Oikeusasiamiehen ratkaisu koulujen kuntotiedoista sekä Östersundomin kaava kaupunginhallituksessa
Vantaalle superkallis Östersundomin kaava jäi viimeksi pöydälle. Oikeusasiamies puhuu julkisista asiakirjoista, mutta nyt kyseessä oli väärinymmärrys. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kaukaisessa tulevaisuudessa häämöttää Vantaan elinkeinoelämälle tarpeellinen pikaraitiotie. Asuntorakentamisen haasteena on infran kustannukset, ei tonttivaranto.
Östersundomin kaava käy kalliiksi
Helsinki, Sipoo ja Vantaa ovat tehneet yleiskaavaehdotuksen noin 45 neliökilometrin alueelle, josta maa-aluetta on 38 neliökilometriä. Vantaasta suunnittelualueeseen kuuluvat Länsisalmi sekä osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista. Käytännössä Vantaan puolen on valmisteluut pitkälti Helsingin virkamiehet. Kaava jäi pöydälle viime kaupunginhallituksessa.
Yhteinen yleiskaava mahdollistaisi alueelle asuntoja 70 000−100 000 asukkaalle ja uusia työpaikkoja 15 000–30 000. Vantaan Länsimäen laajennusalueille ja Länsisalmeen on arvioitu tulevan uusia asukkaita vajaat 10 000. Uusi taajamarakenne perustuu joukkoliikennejärjestelmään, jonka rungon muodostavat pikaraitiotiet sekä metrorata Mellunmäestä Majvikiin. Vantaan alueelle osittain sijoittuvasta Länsisalmen metrokeskuksesta kaavaillaan merkittävää työpaikka-aluetta ja liikenteen solmukohtaa.
Mikäli kaikki kunnat puoltavat ehdotusta, Östersundom-toimikunta asettaa kaavaehdotuksen nähtäville ja pyytää siitä viranomaisten ja sidosryhmien lausunnot. Tavoitteena on, että toimikunta hyväksyy yleiskaavan loppuvuodesta 2015.
Haasteena kaavassa ovat
- Kalleus: Vantaan osuus metrosta 150-200 miljoonaa euroa.
- Järkevyys: Asutus on kaukana keskustasta verrattuna esimerkiksi Kehäradan varteen. Vantaan olisi järkevämpää ja huomattavasti huokeampaa panostaa Kehäraradan varren rakentamiseen. Östersundomissa hinta per asukas on suorastaan järjetön.
- Huonot joukkoliikenneratkaisut: Metron kulkutapaosuus on huono verrattuna esimerkiksi pikaraitiotiehen – metro ei ole kilpailukykyinen autoilun kanssa.
- Luontoarvojen menetys: tuhoaa harvinaista lajistoa ja ekologiset käytävät Sipoon korvesta riittämättömät.
Lisää asiasta:
- Blogi: Avoin kirje Östersundomin kaavoittajille (sisältää linkin Kauppinen - Kivekäs - Särelä valmistelemaan pikaratikkavaihtoehtoon)
- Blogi: Östersundomin metro tulee Vantaalle kalliiksi
- Blogi viime kaupunginhallituksen kokouksesta (Kaupunginhalituksessa Östersundom...)
- Blogi: Östersundomin pikaratikkavaihtoehto tehty tahallaan järjettömäksi
Kantelu koulujen kuntotietojen pimittämisestä
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut päätöksensä Sirpa Siru Kauppisen kantelun johdosta. Kantelussa vedottiin väärinymmärrykseen: Virkamies ei tiennyt Kauppisen halunneen enemmän tietoja, eikä kertonut, että kysytyt tiedot olivat vielä saamatta.
Valtuustossa kysyttäessä kuntotiedot evättiin alunperin sillä perusteella, että ne ovat Tilakeskus Vantti Oy:n eli yrityksen hallussa - ja yrityksen asiakirjathan ovat automaattisesti salaisia. Väitin vastaan.
Kantelun jälkeen luin Vantaan Sanomista että tietoja ei ole aikaa lähettää sähköpostilla, mutta näitä voi tulla katsomaan Tilakeskukseen. Kävin Tilakeskuksessa tapaamassa toimitusjohtajaa, ja hän vilautteli pyytämiäni koulujen kunto-, ilmanlaatu ja mikrobiselvityksiä muutamista koulurakennuksista omalta tietokoneeltaan. PDF-tiedostot ovat koulukohtaisissa hakemistokansioissa palvelimella.
- Pyysin häneltä tiedostoja, mutta hän sanoi niiden olevan liian suuria sähköpostiin.
- Täräytin siirtokovalevyn pöytään, mutta hän sanoi siirtämisen vievän liikaa aikaa, ja sitten lisäsi vielä että ne pitää antaa kaikille valtuutetuille.
- Pyysin hän siirtämään ne luottamushenkilöiden extranettiin, mutta hän sanoi että se on tietohallinnon asia. Ja lisäsi vielä että tiedot tulisivat liian myöhään (päätöksenteon kannalta).
