18.11.2014

Säästämisen vaikea taide

Taloudesta tulee muistaa kokoluokka. Esimerkiksi investoinnit ovat velkaannuttaneet Vantaan, vaikka käyttötaloudessa on säästetty koulujen kynissä. Se ei riitä.

Östersundomin metro on tuomassa Vantaalle 20-luvulla alkavat raskaat 150-200 miljoonan euron investoinnit. Kyseessä ei ole Kehäradan ja Kivistön kaltainen kannattava hanke, vaan pieni pientalovaltainen läntti keskelle peltoja ja puskia. Kustannus per asukas on järjettömän korkea. Edes maanmyyntitulojakaan ei ole paljoakaan tulossa, koska Helsinki on suuri maanomistaja.

Vantaan tulisi olla ryhdikäs, ja sanoa että tähän hankkeeseen emme pistä senttiäkään. Raha ei riitä, vaikka kuinka monta koulua lakkauttaisimme ja oppilaat istuisivat ulkona pimeässä.

Iso haaste säästämisessä on myös kokonaistalouden kulujen hallinta. Esimerkiksi koululakkautuksissa EI ole laskettu vieläkään useista pyynnöistä huolimatta sitä, miten paljon ne maksavat. Ymmärrän että on monimutkaista laskea yhteen Hämeenkylän ja Pähkinärinteen lisäluokkien rakentaminen, mahdolliset vanhojen luokkien seinien siirtelyt, lisävessat, Hämeenkylän piharemontti, kouluteiden turvalliseksi tekeminen uusilta suunnilta, jotka muuten vaihtelevat vuosittain sekä kymmenet muut investoinnit. Se on monimutkaista, mutta ei mahdotonta. Tarpeet pitää kartoittaa ja investoinnit laskea yhteen. Nythän emme tiedä, ovatko säästöt säästöjä vai suurempia kuluja.

Hyvässä taloussuunnittelussa otetaan huomion kaikkien ryhmien toimivat säästöideat. Näin ei ole enää Vantaalla, ja se vie uskottavuuden talouskurilta.

Hyvässä taloussuunnittelussa tulisi laskea säästöjen kustannukset. Esimerkiksi sisäilmaremonttien siirtäminen tai liian suppeana tekeminen lisää terveyspuolen kustannuksia. Rahan mättäminen toimialoilta toiselle ei pelasta yhtään Vantaan taloutta, päin vastoin pahentaa.

* * *

Kuva: Talous- ja verkaohjelma kurjistaa palveluita, mutta säästöt ovat pähkinöitä verrattuna metron kustannuksiin. Vantaa on ottanut 300 miljoonaa euroa velkaa viimeisen neljän vuoden aikana, jolloin on rakennettu mm. Kehä III ja Kehärata. On vaikea kuvitella, että velkaa voidaan lisätä jo 2020-luvulla huomattavasti kannattamattomampaa metroa ja Östersundomin Vantaan puoliskon rakentamista varten.

* * *

Asiasanat: Talous- ja velkaohjelma, Vantaa, talouskuri, säästäminen, kuntasäästöt, budjetti, taloussuunnitelma, juustohöylä.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
18.11.2014

Säästämisen vaikea taide

Taloudesta tulee muistaa kokoluokka. Esimerkiksi investoinnit ovat velkaannuttaneet Vantaan, vaikka käyttötaloudessa on säästetty koulujen kynissä. Se ei riitä.

Östersundomin metro on tuomassa Vantaalle 20-luvulla alkavat raskaat 150-200 miljoonan euron investoinnit. Kyseessä ei ole Kehäradan ja Kivistön kaltainen kannattava hanke, vaan pieni pientalovaltainen läntti keskelle peltoja ja puskia. Kustannus per asukas on järjettömän korkea. Edes maanmyyntitulojakaan ei ole paljoakaan tulossa, koska Helsinki on suuri maanomistaja.

Vantaan tulisi olla ryhdikäs, ja sanoa että tähän hankkeeseen emme pistä senttiäkään. Raha ei riitä, vaikka kuinka monta koulua lakkauttaisimme ja oppilaat istuisivat ulkona pimeässä.

Iso haaste säästämisessä on myös kokonaistalouden kulujen hallinta. Esimerkiksi koululakkautuksissa EI ole laskettu vieläkään useista pyynnöistä huolimatta sitä, miten paljon ne maksavat. Ymmärrän että on monimutkaista laskea yhteen Hämeenkylän ja Pähkinärinteen lisäluokkien rakentaminen, mahdolliset vanhojen luokkien seinien siirtelyt, lisävessat, Hämeenkylän piharemontti, kouluteiden turvalliseksi tekeminen uusilta suunnilta, jotka muuten vaihtelevat vuosittain sekä kymmenet muut investoinnit. Se on monimutkaista, mutta ei mahdotonta. Tarpeet pitää kartoittaa ja investoinnit laskea yhteen. Nythän emme tiedä, ovatko säästöt säästöjä vai suurempia kuluja.

Hyvässä taloussuunnittelussa otetaan huomion kaikkien ryhmien toimivat säästöideat. Näin ei ole enää Vantaalla, ja se vie uskottavuuden talouskurilta.

Hyvässä taloussuunnittelussa tulisi laskea säästöjen kustannukset. Esimerkiksi sisäilmaremonttien siirtäminen tai liian suppeana tekeminen lisää terveyspuolen kustannuksia. Rahan mättäminen toimialoilta toiselle ei pelasta yhtään Vantaan taloutta, päin vastoin pahentaa.

* * *

Kuva: Talous- ja verkaohjelma kurjistaa palveluita, mutta säästöt ovat pähkinöitä verrattuna metron kustannuksiin. Vantaa on ottanut 300 miljoonaa euroa velkaa viimeisen neljän vuoden aikana, jolloin on rakennettu mm. Kehä III ja Kehärata. On vaikea kuvitella, että velkaa voidaan lisätä jo 2020-luvulla huomattavasti kannattamattomampaa metroa ja Östersundomin Vantaan puoliskon rakentamista varten.

* * *

Asiasanat: Talous- ja velkaohjelma, Vantaa, talouskuri, säästäminen, kuntasäästöt, budjetti, taloussuunnitelma, juustohöylä.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.