Uusia työpaikkoja

Kokoomus ja keskusta nojaavat turpeeseen ja ydinvoimaan, sekä elvyttävät 30-luvun tapaan lapiohommilla väyliä rakentamalla - irtisanoen samaan aikaan suuremman määrän ammattilaisia koulutuksesta.

Kouluihin ja koulutukseen on panostettava, sillä Suomi pärjää vain osaamisella. Kaivamalla turvetta ja siltarumpuja Suomi ei nouse taantumasta.

Maailma muuttuu, meidän on oltava mieluummin uuden teknologian veturi kuin pelkkä julkisen taloutensa sopeuttaja. Energiantuotannon jämähtäminen välimenokauden ratkaisuksi tarkoitettuun ydinvoimaan ei tue suomalaista osaamista.Elämme koulutuksen ja osaamisen yhteiskunnassa.

Vientituotteita kasvaville markkinoille ja kestäviä työpaikkoja

Kasvaville markkinoille on helpompi mennä kuin taantuville. Vihreät haluavat piristää vientiä. Se onnistuu parhaiten panostamalla aloihin, joissa suomalaisilla on osaamista ja joiden maailmanmarkkinat kasvavat huimaa vauhtia. Esimerkiksi aurinkoenergian markkinoiden kasvu on 30-40 % vuodessa, ja mm. Kiinan investointitahti on erittäin voimakkaasti kiihtyvä. 

USA:n presidentti Barack Obama sanoi: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy” eli maa, joka hallitsee tulevaisuuden uusiutuvia energiateknologioita hallitsee tämän vuosisadan taloutta.

Teknologiavalinnat vaikuttavat siihen onko Suomella tulevaisuudessa teollisia vientituotteita. Emme saa jäädä jälkeen uusien energiamuotojen teknologisessa osaamisessa. 

Vienti edellyttää toimivia kotimarkkinoita. Panostamalla cleantech-toimialan tutkimukseen ja kehitystoimintaan voitaisiin luoda Suomelle tulevaisuuden kilpailuetua, lisätä vientiä ja saada 30 000 uutta pysyvää työpaikkaa.

Teolliset symbioosit

Teollisuus voi lisätä liikevaihtoa ja voittoa, vähentää jätettä ja luoda uusia tuotteita etsimällä toisten yritysten sivuvirroista ja jätteistä sekä ylijäämälämmösta tarpeelista materiaalia. Briteissä ns. NISP -mallissa yritykset treidaavat ylijäämäaineita eli jätteitä ja energiaa keskenään. Mukana treidaamassa on jo 15 000 yritystä. Kyseessä on valtava liikevaihdon lisäys, joka on tuonut myös merkittävästi työpaikkoja.

Suomessa ei ole tähän mennessä ollut juurikaan yhteiskehittämistä, ja sen hyödyntäminen vaatisi keskusteluja yritysten välillä yli sektorirajojen. Potentiaali on kuitenkin valtava.

Rakentamisen materiaalitehokkuus

Rakentamisessa jätteille ja raaka-aineille astuu pian voimaan 70 % höydyntämistavoite. Hyödyntämistavoite tarkoittaa materiaalin uusiokäyttöä eli muuta kuin jätteen polttoa. Rakennusjätteistä on käytännössä pakko kehittää uusia tuotteita. Vaikka Suomessa puu on arvoltaan suurin rakennuksille hankittava raaka-aine, iso osa siitä menee haaskuuseen eikä sitä hyödynnetä materiaalina mitenkään. Esimerkiksi Saksassa rakennusjätepuusta tehdään puupuristelevyä.

Myös muiden alojen jätteistä voidaan tehdä rakennusmateriaaleja. Ilman monipuolista palettia uusia tuotteita hyödyntämistavoitteita ei voida saavuttaa. Korjausrakentamiselle on myös saman suuntaiset tavoitteet. Resurssiviisaus voi synnyttää uusia yrityksiä ja lisäksi vielä kierrätyskomponenttien toimivammat markkinat.

Teolliset symbioosit ja rakentamisen materiaalitehokkuus liittyvät molemmat resurssiviisauteen.

