15.11.2014

Kaupunginhallitus päätti Vantaan budjetista näin

Kaupunginhallituksessa Vihreät ja Vasemmistoliitto ehdottivat budjettimuutoksia. Kokoomus, Sosiaalidemokraatit, Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit olivat tyytyväisiä budjettiesitykseen, eivätkä tehneet muutosesityksiä tai kannattaneet näitä. Budjettineuvotteluissa eivät olleet menneet läpi edes vihreiden säästävät esitykset.

Budjettineuvottelut ovat muuttuneet kaupunginjohtaja Nenosen aikana hyvin oudoiksi demokratian kannalta. Kokoomus ja Sosiaalidemokraatit ovat sopineet keskenään, että määrärahamuutoksia ei tule. Myöskään muiden puolueiden tekstilisäyksiä ei juuri saa läpi. Aiemmin budjettineuvotteluissa huomioitiin kaikkien puolueiden hyvin perusteltuja muutosehdotuksia.

Tässä vihreiden budjettimuutokset kaupunginhallituksessa, joita vasemmisto kannatti:

Tekstilisäys: ”Vantaan Energian omistusosuus Fennovoimasta ei kasva”.

Rosatom on riski. Nykyisillä sähkönhinnoilla se ei kannata taloudellisesti. Rosatomin monet aiemmat voimalat ovat epäonnistuneet (mmm. Pietrin lähellä työmaa on romahti kahdesti). Tämän lisäksi Rosatom on arvaamaton liikekumppani. Jos rakennusvaiheessa kustannukset nousevat oletetusta, laitetoimittajan ja muiden omistajien edut risteävät. Mankalaperiaatteen vuoksi Vantaan Energia joutuu maksamaan todennäköisia tappioita. Tällöin Vantaan Energia ei voi tulouttaa nykyisellä tavalla osinkoja kaupungeille.

Vielä mielenkiintoisemmaksi Fennovoiman hankkeen tekee se, että Rosatom on Putinin suorassa ohjauksessa oleva valtiollinen liikelaitos, jonka tarkoituksena on mm. tuottaa ydinaseita ja vahvistaa Venäjän vaikutusmahdollisuuksia sekä "lähipiirissä" että Euroopassa.

Äänestyksessä annettiin 13 jaa-ääntä eli kannatettin budjetin pohjaesitystä (Bruun, Hurri, Karlsson, Letto, Mäkinen, Mäntynen, Niemelä, Niinistö, Näätsaari, Orpana, Ranto, Sajaniemi, Weckman) ja 2 ei-ääntä eli kannatettiin muutosesityksiä budjetttiin (Kokko, Kotila), joten lisäysesitys ei tullut hyväksytyksi. (Kauppinen ja Lehmuskallio jääväsivät itsensä.)

Lastensuojeluun 200 000 euroa eli ennaltaehkäisevään perhetyöhön 2 vakanssia ja lastensuojeluun 2 vakanssia.

Lastensuojelun tilanne on kriittinen. 93 työntekijää per lapsi on enemmän kuin monilla muilla kunnilla - ja resurssit vieläpä jakautuvat epätasaisesti. Tämän lisäksi työnjohto ei toimi hyvin. Myöskään lain suosittamaa aikaa, mitä pitäisi käyttää asikkauudessa lasta kohden, ei saavuteta.

Vanhusten kotihoitoon 100 000 euroa eli kaksi vakanssia.

Vanhusten kotihoidosta vähennetään useita vakansseja, samaan aikaan kun yli 75-vuotiaiden laitospaikkoja vähennetään 2 prosentista 1,5 prosenttin yhden vuoden aikana. Samaan aikaan yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy 600:lla sadalla.

Maahanmuuttajien kielikoulutuksen laadun kehittämiseen ja määrän lisäämiseen 100 000 euroa.

Maahanmuuttajien kielitaito on avain työllistymiseen. Koulutus on tehotonta - alkaa usein keiliopin pänttäämisellä, ei käytännön tilanteista - eivätkä kaikki halukkaat sitä saa. On järjestntä pitää maahanmuuttajia poissa työvoimasta sen vuoksi, että heille ei anneta oppia kieleen.

