorille mahdollisuus tutkintoon

100 000 alle 30-vuotiasta nuorta on ilman mitään koulutusta. Turvataan ammatillisen opetuksen resurssit. Hallituksen leikkaukset (12,5 prosenttia ammatillisten oppilaitosten rahoituksesta) pudottaa monta nuorta pois koulusta. Vantaalla vihreät saivat neuvoteltua budjettiin 2017 leikkauksia hieman pienemmiksi, mutta säästöt ovat yhä liian rajut. Työttömyyttä ei hoideta vähentämällä ammattiosaamista, vaan lisäämällä.

Opettajilla on sananvapaus

Opettajilla on oikeus tuoda esiin epäkohtia julkisuudessa, vaikka se aiheuttaisi vaivaa viranomaisille. On kehityksen este, jos esimies painostaa olemaan josain epäkohdasta hiljaa. Tämän lisäksi se on laitonta.

Kouluruoka maukkaammaksi

Lapsen pääateria on valmistettu raaka-aineista, joihin saa esimerkiksi Vantaalla käyttää korkeintaan 60-70 senttiä päivässä henkilöä kohti. Näillä määrärahoilla ravintoarvoiltaan terveellisen ruuan valmistaminen on haasteellista, oli se sitten luomu-, liha- tai kasvispohjaista. Ruoka on kasvavalle lapselle tärkeä. Jotta pikkuoppilaan keskittymiskyky säilyy, siihen on panostettava.

Ruuan on oltava myös maukasta ja tasapainoista. Henkilökunnalle tulisi tarjota vapaaehtoista koulutusta sekä etsiä maukkaimpia kasvisreseptejä.

Päiväkoti Huvikummussa Ylivieskassa on vuosikausia tarjottu lapsille luomuruokaa. Päiväkodin tiedotteen mukaan "luomutuotteet ovat tulleet maksamaan odotettua vähemmän." Ekologiseen, täysarvoiseen ravintoon pohjaava lähialueella tuotettu luomuruoka pärjää hintavertailussa tavanomaiselle ruoalle. Tavanomaisessa ruuassa käytetään mm. eineksiä ja kaukaa tuotettuja ja kuljetettuja elintarvikkeita, kun taas luomuruoka sisältää usein monipuolisemmin terveellisiä kasviksia ja tuoreita kausituotteita.

Vuorovaikutustaitoja

Vuorovaikutustaidot, itsensä johtaminen, ilmaisutaito ja medianlukutaito ovat tärkeitä - ei pelkkä teknologiaosaaminen. Suomessa on paljon innovaatioita ja koodareita, jotka eivät osaa “myydä” ideoitaan. Sosiaalinen vuorovakutus on ihan oleellinen työelämän taito.

Työelämä-näkökulman lisäksi myös etiikka ja onnellisuus ovat asioita, joita soisi käsiteltävän koulussa, vaikka näihin täydellisiä totuuksia ei olisikaan. Ihmisyyden, historian ja yhteiskunnan ymmärtäminen on avaimia parempaan tulevaisuuteen.

Holistinen ja mediakriittinen ajattelu alkaa jo varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sen sijaan että päntätään nippelitietoa oksennettavaksi koepaperille. Esimerkiksi historialliset jatkumot ja syy seuraus-suhteet ovat käytännössä muuttuneet presidenttiluetteloiksi ja käsittämättömät ulkopoliittiset tllanteet sotien vuosiluvuiksi.

OPINTOPOLIITTISET TAVOITTEET

Leikkaukset koulutuksessa vaarantavat Suomen kilpailukyvyn tulevaisuuden osaamisyhteiskunnassa. Tässä muutama ensiarvoinen tavoite peruskoulun jälkeiseen opiskeluun.

• Perustulo korvaamaan Kokoomuksen ajamaa Pappa betalar-mallia ja ikuisia opintotuen leikkauksia.
• YTH:n (opiskelijaterveydenhuollon) palvelut tulee laajentaa koskemaan kaikkia opiskelijoita.
• Lisää pieniä ja halpoja opiskelija-asuntoja pääkaupunkiseudulle.
• Maksuton opetus kaikille mm. korkeakoulujen kansainvälisyyden ja verkottumisen parantamiseksi. Tällä saadaa myös halvalla kykyjä ja osaamista Suomeen. 
• Kierrätyskeskukset kampuksille (itse perustin Otaniemen kierrätyskskuksen).
• Opintotukea (/perustuloa) saa seuraavaankin korkeakoulututkintoon. (Tämä on varmasti kokoomuksen säästölistalla). Suurin osa opintojen jatkajista on niitä jotka eivät työllisty ensimmäisellä, ja osa haluaa sellaisiin töihin joissa tarvitaan kaksi korkeakoulututkintoa. Perustulolla saa opiskella.
• Joustavuutta opintojen yhdistelyyn, jotta syntyy innovaatioita ja monipuolista osaamista. Työelämässä samantyyppisten liukuhihnainsinöörien aika on ohi, vaan eri osaamisyhdistelmät luovat uusia ajatuksia.
• Korkeakoulujen rahoitus varmemmaksi. Opiskelijoiden tyytyväisyys vahvemmaksi rahoituskriteeriksi.
• Perustutkimuksen rahoituksen riittävyys ja riippumattomuus tärkeä. Ilman perustutkimusta katoaa innovaatioiden pohja, ja Suomi putoaa kehityksestä.
• Lukio-, oppilaitos- ja korkeakouluverkon karsimisessa oltava Kokoomuksen ehdotuksia varovaisempi. Todellisista säästöistä ei ole näyttöä, eikä suuruus ei ole laadun tae.

Kuva: Askeleet osaamisyhteiskunnassa pärjäämiseen alkavat esikoulusta ja jatkuvat aina korkeakoulujen riittävään rahoitukseen. Suomi voi pärjätä vain osaamisella. Siksikin koulu on tärkeä. Sen onnistumisesta riippuu Suomen tulevaisuus.