Biopolttoaineet

EU synnyttää biopolttoaineiden markkinat lainsäädännöllä. Biopolttoaineita kehitetään nimenomaan suomalaisella tutkimustyöllä ja laitoksia avataan Suomeen. Tätä ei tapahtuisi ilman, että lainsäädänöllä pyrittäisiin hillitsemään ilmastonmuutosta. Näin ilmastonmuutoksen torjunta on taloudellinen mahdollisuus.

Tuotteiden tulee kuitenkin olla hiilitaseeltaan aidosti kestäviä. Neste Oil sai aikanaan kritiikkiä palmuöljypohjaisesta biopolttoaineestaan, mutta on kehittämässä seuraavan sukupolven tuotteita kestävimmistä raaka-aineista. 

Velka on vakava asia

Velka on valtava, eikä sitä saa turhaan kasvattaa. Talouden toimivuus on kuitenkin säilytettävä, sillä julkisen talouden kiristys syventää taantumaa. Suhdanteet on huomioitava, todetaan myös riippumattomien talousasiantuntijoiden arviointiraportissa. Kun talous kääntyy nousuun parin vuoden päästä, velan kasvu on lopetettava.

Palveluiden leikkauksilla ei kannata lisätä ihmisten pahoinvointia, sillä työttömyys, sairaudet, masennus ja syrjäytyminen kasvattavat kestävyysvajetta.

Kuntien investoinnit velkaannuttavat kuntia, eivät peruspalvelut. Kasvukunnissa kasvu on kuitenkin välttämätöntä - kunhan investoinnit ovat järkeviä. Myös investoinnit ihmisiin voivat kannattaa.

Lama ei tapa, mutta terveydenhuollon alasajo tappaa. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman arvostelee EU:n komission säästöpolitiikkaa. Jos pieni- ja keskituloisten maksukykyä nipistetään, lama syvenee. Samaa kritiikkiä on saanut Suomen hallituksen säästötoimet, jotka luovat työttömyyttä.

Islanti antoi pankkien kaatua, suojasi pienet säästöt ja tuki yksittäisten ihmisten asuntolainoja sekä lisäsi sosiaali- ja terveysmenoja, jotta ihmisten maksukyky säilyisi. Siellä vältettiin suuri syrjäytyneiden luokka. Islanti nousi lamasta huomattavasti odotettua nopeammin, koska kieltäytyi WTO:n ja Euroopan Unionin neuvoista ja ehdoista supistaa julkista taloutta.

Luomalla satojen tuhansien syrjäytyneiden massat taantuma pitkittyy, eikä kotimainen kysyntä pääse käyntiin. Syrjäytyneet jäävät vuosikymmeniksi kuormittamaan toimeentulotukijärjestelmää.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on monien taloustieteilijöiden toimesta todettu toimivimmaksi yhteiskuntamalliksi. Siksi sitä ei kannata romuttaa ideologisista syistä, vaan on aina katsottava kokonaistaloudellisuutta. Hyvinvointipalvelut, terveydenhuolto ja koulutus auttavat ylläpitämään yhteiskunnan toimivuutta ja hyvässä kunnossa oleva työvoima pystyy parempiin suorituksiin kuin loppuun asti säästöillä ja leikkauksilla kurjistettu.

Monet tutkimukset osoittavat, että huippupalkka on huono motivaattori. Köyhien köyhtyminen sen sijaan vaikuttaa koko kansantalouden toimintaan. Reilu Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tasaa tuloeroja, mutta silti kannustaa työntekoon.

Velkaa ei hoideta pelkillä leikkauksilla, vaan luomalla yrityksille toimintaympäristö, jossa työllisyyden kasvu on helppoa.

Suomalainen lapsi saa syntyessään 274 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja 13 800 euroa valtion velkaa. Velka kasvaa koko ajan. Jotta perusturva ei murenisi velkojen koron maksuun, erittäin hillitty ja työllisyyttä tukeva veronkorotus on tarpeen.