Tekstilisäys: ”Kouluverkkosuunnitelma esitellään valtuustolle 2015 siten että koulujen kunnot on siinä huomioitu

Koulujen kuntoja ei ole tuotu valtuustolle, eikä kattavaa kouluverkkosuunnitelmaa. Esimerkiksi investointiosan kouluremontit ovat eri vuosien budjeteissa aivan vuosille, ja tämän lisäksi käytännössä suunnitelmaa ei seurata edes vuoden aikana.

Kartanonkosken ja Kanniston kaltaisia yllätyksiä tulee koko ajan, eikä Tilakeskuksella tai valtuustolla tunnu olevan kattavaa tietoa koulujen terveellisyydestä. Esimerkkiksi Variston ja Havukosken katot vuosivat yli 5 vuotta ennen korjausta.

Kouluverkkosuunnitelmaa ei ole tuotu valtuustolle, vaikka se luvattiin tuoda jo 2013. Valtuusto päätti Tuomelan ja Hevoshaan koulujen lakkautuksista ilman tietoa koulujen kunnoista. Tämän lisäksi valtuustolle ei tuotu tietoa todellisesta oppilaskapasiteetista, ja päätös perustui vanhoihin väestötietoihin ilman minkäänlaista kokonaiskuvaa tai hahmotelmaa pitkän aikavälin tarpeista.

Tekstilisäys: ”Valtuutetun tiedonsaantia yhtiöistä parannetaan.

Valtuutetut eivät saaneet mm. koulujen kuntotietoja ennen kuin tein valituksen oikeusasiamiehelle (vedottiin mm. siihen, että Tilapalvelut Vantti on oy), ja myöskäään Vantista ei ole saanut tietoa kysyttäessä mm. siivouksesta jne. koska se on yhtiöitetty. Vantaa on yhtiöittänyt paljon palveluja, jonka jälkeen näiden järjestäminen on muuttunut täysin salassapidettäväksi.

Näiden äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä eli vastutettiin budjettimuutoksia (Bruun, Hurri, Karlsson, Letto, Mäkinen, Mäntynen, Niemelä, Niinistö, Näätsaari, Lehmuskallio, Orpana, Ranto, Sajaniemi, Weckman) ja 3 ei-ääntä joilla kannatettiin budjettimuutoksia (Kauppinen, Kotila, Kokko), joten lisäysesitys ei tullut hyväksytyksi.

Vasemmistoliitos muutosesitykset, joita Vihreät tukivat: 

Koulujen sisäilmaongelmien kartoittamiseen ja korjaamiseen 3,5 miljoonan euroa.

Koulujen sisäilmaongelmat ovat paljon suuremmat kuin rempparahat, vaikka 2014 kaikkia rahoja (2.5me) ei edes käytetty! Budjettikirjan ehdotus 3 me ei kuitenkaan riittäisi korjaamaan lähimainkaan kouluja, joissa parhaillaan oirehditaan. Mikäli Vantaa kantaa vastuunsa lasten terveydestä ja tekee tilastollisesti pätevän THL:n oirekyselyn, sisäilmaongelmaisia kouluja tulee esiin ilman että vanhempien tulee käydä vuosien taisto virkamiehiä vastaan todistaakseen lasten sairastuneen koulusta.

Sisäilmaongelmien korjaus kuitenkin säästää terveyspuolella menoja niin paljon, että koulujen korjaus maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa. Samalla sadat tai tuhannet lapset säästyvät elinikäisiltä terveyshaitoilta. Olen sitä mieltä, että sama tulisi tehdä päiväkoteihin (nämä olivat mukana vihreiden alkuperäisessä esityksessä budjettineuvotteluissa).

Se, että Vantaa ei taloudellisista syistä siirrä oppilaita terveydelle vaarallisista kouluista väistötiloihin naapurikkuntien tapaan aiheuttaa mm. aivan liian kiireellisiä remppoja, puhumattakaan oppilaiden terveyden vaarantamisesta. Esimerkiksi Kanniston koulun käytävät jätettiin korjaamatta. Tähän ei ollut aikaa, ja oppiladen ajateltiin olevan käytävillä lyhyemmän ajan kuin luokissa. 

Kirjastopalveluiden materiaalien ostoihin 205 000 euroa.