Käsittely viime kerralla kaupunginhallituksessa ei ihan mennyt länsimaisten demokratiaperiaatteiden mukaisesti, sillä puheenvuoroja ei sallittu: Asia lyötiin kiinni ennen keskustelua kokoomuslaisen puheenjohtajan toimesta. Sinänsä asialla ei ole merkitystä, mutta on hieman noloa, jos nykyaikana kaupunginhallituksen puheenjohtaja turvautuu tuollaiseen temppuiluun. Mikäli tämä on tapa käyttää valtaa, se voi vakavammissa asioissa polkea hyvinkin pahasti demokratiaa jalkoihin.
Samantyyppisestä kohtelusta kertoivat muutamat opetuslautakunnan jäsenet halutessaan kysellä kouluasioita.
Vanhemmilla on mielestäni oikeus tietää, millaisessa ympäristössä heidän lapsensa opiskelevat. Vantaan kaupungin kissa-hiiri -leikki asiakirjojen julkisuudella tulee saada päätökseen.
Esimerkiksi Kartanonkosken koulun vanhempainillassa kuntoselvitysä kierrätettiin yleisön joukossa, mutta pyynnöstä huolimatta niitä ei annettu Internettiin, missä vanhemmat olisivat voineet tutustua niihin rauhassa.
Pyysin näitä laitettavaksi Internettiin. Jos ei Vantaa voi sitä järjestää, vanhempainyhdistys voi laittaa sivuillensa. Kysymys on tahdosta.
Koska monet vanhemmat ovat huolissaan koulujen ja päiväkotien sisäilmasta, asiakirjojen julkisuus hälventäisi epätietoisuutta. Usein kuntotutkimuskaan ei kerro kaikkea. Vanhempien huoli koulujen terveellisyydestä ei lopu ennen kuin tilastollisesti kattava THL:n oirekysely tehdään. Tämä on ainoa varma ja halpa tapa varmistaa, onko koulu turvallinen vai terveydelle vaarallinen.
"Viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä."
"Pykälän 4 momentin mukaan jos virkamies tai muu 2 momentissa tarkoitetu henkilö kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, hänen on 1) ilmoitettavat tedon pyytäjälle keieltäytymisen syy, 2) annettava tieto siitä, että asia voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi, 3) tiedusteltava asian kirlallisesti vireille saattaneelta tiedon pyytäjältä, haluaako hän asian siirrettäväksi viranomaisen ratkaistavaksi sekä 4) annettava tieto käsittelyn johdosta perittävistä maksuista."
Otteet eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta, joka sinänsä ei ota kantaa siihen, tuliko allekirjoittaneen saada tietoja vai ei, vaan siihen, että tietojen antamattomuudesta tulee antaa tieto.
Lisää aiheesta:
- Blogi: Kanniston koulun sisäilmailta: oireet jatkuvat
- Vantaan sanomat: Puolet vantaan kouluista kärsii sisäilmaongelmista
- Vantaan sanomat: Vantaa aikoo kartoittaa puolet kouluistaan ensi vuonna
- Blogi: Pallotellaanko Vantaalla vastuuta lasten terveydestä
- HS yleisönosasto: Kuntien kallista säästämistä
- Blogi: Kantelu oikeuasiamiehelle: Vantaa rikkoo tietoisesti lakia
Kuva: Tänään sain kuulla, että valtuutettujen extranettiin laitetut kuntotiedot eivät aukea luottamushenkilökonnettavalla, vaikka useat valtuutet ovat asiasta huomattaneet. Kyse on varmaankin puuttuvasta zip-ohjelmasta. Itse käytin macia, joten en ollut huomannut ongelmia. Syitä avoimuuden puutteeseen voi olla se, että hälyttävän moni koulu ja päiväkoti on liian huonossa kunnossa.
Kuvassa poikkeus: hyväkuntoinen lakkautetuksi päätetty Tuomelan koulu. Esimerkiksi Hämeenkylän koulusta on löytynut sädesientä, ja uusin kuntotutkimus on vielä kaupungin tarkastettavana (salattu), vaikka sen tehnyt yritys on jo läiskäsyt sen jo pöytään. Vantaa reagoi aivan liian hitaasti vakaviin sisäilmaongelmiin.
Lausunto maankäyttösuunnitelmasta, asuntostrategiasta ja liikennejärjestelmäsuunnitelmasta
Vantaan kaupunginhallitus käsittelee lisäksi muun muassa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksia. Suunnitelmaluonnokset muodostavat yhdessä kuvauksen Helsingin seudun eli metropolialueen tulevasta rakenteesta, asumisen ja työpaikkojen sijoittumisesta sekä kaiken yhteen liittävästä liikenneverkosta.
Suunnitelmissa ja strategiassa on monen blogin edestä asiaa. Vantaan lausunnot ovat enimmäkseen järkeviä - pyöräilyn kehittämisestä ja liityntäpysäköinnistä sekä asuinalueiden tiivistämisestä. Asuntorakentamisessa ongelmana ei ole tonttivaranto vaan infran rakentamiskustannukset - mikä nostaa esiin taas ongelmalllisen laajentumisen Östersundominneitseelisille maille.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ei ole mahtunut Vantaan pikaraitiotietä kovin aikaisessa vaiheessa. Se olisi elinkeinoelämän ja asuntorakentamisen tiivistämisen kannalta huikea kilpailuetu. Se nostaisi voimakkaasti yritysten kiinnostusta sijoittua Vantaalle. Varaus pikaraitiotielle on silti olemassa.
Suunnitelmaluonnokset ovat valmistuneet tänä syksynä ja kaikilta 14 kunnalta odotetaan nyt lausuntoja. Lausunnoissa on pyydetty kiinnittämään huomiota suunnitelmien muodostaman kokonaisuuden sekä yksittäisten suunnitelmien toimivuuteen. Vantaan lausunnossa otetaan kantaa erityisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman sisältöön (mm. runkolinjoihin ja vaihtoihin melualueilla). Suunnitelmat viimeistellään saatujen lausuntojen ja kannanottojen perusteella alkuvuodesta 2015.
Muita kaupunginhallituksen listalla olevia asioita:
- Martinlaakson asemakaavamuutos: kerrostaloasumista Kukintielle.
- Viertolan asemakaavamuutos: pientaloja ja hoivakotirakentamista.
Tässä koko lista 1.12. kaupungihalituksen kokoukseen
Tässä virallinen kaupungin tiedote päätöksistä:
Vantaan kaupunginhallitus
TIEDOTE 1.12.2014
Östersundomin yleiskaava nähtäville
Helsinki, Sipoo ja Vantaa ovat laatineet yhteisen yleiskaavan Östersundomin alueelle. Vantaalta suunnittelualueeseen kuuluu osia Länsimäen, Vaaralan ja Ojangon kaupunginosista. Tavoitteena on joukkoliikenteeseen perustuva monikeskuksinen kaupunkirakenne ja palveluiden tasapainoinen sijoittuminen koko alueelle.
Alueen asukasmääräksi on arvioitu 70 000 – 100 000 asukasta, joista pientaloissa asuisi noin 70 prosenttia. Työpaikkoja tulisi 15 000 – 30 000. Vantaan Länsimäkeen asukkaita tulisi noin 10 000. Joukkoliikenteen rungon muodostaa metrorata Mellunmäestä Majvikiin ja siihen liittyvät syöttöbussilinjat. Vantaa katsoo, että rakentamisen tulisi olla tehokkaampaa erityisesti asemien läheisyydessä. Kaavassa on varauduttu myös pikaraitioteihin Kehä III:n ja Itäkeskuksen suuntaan.
Ehdotuksella on välillisiä vaikutuksia Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueen luontoarvoille erityisesti linnuston osalta (pyy, ruisrääkkä ja kehrääjä). Sipoonkorven Natura-alueeseen ei arvioida olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksia.
Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan yleiskaavan nähtäville panon.
Kerrostaloasumista Kukintielle
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi asemakaavan, joka mahdollistaa noin 11 7000 k-m2 vuokra- ja omistusasumista Martinlaakson Kukintiellä. Suunnittelussa on pyritty löytämään alueen henkeen ja kaupunkikuvaan sopiva ratkaisu, joka tarjoaa sekä vuokra- että omistusasuntoja. Erityisesti tontin kaakkoiskulma on kaupunkikuvallisesti tärkeä kiintopiste lähestyttäessä Martinlaaksoa idän suunnalta.
Pientaloja Viertolaan
Viertolaan, Kylmäojan varteen kaavoitetaan pientalotontteja sekä yhtiömuotoista asumista. Koisotien varteen tulee rakennusalat kahdelle hoivakotirakennukselle. Kaava sallii myös tavallisten asuinkerrostalojen rakentamisen hoivakotien sijaan. Kerrosalaa yhteensä 8 850. Kaava-muutoksella täydennetään Tikkurilan länsipuolista kaupunkirakennetta ja kehitetään Viertolaa pientaloalueena. Samalla osoitetaan varaus kahdelle uudelle hoivakotirakennukselle Koisotien varteen. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle kaavan hyväksymistä.
Vahvistusta elinkeinotoiminnan tukeen
Vantaan Innovaatioinstituutti Oy:n toiminta siirretään vuoden 2015 alusta osaksi kaupungin elinkeinopalveluja. Näin kaupungin elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä kaikki kaupungin tarjoama tuki on saman organisaation tehtävänä. Toiminta keskitetään Aviapoliksessa sijaitsevaan yrityspalvelukeskus Leijaan.
Vantaalla on lähes 10 000 yritystä. Kaupungin elinvoima on riippuvainen siitä, miten näitä pystytään palvelemaan ja luomaan kaupunkiin yhdessä uutta kasvua ja elinvoimaa. Elinkeinopalvelut vastaa jatkossa yhteistoiminnasta yritysten sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa erilaisten innovaatioiden edistämisessä. Toiminnassa on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana mukana noin 400 yritystä. Kaikkia meneillään olevia hankkeita jatketaan aiemmin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Myös uusia avauksia tullaan tekemään.
Kirjoita uusi kommentti