Paras vaikutus on ympäristö- ja haittaverojen korotuksella. Kun verotetaan sitä, mistä on haittaa, taloudellinen toiminta ohjautuu sellaiseksi, että se ei tuhoa elinympäristöä. Ikuisesti kasvava uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus ei ole mahdollista edes taloustieteilijöiden mielestä.

Globaali talous on vahvasti siirtymässä hiilipihiksi, joten myös yritysten tulee varautua toimimaan tällaisessa liiketoimintaympäristössä. Tämän vuoksi ympäristöverot, varsinkin hiilidioksidipohjainen verotus, parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä. Ympäristö- ja haittaverot ohjaavat verotusta myös siihen suuntaan, että työn tekemisestä ei rangaista.

Perustulolla saadaan kannusteloukkuja ja yrittämisen esteitä purettua. Samalla estetään, ettei kukaan enää putoa täysin sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perustulo on kustannusneutraali nykyiseen tukiviidakkoon verrattuna. Suurin osa työpaikoista on viimeisen 10 vuoden aikana syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja yksinyrittäjien osuus on kasvanut merkittäväksi. Yrittäjäksi lähtemisestä on tehtävä helpompaa.

Veronkierto veroparatiiseihin on yhtä suurta kuin Suomen kestävyysvaje. Veroparatiisien suitsimiseksi tulee työskennellä aktiivisesti EU:ssa. Mm. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat vastustaneet EU:ssa veroparatiisien rajoittamista ja yritysverotuksen avoimuuden lisäämistä.

Ns. Rakennepoltiittiset uudistukset (sote yms.) eivät saisi johtaa leikkauksiin vaan niiden tulisi olla aiidosti terveyttä lisääviä toimintatapojen muutoksia. Talous tuo hyvinvointia vain, jos hyvinvointipalveluihn panostetaan. 

Rehellinen talous

Veroparatiiseihin valuu vuosittain yhtä paljon verotuloja kuin Suomi velkaantuu. Suomalainen korruptio on tyypillisimmilllään hyväveli-verkostoja - johon myös EU on puuttunut.

TTIP on riski paikallisille yritäjille

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen eli TTIP:n hyötyjinä olisivat ne suuryritykset, jotka tuottavat tuotteensa mahdollisimman vähin kustannuksin  halpamaissa välittämättä ympäristöstä, työoloista tai terveydestä. Pienet ja paikalliset toimijat kärsivät.

Käytännössä aiemmat vapaakauppasopimukset ovat tappaneet paikallista liiketoimintaa pk-sektorilla ja lisänneet monissa maissa työttömyyttä. Pelkästään amerikkalaisten elintarvikkeiden vyöry suomalaisille markkinoille vähentäisi voimakkaasti suomalaista ruuantuotantoa. Suomessa ei ole kattavasti arvioitu sopimuksen vaikutuksia työllisyyteen, ja laajemmissa pohjoismaisissa malleissa sopimus aiheuttaisi BKT:n laskua Pohjois-Euroopassa.

Monikansalliset yritykset ovat mukana neuvotteluissa, vaikka tietoa sopimuksen sisällöstä ei annettu edes kansanedustajille tai parlamentaarikoille. 

TTIP-sopimuksessa oleva investointisuoja ei pelkästään minimoi suuryritysten liiketoimintariskiä ja oikeuta ne tuotto-odotukseen voitoista. Investointisuoja on toiminut käytännössä myös valtioiden kassojen tyhjennyskeinona. Samalla sopimukset ovat estäneet ihmisten ja ympäristön suojelua ja itsemääräämisoikeutta. Vapaakauppasopimusten vuoksi viime vuosina on nostettu 500 oikeudenkäyntiä 95 valtiota vastaan. Esimerkiksi Australia on joutunut tupakkayhtiö Philip Morrisille maksumieheksi tupakka-askien suurempien varoitustekstien vuoksi.


Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
TeematBlogiMiksi Siru?AloitteitaniKalenteriMediaTue SiruaYhteystiedot
Vanhuus Hoiva Lääkäri Mielenterveys Lähipalvelut Nepsy-lapset Hoitajat Pelastus Esteettömyys Sisäilma Sotetalous

Uusia työpaikkoja

Kokoomus ja keskusta nojaavat turpeeseen ja ydinvoimaan, sekä elvyttävät 30-luvun tapaan lapiohommilla väyliä rakentamalla - irtisanoen samaan aikaan suuremman määrän ammattilaisia koulutuksesta.

Kouluihin ja koulutukseen on panostettava, sillä Suomi pärjää vain osaamisella. Kaivamalla turvetta ja siltarumpuja Suomi ei nouse taantumasta.

Maailma muuttuu, meidän on oltava mieluummin uuden teknologian veturi kuin pelkkä julkisen taloutensa sopeuttaja. Energiantuotannon jämähtäminen välimenokauden ratkaisuksi tarkoitettuun ydinvoimaan ei tue suomalaista osaamista.Elämme koulutuksen ja osaamisen yhteiskunnassa.

Vientituotteita kasvaville markkinoille ja kestäviä työpaikkoja

Kasvaville markkinoille on helpompi mennä kuin taantuville. Vihreät haluavat piristää vientiä. Se onnistuu parhaiten panostamalla aloihin, joissa suomalaisilla on osaamista ja joiden maailmanmarkkinat kasvavat huimaa vauhtia. Esimerkiksi aurinkoenergian markkinoiden kasvu on 30-40 % vuodessa, ja mm. Kiinan investointitahti on erittäin voimakkaasti kiihtyvä. 

USA:n presidentti Barack Obama sanoi: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy” eli maa, joka hallitsee tulevaisuuden uusiutuvia energiateknologioita hallitsee tämän vuosisadan taloutta.

Teknologiavalinnat vaikuttavat siihen onko Suomella tulevaisuudessa teollisia vientituotteita. Emme saa jäädä jälkeen uusien energiamuotojen teknologisessa osaamisessa. 

Vienti edellyttää toimivia kotimarkkinoita. Panostamalla cleantech-toimialan tutkimukseen ja kehitystoimintaan voitaisiin luoda Suomelle tulevaisuuden kilpailuetua, lisätä vientiä ja saada 30 000 uutta pysyvää työpaikkaa.

Teolliset symbioosit

Teollisuus voi lisätä liikevaihtoa ja voittoa, vähentää jätettä ja luoda uusia tuotteita etsimällä toisten yritysten sivuvirroista ja jätteistä sekä ylijäämälämmösta tarpeelista materiaalia. Briteissä ns. NISP -mallissa yritykset treidaavat ylijäämäaineita eli jätteitä ja energiaa keskenään. Mukana treidaamassa on jo 15 000 yritystä. Kyseessä on valtava liikevaihdon lisäys, joka on tuonut myös merkittävästi työpaikkoja.

Suomessa ei ole tähän mennessä ollut juurikaan yhteiskehittämistä, ja sen hyödyntäminen vaatisi keskusteluja yritysten välillä yli sektorirajojen. Potentiaali on kuitenkin valtava.

Rakentamisen materiaalitehokkuus

Rakentamisessa jätteille ja raaka-aineille astuu pian voimaan 70 % höydyntämistavoite. Hyödyntämistavoite tarkoittaa materiaalin uusiokäyttöä eli muuta kuin jätteen polttoa. Rakennusjätteistä on käytännössä pakko kehittää uusia tuotteita. Vaikka Suomessa puu on arvoltaan suurin rakennuksille hankittava raaka-aine, iso osa siitä menee haaskuuseen eikä sitä hyödynnetä materiaalina mitenkään. Esimerkiksi Saksassa rakennusjätepuusta tehdään puupuristelevyä.

Myös muiden alojen jätteistä voidaan tehdä rakennusmateriaaleja. Ilman monipuolista palettia uusia tuotteita hyödyntämistavoitteita ei voida saavuttaa. Korjausrakentamiselle on myös saman suuntaiset tavoitteet. Resurssiviisaus voi synnyttää uusia yrityksiä ja lisäksi vielä kierrätyskomponenttien toimivammat markkinat.

Teolliset symbioosit ja rakentamisen materiaalitehokkuus liittyvät molemmat resurssiviisauteen.

Biopolttoaineet

EU synnyttää biopolttoaineiden markkinat lainsäädännöllä. Biopolttoaineita kehitetään nimenomaan suomalaisella tutkimustyöllä ja laitoksia avataan Suomeen. Tätä ei tapahtuisi ilman, että lainsäädänöllä pyrittäisiin hillitsemään ilmastonmuutosta. Näin ilmastonmuutoksen torjunta on taloudellinen mahdollisuus.

Tuotteiden tulee kuitenkin olla hiilitaseeltaan aidosti kestäviä. Neste Oil sai aikanaan kritiikkiä palmuöljypohjaisesta biopolttoaineestaan, mutta on kehittämässä seuraavan sukupolven tuotteita kestävimmistä raaka-aineista. 

Velka on vakava asia

Velka on valtava, eikä sitä saa turhaan kasvattaa. Talouden toimivuus on kuitenkin säilytettävä, sillä julkisen talouden kiristys syventää taantumaa. Suhdanteet on huomioitava, todetaan myös riippumattomien talousasiantuntijoiden arviointiraportissa. Kun talous kääntyy nousuun parin vuoden päästä, velan kasvu on lopetettava.

Palveluiden leikkauksilla ei kannata lisätä ihmisten pahoinvointia, sillä työttömyys, sairaudet, masennus ja syrjäytyminen kasvattavat kestävyysvajetta.

Kuntien investoinnit velkaannuttavat kuntia, eivät peruspalvelut. Kasvukunnissa kasvu on kuitenkin välttämätöntä - kunhan investoinnit ovat järkeviä. Myös investoinnit ihmisiin voivat kannattaa.

Lama ei tapa, mutta terveydenhuollon alasajo tappaa. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman arvostelee EU:n komission säästöpolitiikkaa. Jos pieni- ja keskituloisten maksukykyä nipistetään, lama syvenee. Samaa kritiikkiä on saanut Suomen hallituksen säästötoimet, jotka luovat työttömyyttä.

Islanti antoi pankkien kaatua, suojasi pienet säästöt ja tuki yksittäisten ihmisten asuntolainoja sekä lisäsi sosiaali- ja terveysmenoja, jotta ihmisten maksukyky säilyisi. Siellä vältettiin suuri syrjäytyneiden luokka. Islanti nousi lamasta huomattavasti odotettua nopeammin, koska kieltäytyi WTO:n ja Euroopan Unionin neuvoista ja ehdoista supistaa julkista taloutta.

Luomalla satojen tuhansien syrjäytyneiden massat taantuma pitkittyy, eikä kotimainen kysyntä pääse käyntiin. Syrjäytyneet jäävät vuosikymmeniksi kuormittamaan toimeentulotukijärjestelmää.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on monien taloustieteilijöiden toimesta todettu toimivimmaksi yhteiskuntamalliksi. Siksi sitä ei kannata romuttaa ideologisista syistä, vaan on aina katsottava kokonaistaloudellisuutta. Hyvinvointipalvelut, terveydenhuolto ja koulutus auttavat ylläpitämään yhteiskunnan toimivuutta ja hyvässä kunnossa oleva työvoima pystyy parempiin suorituksiin kuin loppuun asti säästöillä ja leikkauksilla kurjistettu.

Monet tutkimukset osoittavat, että huippupalkka on huono motivaattori. Köyhien köyhtyminen sen sijaan vaikuttaa koko kansantalouden toimintaan. Reilu Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta tasaa tuloeroja, mutta silti kannustaa työntekoon.

Velkaa ei hoideta pelkillä leikkauksilla, vaan luomalla yrityksille toimintaympäristö, jossa työllisyyden kasvu on helppoa.

Suomalainen lapsi saa syntyessään 274 euron arvoisen äitiyspakkauksen ja 13 800 euroa valtion velkaa. Velka kasvaa koko ajan. Jotta perusturva ei murenisi velkojen koron maksuun, erittäin hillitty ja työllisyyttä tukeva veronkorotus on tarpeen.

