Sote-lausunto

Sote-lausunto on sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan ja kaupunginjohtajan käsialaa. Kaupunginhallitukselle esitetään muun muassa

• Vantaan mielestä työnjako kuntien ja sote-alueiden välillä ei ole tarkoituksenmukainen, sillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä eri sektorirajat ylitetään kunnissa. Järjestämisvastuu kaventaa kuntien vaikuttamismahdollisuuksia sote-palveluihin alueellaan. Laki on paikoin tulkinnanvarainen ja lisää normiohjausta.
• Uusimaa ja erityisesti pääkaupunkiseutu on muusta maasta poikkeava sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantorakenteeltaan ja myös väestömäärältään. Vantaalla on valmius toimia tuottajana myös muodostettavalla sosiaali- ja terveysalueelle siten, että erityissairaanhoidon palveluiden tuotannosta vastaa kuntien yhteisesti omistama toimija.
• Uudistuksen merkittävä riski on siinä, että peruskuntien kustannustehokkuus kasvaa laadusta tinkimällä ja ettei kustannustehokkuutta saada sisällytettyä kaiken kattavaksi perusperiaatteeksi.
• Sopimus- ja rahoitusjärjestelmän luomisessa tulee huomioida kannustavasti erityisesti sellaisia tuottajakuntia, jotka ovat onnistuneet palvelurakenteidensa kustannustehokkuudessa jo ennen uudistusta.
• Ei ole asianmukaista, että uudistukseen ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle.
• Myös omaisuusjärjestelyt ovat ongelma: Lyhyellä aikavälillä se, mitä on säädetty lakiesityksessä omaisuusjärjestelyistä, on asianmukaista, mutta pitemmällä ajalla omaisuus tulisi olla tuottajavastuullisten kuntien ja kuntayhtymien hallinnassa.
• Ehdotus on suunniteltu alueelle, joka muodostuu keskisuurista maakunnista. Ehdotuksessa ei oteta huomioon pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan muusta maasta poikkeavaa rakennetta. Tämä voi vaarantaa erityisesti erikoissairaanhoidon järkevän ja kustannustehokkaan toteuttamisen, jos lakia tulkitaan siten että nykyisestä yhden tuottajan mallista luovutaan.
• Tässä uudistuksessa siirtyy merkittävä osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen järjestämisvastuusta muodostettavalle sote-alueelle, sen takia perustuslailliset arvioinnit sekä uudistuksen liittymät kuntalakiuudistukseen tulee jatkovalmistelussa vielä huomioida.
• Toimeenpanossa ja toteutuksessa tulee huomioida, ettei synny sote-alueiden välillä kansantaloudellisesti haitallista kilpailua.
• On oikeudenmukaista, että toiminnan käynnistyessä ja sopimus- ja rahoitusjärjestelmän luomisessa huomioidaan kannustavasti erityisesti sellaisia kuntia/kuntayhtymiä, jotka ovat onnistuneet palvelurakenteidensa kustannustehokkuudessa jo ennen uudistusta.
• Uudistuksella tulee olla vaikutuksia siihen, että palvelujärjestelmän kustannukset pysyvät julkisen talouden kestävyyden turvaamisen edellyttämällä tasolla. Kansallisen tason menorajoitteiden tulee sisältää vastaavasti myös kuntien tehtävien ja velvoitteiden arviointia.
• Uudistuksen tulee antaa mahdollisuuksia ja välineitä sote-alueiden tuottamisvastuullisten toimijoiden kustannusten hallintaan, talouden kestävyyden kannustamiseen ja tehokkuuden kehittämiseen. Lakiesitykseen kirjatut tehtävien ja palvelujen tuottamisen eri vaihtoehdot tulisi aidosti toteutua.
• Uudistus antaa mahdollisuuden hyvien ja tehokkaiden toimintatapojen levitykseen, mutta siihen on luotava puitteet. Sopimusperusteinen toimintamalli ei saisi estää tuottajatahojen joustavia käytäntöjä ja kokeiluja tehokkuuden, vaikuttavuuden ja laadun parantamiseen, vaan sen tulisi antaa tuottajatahoille myös riittävästi kannusteita ja toimintamahdollisuuksia.
• Uudistus on vaikea erityisesti perustuslain 121 pykälässä määritellyn kuntien itsehallinnon kannalta. Pahimmillaan uudistus kaventaa kuntalaisten ja heidän valitsemiensa edustajien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Siksi sosiaali- ja terveysalueilla on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntalaisten vaikutusvallan turvaamiseen ja siihen, että kuntayhtymän valtuustosta tai kuntayhtymän kokouksesta tulee todellinen päätöksentekoelin.

Kaupunginjohtaja on kävellyt kohdassa 27 asiantuntija-lautakunnan yli. Nostan asian esiin. 

Täytyy myöntää että paketti on suuri, ja olen myös osin eri mieltä sen toimivuudesta. Silti jotain on tehtävä. Rahoituksen tulisi olla terveyteen kannustavaa ja yksikanavaista. Esitetty sote-uudistus ei vastaa läheskään kaikkiin suuriin ongelmiin sosiaali- ja terveyspuolella. Tämä uudistus saattaa hyvinkin pullistaa lääkäreiden kukkaroa. Lisää aiheesta yleisellä tasolla: Köyhät kuolevat nopeammin -  10 syytä sote-uudistukseen ja sieltä pois.

Greater Helsinki Promotion Oy:n rahoitus

Helsingin seudun markkinoinnista Vantaan osuus olisi 551 000 euroa 2015. Mielestäni rahoitusta voisi pienentää, sillä markkinointi on vanhanaikaista ja tehotonta.

Uusi Myyrmäen palvelukeskus Liesikuja 10

Myyrmäen palvelukeskuksen toiminta edistää ikääntyvän väestön hyvinvointia ja vastaa iäkkäiden henkilöiden kasvavaan palvelutarpeeseen. Vanhusten tehostettu asumispalvelu: 96 yksiötä, vanhusten palveluasunnot: 46 yksiötä ja 8 kaksiota, palvelukeskus vanhuksille, vammaisille ja alueen asukkaille sekä kahden ambulanssin ensihoidon päivystys.

Kahvilan ja hyvinvointiyrittäjien palvelut palvelukeskuksissa vahvistavat keskuksen yhteisöllistä merkitystä. Palvelukeskukseen sijoitetaan ennalta ehkäiseviä ja ennakoivia palveluja: päivätoiminta, seniorineuvola, seniorikuntosali, palveluohjauksen ja neuvonnan palvelut.

Palveluverkkosuunnitelman mukaan vanhustenkeskukset rakennetaan paitsi Myyrmäkeen, niin myös Tikkurilaan ja Hakunilaan sekä vuoden 2023 jälkeen Kivistön alueelle.

Korson keskustan kilpailun ratkaisu

Korson keskeisen osan suunnittelun pohjaksi ehdotetaan YIT Rakennus Oy:n suunnitelman mukaista asuinpistetalojen ja niiden jalustojen liiketilojen mukaista ratkaisua. Jatkotyössä tutkitaan Lujatalon ehdotuksen pohjalta linja-autoterminaalin sijoittaminen mahdollisimman lähelle asemaa oikaisemalla Urpiaisentietä. Keskustan reunoilla sijaitsevien tonttien jatkosuunnittelu esitetään Lujatalo Oy:n ehdotuksen perusteella.

Lujatalolle esitetään varattavaksi kilpailuohjelman mukainen ns. Korsotalon tontti 81115/3 (kilpailuehdotuksessa 4 000 kem2) sekä Lumon pohjoispuolelta kortteli 81101 ja siihen liittyvä pohjoinen LP-alue (kilpailuehdotuksessa 4 500 kem2). YIT:lle esitetään varattavaksi keskustasta kortteli 81107 (kilpailuehdotuksessa 5 200 kem2) sekä eteläinen LP-alue (kilpailuehdotuksessa pysäköintialue). Kilpailuohjelman mukaisesti tonttien myyntihinta tullaan määrittämään neuvottelumenettelyllä. Muutoin luovutuksessa noudatetaan kaupungin hyväksymiä luovutushetkellä voimassa olevia asuntotontin luovutusehtoja

Kilpailuohjelman mukaan kilpailun voittajalla on oikeus ostaa kaupungilta Hiekkaharjusta kaavoitettavana oleva kerrostalotontti. Korson suunnittelua jatketaan kuitenkin sekä Lujatalon että YIT:n ehdotusten pohjalta. Tämän vuoksi esitetään, että molemmille luovutetaan tontti kilpailualueen ulkopuolelta. YIT:lle esitetään myytäväksi kilpailuohjelman mukainen Hiekkaharjun kerrostalotontti (5 000 kem2). Tontin asemakaavamuutos ei ole vielä voimassa. Kaavamuutos tulee kuitenkin kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi 22.9.2014.

Tässä koko kaupunginhallituksen 22.9. esityslista:

Otan mielelläni vastaan kommentteja ja näkökulmia kaupnginhalituksessa käsiteltäviin asioihin.

* * * 

Asiasanat: Sote-laki, sote-uudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, Korso, Korson keskusta, Martinlaakso, Martinlaakson keskusta