Ilman ajankohtaisia aineistoja kirjastot eivät palvele hyvin.

Vantaan Tilapalvelut Vantti Oy:n säästötavoite muutetaan 3:sta prosentista 1,5 prosenttiin.

Ruoka on osassa kouluista loppunut kesken, eivätkä siivoojat ehdi tehdä työtään kunnolla. Nyt organisaatio on siis säästänyt suorittavasta työstä liikaa.

Näiden äänestyksessä annettiin 14 jaa-ääntä joilla vastustettiin budjettimuutoksia(Bruun, Hurri, Karlsson, Letto, Mäkinen, Mäntynen, Niemelä, Niinistö, Näätsaari, Lehmuskallio, Orpana, Ranto, Sajaniemi, Weckman) ja 3 ei-ääntä joilla kannatettiin budjettimuutoksia (Kauppinen, Kotila, Kokko), joten lisäysesitys ei tullut hyväksytyksi.

Yksimielinen lisäys kaupunginhallitukselta: 

”Kevään 2015 aikana valtuustolle esitellään tietohallinnon kokonaiskuvaa.”

Lastensuojelun, koulujen ja vanhusten kotihoidon lisäksi Vihreät ajoivat budjettineuvotteluissa myös mm.

  • Mielenterveyspalveluiden resursointia.
  • Koulupudokkaiden määrän vähentäminen.
  • Vanhusten kuntoutusta ja hoidon oikea-aikaisuutta parannetaan. Tällä Espoo on saanut useiden miljoonien vuosittaisia säästöjä. Malli on kotoisin Ruotsin Kariliinainstituutista. Hyvin kuntoutetut vanhukset pärjäävät kotona huomattavasti pidempään ja tarvitsevat kotihoidon palveluitakin vähemmän. Nopea hoito mahdollistaa nopean paranemisen eikä tauti tai vaurio pääse pahaksi. Jos leikataan ilman mutkia heti, paraneminen paljon nopeampaa, tai esim. virtsatietulehdukseen saadaan heti lääkitys jolloin ei tule sairaalareissua ja vanhuksen kunto ei ehdi romahtaa. Kuntoutus alkaa jo leikkauspedillä, ja vanhuksen omaiset otetaan mukaan kannustamaan kuntotusta, ja jatkuu hyväkuntoiseksi saakka. Tämän ansiosta vanhus menee vasta vuosia myöhemmin mahdolliseen hoitokotiin. Esim. lonkkamurtumissa Ruotsin mallissa vanhukset kuntoutuivat puolet nopeammin ja puolet vähemmän joutui hoitokotiin. 
  • Urakoiden kilpailutuksessa kokeillaan laatupisteitä ja urakkasopimuksissa laatusanktioita. Vantaa ei käytä normaaliin kilpailuttamiseen ja sopimuskäytäntöön liittyviä mahdollisuuksia. Tulos näkyy kostuneina rakenteina ja liian nopeasti peitettynä betonina. 2016 rakennuslain muutoksella oikein patistetaan kuntia laatusanktioiden käyttöön.
  • Vantaan energian päästövähennystavoitteenseen (30%) lisätään vähintään -sana, koska päästövähennysket toteutuvat jo pelksätään jätevoimalan käynnistmsellä. Kuitenkin mm. kaukolämmön polttoainevalinnoilla suuri mahdollsuus vähentää päästöjä. 

Näiden lisäksi Vihreät esittivät budjettineuvotteluissa vaihtoehtoisia säästökohteita useiden miljoonien edestä. Nämä säästöt eivät olisi vähentäneet palveluita. Näitä olivat