Paras vaikutus on ympäristö- ja haittaverojen korotuksella. Kun verotetaan sitä, mistä on haittaa, taloudellinen toiminta ohjautuu sellaiseksi, että se ei tuhoa elinympäristöä. Ikuisesti kasvava uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus ei ole mahdollista edes taloustieteilijöiden mielestä.

Globaali talous on vahvasti siirtymässä hiilipihiksi, joten myös yritysten tulee varautua toimimaan tällaisessa liiketoimintaympäristössä. Tämän vuoksi ympäristöverot, varsinkin hiilidioksidipohjainen verotus, parantaa tulevaisuuden kilpailukykyä. Ympäristö- ja haittaverot ohjaavat verotusta myös siihen suuntaan, että työn tekemisestä ei rangaista.

Perustulolla saadaan kannusteloukkuja ja yrittämisen esteitä purettua. Samalla estetään, ettei kukaan enää putoa täysin sosiaaliturvan ulkopuolelle. Perustulo on kustannusneutraali nykyiseen tukiviidakkoon verrattuna. Suurin osa työpaikoista on viimeisen 10 vuoden aikana syntynyt pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja yksinyrittäjien osuus on kasvanut merkittäväksi. Yrittäjäksi lähtemisestä on tehtävä helpompaa.

Veronkierto veroparatiiseihin on yhtä suurta kuin Suomen kestävyysvaje. Veroparatiisien suitsimiseksi tulee työskennellä aktiivisesti EU:ssa. Mm. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat vastustaneet EU:ssa veroparatiisien rajoittamista ja yritysverotuksen avoimuuden lisäämistä.

Ns. Rakennepoltiittiset uudistukset (sote yms.) eivät saisi johtaa leikkauksiin vaan niiden tulisi olla aiidosti terveyttä lisääviä toimintatapojen muutoksia. Talous tuo hyvinvointia vain, jos hyvinvointipalveluihn panostetaan. 

Rehellinen talous

Veroparatiiseihin valuu vuosittain yhtä paljon verotuloja kuin Suomi velkaantuu. Suomalainen korruptio on tyypillisimmilllään hyväveli-verkostoja - johon myös EU on puuttunut.

TTIP on riski paikallisille yritäjille

EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen eli TTIP:n hyötyjinä olisivat ne suuryritykset, jotka tuottavat tuotteensa mahdollisimman vähin kustannuksin  halpamaissa välittämättä ympäristöstä, työoloista tai terveydestä. Pienet ja paikalliset toimijat kärsivät.

Käytännössä aiemmat vapaakauppasopimukset ovat tappaneet paikallista liiketoimintaa pk-sektorilla ja lisänneet monissa maissa työttömyyttä. Pelkästään amerikkalaisten elintarvikkeiden vyöry suomalaisille markkinoille vähentäisi voimakkaasti suomalaista ruuantuotantoa. Suomessa ei ole kattavasti arvioitu sopimuksen vaikutuksia työllisyyteen, ja laajemmissa pohjoismaisissa malleissa sopimus aiheuttaisi BKT:n laskua Pohjois-Euroopassa.

Monikansalliset yritykset ovat mukana neuvotteluissa, vaikka tietoa sopimuksen sisällöstä ei annettu edes kansanedustajille tai parlamentaarikoille. 

TTIP-sopimuksessa oleva investointisuoja ei pelkästään minimoi suuryritysten liiketoimintariskiä ja oikeuta ne tuotto-odotukseen voitoista. Investointisuoja on toiminut käytännössä myös valtioiden kassojen tyhjennyskeinona. Samalla sopimukset ovat estäneet ihmisten ja ympäristön suojelua ja itsemääräämisoikeutta. Vapaakauppasopimusten vuoksi viime vuosina on nostettu 500 oikeudenkäyntiä 95 valtiota vastaan. Esimerkiksi Australia on joutunut tupakkayhtiö Philip Morrisille maksumieheksi tupakka-askien suurempien varoitustekstien vuoksi.