  • Kaupunginkjohtajan ns. taskurahat jotka nousivat viime vuodesta 300 000 eurosta 500 000 euroon.
  • Pikkuteiden laadun sovittaminen paremmin ympäristöön eli vanhojen alueiden alle 30 km/h teiden pätkien korjauksissa tehdään yleensä parin metrin ruohokaistat ja reunakivet korjatuille pätkille, vaikka pätkien edessä ja takana ei yleensä ole. Säästö 3-4 miljoonaa euroa.
  • Energiansäästö: Esimerkiksi kaukolämpökerrostalon lämpökäyrien säätö tuo keskimäärin helposti kolmanneksen säästön lämmityskuluihin. Harakoiden lämmittäminen on tuhlausta, mutta parhaat tulokset tulevat ammattimaisella energiansäästöllä, ei vain ilmastoinnin pienentämisellä (joka luo riskin kosteuden huonomman poistumisen kanssa). Pienissä kiinteistöissä voisi monistaa hyviä käytäntöjä. Nykyiset Vantaan energiatehokkuushankkeet ovat koskeneet vain pientä osaa kiinteistöjä. Tilakeskuksessa on muutosvastarintaa. Moni kunta on säästänyt huomattavasti enemmän energiaa kuin Vantaa. 1-3 miljoonaa euroa.

Vihreiden ansiosta oirekyslystä ja lastensuojelusta tuodaan vielä selvitykset valtuustolle. Toivon todella, että näissä kerrotaan aidosta tilanteesta. Koulujen sisäilmatilaisuuksissa virkamiehet ovat levittäneet virheellistä kuvaa siitä, että koulussa tapahtuva oirehtiminen voi olla lähtöisin muualta. Asiantuntijat kuitenkin painottavat: terveissä rakennuksissa altistuneetkaan eivät oirehdi. 

Kaupunginhallituksen kokous pidettiin maanantaina, mutta ehdin raportoida siitä vasta nyt. Näiden lisäksi Vasemmistoliitolla oli rauenneita budjettimuutosehdotuksia. 

* * *

Asiasanat: Vantaan kaupungin talousarvioestys 2015, budjetti, talousarvio, määräraha, toimiala, Vantaa, sisäilmaongelmat, koulut, homekoulut, vanhustenhuolto, vanhustenhoito, laitospaikat, kotihoito, vanhusten avohuolto, kirjastojen ainosetomäärärahat, lastensuojelu, huostaanotot, huostaanottojen määrä, Rosatom. Fennovoima, ydinvoima, Mankala, Hevoshaka, Tuomela, koululakkautukset, kouluverkko.

Kummallista, että Vihreät ovat Vantaalla näin täysin eri linjoilla kuin Helsingissä, jossa ovat vallassa. Siellä ei muuta tehdäkään kun kuristeta ja yksityistetä. En näe jtuissasi myöskään mitään muistumaa Soininvaaran iloisesta libertarismista.

Ehkä lievää paikallispopulismia siis ilmassa? Vai oletteko te jokin eri puolue?

Jospa karsisistte käveyteistä, pyöräteistä, hintavista ekoratkaisuista ja maahanmuuttajatuista – itsellenne tärkeistä asioista ja ehdottaisitte sieltä siirtoa sinne nuorten syrjäytymisen estoon, niin uskoisin että ratkaisu olisi siinä.

Niin ette kuitenkaan tee. Koska teillä on oma hierarkianne. Eko ennen ihmistä. Valitettavaa, mutta tässä on oikeasti vastakkainasettelu.

16.11.2014 13:17
Nimetön2

Vihreitä on erilaisia niin Vantaalla kuin Pelkosenniemellä. Eihän kaikki perussuomalaisetkaan ole samanlaisia. Jotkut ovat vihreitä ensisijaisesti inhimillisen sosiaalipolitiikan, toiset edistyneimmän pienyrittäjäpolitiikan ja kolmannet ilmastonmuutoksen vuoksi.

Olen esimerkiksi Östersundomin metrosta hyvin eri linjoilla Osmo Soininvaaran (liian kallis metro keskelle puskia) kanssa, mutta osin samoilla linjoilla perustulon (työntekoon ja yrittämiseen kannustava järjestelmä, jossa ei väliinputoajia). Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on ollut yksi vahvoista teemoista monta vuotta.. ja vihreiden aloitteesta siihen on panostettukin - tosin liian vähän kiitos Kokoomuksen.

Pyöräily on yhteiskuntataloudellisesti kannattavampaa kuin autoilu, mutta toki toinen hyvä syy edistää pyöräilyä on ilmastonmuutos. Muita ovat mm. kansanterveys, sen huokeus yhteiskunnalle verrattuna autoiluun, ruuhkien vähentäminen jne.

17.11.2014 0:36
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi