26.5.2014

Budjettiin tarvitaan kokonaistaloudellista tarkastelua ja ennaltaehkäisyä

Kokonaistaloudellista tarkastelua on lisättävä yli sektorirajojen. Meillä ei ole enää varaa siihen, että säästöillä lisätään toisille toimialoille kustannuksia. Tämän lisäksi suurempia kustannuksia ei kannata luoda tuleville vuosille. Tämä koskee esimerkiksi säästöjä ennaltaehkäisyssä.

Asian voi nähdä myös panostuksina ennalta ehkäisyyn, investointina palvelumuotoiluun, joka vähentää kustannuksia. Hyvä esimerkki on Espoon vanhuksille suunnattu nopea kuntoutus pystyyn ja toimintakuntoon saakka, ei vain kotiin sänkyyn saakka.

Kustannusten siirtymisestä toiselle toimialalle on voi nostaa esimerkiksi koulujen sisäilmaongelma. 

Siirtämällä homeremontteja lisätään valtavia kustannuksia terveystoimelle. Kunnollinen homeremonttihan maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa.

Pihistelemällä korjauksessa tai peittelemällä homeongelmaa pintamateriaalin vaihdolla tai ns. teippauksin poistamatta varsinaista mikrobilähdettä, maksaa hirmuisesti:

  • 1 sairastunut lapsi maksaa 60 000 euroa vuodessa. Kerran altistunut lapsi on on myös aina altistunut lapsi eli sairas koko lopun ikäänsä lisäten terveydenhuollon kustannuksia.
  • Koulun homeremontti missä poistetaan mikrobilähde, maksaa itsensä näin ollen takaisin 1-3 vuodessa. Pintarempat eivät tätä tee. 

Vantaan kilpailukyky on peruskoulusta kiinni

Valtuustoseminaarissa professori Matti Pohjola korosti osaamisen merkitystä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan vain vähän jos ollenkaan liukuhihnatyöläisiä, varastomiehiä tai kuljettajia. 

Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan idearikkaita osaajia ja luovia ohjelmoijia.  Elämme osaamisyhteiskunnassa. Vantaan tulevaisuuden työllisyys ja kilpailukyky, on riippuvaista meidän muksujen oppimisesta. Panotus opetuksen on nyt entistä tuotavampi investointi.

Kun katsotaan nuorten toimeentulotuen saajia kuudessa suuressa kunnassa, ja sitä, miten paljon opetukseen laitetaan rahaa eli paljonko lapsi saa opetustunteja peruskoulussa, käppyrät ovat kovin samanlaiset. Eli panostus opetukseen kannattaa myös tältäkin kannalta. 

Vantaalla on hyvät projektit nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Voisiko nuorisotyöttömyyttä torjua ennalta myös siten, että meidän muksut saavat niin hyvä eväät koulusta, että pääsevät entistä helpommin opiskelemaan sinne mihin haluavat ja siten pärjäävät työmarkkinoilla. 

Tämä oli ensimmäinen valtuustopuheeni. Pari huomiota vielä:

  • Ammattimaista energiansäästöä ei ole sammuttaa ilmastointia. Se ei ole missään tapauksessa ammattimaista, eikä edes ekologista. Ja se aiheuttaa usein ennen pitkään kosteus- tai sisäilmaongelmia. 
  • Robottiautot ovat testikäytössä, ja varastoja rakennetaan jo täysautomatisoituna. Siksi vantaan panostusalue logistiikkaan ei ehkä tuo niin paljon työtä tulevaisuudessa.

Ryhmäpuheenvuoroissa korostui ennaltaehkäisy - Keskusta ja perussuomalaiset haluvat investointikattoa

Sosiaalidemokraatit eivät halunneet nostaa veroja vielä tänä vuonna, vaikka sillä säästettäisiin suunnattomasti korkokustannuksia, ja vähennettäisiin velkaa. SDP nosti esiin vanhusten kotipalveluiden tarvetta. Puheen piti Sirkka-Liisa Kähärä.

Kokoomuksen Lauri Kaira muistutti TVO:n tarpeellisuudesta. Ja puhui veronkorotuksia vastaan. Lauri haluaisi lietsoa kotimarkkinoiden kysyntää. 

Perussuomalaisten ryhmäpuheessa Jaakko Niinistö toi esiin miten huonolta talous näyttää. TVO ei saa esittää kritisoimasta joitakin säätötoimenpiteitä. Niinistö nosti koulujen lakkauttamiset esimerkiksi huonoista säästöistä. Perussuomalaiset haluavat investointikattoa joak olisi toiminnan rahavirran määrä. Myös kuntien pakkoliitoksia vastustettiin, ja ennen mitään toimenpiteitä pitää selvittää hyödyt ja haitat. Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee uusia toimintamallia: tuottavuuden nosto ja ennaltaehkäisy. Varhainen puuttuminen on tärkeä.

Perussuomalaisten mielestä maahanmuutosta on puhuttava ilman rasistileimausta. Kustannukset ovat selvitettävä. 

Vihreiden valtuustopuhe löytyy vihreiden sivuilta. Vihreät haluavat lisätä panostusta perhepalveluihin. Syrjäytymistä ehkäistään parhaiten tarjoamalla perheille varhaista tukea. 3000 tuntia kotipalvelua maksaa saman verran kuin 1 huostaanotto. 

Suomalaisten alkoholinkulutus on noussut 16 prosenttia 60-luvulla, joten ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarvitaan. 

Kehärata avataan ensi vuonna. Katvealueiden hyvät yhteydet on kuitenkin varmistettava. Vihreät haluavat rakentaa myös Ruskeasannan aseman.

Ympäristösäästöt: kuinka moni kaupungin työntekijä kierrättää jätteet. Antaako Tilakeskus siihen edes mahdollisuutta?

Velan määrässä on miljardin raja rikottu. Lainojen korkojen ennustetaan kasvavan. Puolen prosenttiyksikön korotus ja 21 miljoonaa. Tämä säästäisi korkokuluja 0,5 miljoonaa vuosittain, jolla voidaan ennaltaehkäisyyn panostaa. 

Vihreiden mielestä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat investoinnit ovat etusijalla. Katujen remonteissa voidaan säästää, mutta ei koulujen homeremonteissa. 

Leikkaukset tulee tuoda vaihtoehtoineen päätöksentekoon hyvissä ajoin ja hyvillä kustannusvertailuilla. 

Vasemmistoliitto toi esiin miten TVO:ta ei hyväksytty yksimielisesti. TVO tulee päivittää sillä se on  osoittautunut toimimattomaksi. Kaupungin taloustilanne ei ole niin huone kuin pelotellaan. Viime vuonna tuli 36 miljoonaa ylijäämää. Pelkkä velan vastustaminen ei voi olla kaupungin päämäärä. Eerola toi esiin hallinnon uudistuksen tuoman epävarmuuden. Vasemmisto kritisoi palveluseteleiden laajentamista lääkärinvastaanotolle. Palvelusetelit ovat rikkaiden ohituskaista saada parempaa palvelua.

Eerola kehui Hakunilan terveysaseman siirtämistä kunnan omaksi toiminnaksi Attendolta. Vasemmisto vastustaa veronkorotuksia, jos ei ole palveluiden sopeutustarpeita. Vain leikkaamalla ei synny hyvinvointia. Vasemmisto kaipaa vähemmän leikkauksia ja enemmän työtä.

Keskustan puheenvuorossa Irja Ansalehto-Salmi toi esiin että tiukasta talouskurista ei voi luopua. Keskusta suitsitti kohtuuhintaista asumista Kivistöön. Kehäkolmosen rakentaminen tulee halvemmaksi ja tapahtuu nopeammin kuin ennakoitiin. Kalliita säästöjä ovat ne joilla aiheutetaan lisämenoja toisille toimialoille tai tuleville vuosille.

Työpaikkaomavaraisuus on yli 100 ja logistinen sijainti loistava. Työllisyyden parantaminen on kansallinen tehtävä, ja muistutti maakuntiin syntyvistä työpaikoista ja kotimaisen suosimisesta. Hankintoja on kilpailutettava pienyrittäjät huomioitavissa, eikä veroparatiiseja saisi suosia. (veroparatiiseista mainitsi myös vasemmisto).

Keskusta korosti myös ennaltaehkäisyä. Kotiin tuotavat vanhuspalvelut ovat päätetty linjaus, jota keskusta kehui. Keskusta kannatta investointikattoa. Keskusta kritisoi suun terveydenhuollon leikkauksia jotta ennaltaehkäisevät hammashoidon vähentyminen ei toisi suuria kustannuksia tulevaisuuteen.

Keskusta kritisoi kuntarakenne- ja sote-soppaa, johon antoi ratkaisun Juha Sipilä. Kuntien pakkoliitoksis ei saa tehdä. Metropolihallinnon pitäisi kattaa koko Uudenmaan maakunta.

Kristillisten Jouko Jääskeläinen suitsutti Kehärataa, mutta Hakunilaan ei ole yhteyksiä. Sähköisiä palveluita on otettava käyttöön. Neuvolat pitää pitää lähipalveluina. Jouko Jääskeläinen toi esiin että taloustieteilijä James Hägglundin mukaan lapsiin ja nuoriin on taloudellisempaa panostaa kuin mihinkään muuhun. Suurimmat tuotot 0-3 vuotiaisiin toimenpiteillä, ja seuraavaksi suuremmat tuotot 4-5 vuotiaisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

RKP toi ryhmäpuheessaan Härmälän suulla esiin lähipalveluiden tarpeen. Ei ole hväksyttävää että pienet lapset vaihtavat bussia. Etäisyyden voi mitata ajassa lähipalveluissa. Mittana on julkinen liikenne. Hyvät yhtedet korvaavat harvenevan palveluverkon. Liikenneyhteyksistä tulee lähipalveluiden korvike. (En kyllä ymmärrä miksi RKP ei ole vastustanut budjetissa joukkoliikenteen leikkauksia, jos kerran vaativat parempaa joukkoliikennettä).

Härmälä kärjisti toimintatapoja: Isot yksiköt ja vahva ohjaus ja valvonta suomenkielisillä, ja verkostotoiminta ja yhteisöllisyys ruotsinkielisillä.

Työttömyys ruotsinkielisillä seuduilla on 3 %, ja yksikielisillä alueilla 15%. Suomenruotsalaisuus ei ole etninen, vaan avoin kaikille jotka sen tajuavat. 

Keskustelua

Saramo (vas) muistutti, että julkisen sektorin leikkausten merkitys on suurempi kuin verojen merkitys talouteen. Saramo kritisoi Perussuomalaisten matalaa investointikattoa juuri silloin kun kun ihmiset ovat työttömänä ja rakentaminen on halpaa, ja jätetään välttämättömän investoinnit tekemättömättä.

Karen (kok) halusi myydä kaupungin omiasuutta (Vantaan energian, joka on tuottoisa?) eikä nostaa lisää lainaa tai korottaa veroja. (Taustaa: Kun Espoo myi Fortumille omansa, se lämmitti muutaman vuoden, mutta sen jälkeen sen perään itkettiin. Vantaan energia tulouttaa kaupungille joka vuosi puolen veroäiryn verran tuloja).

Saramo (vas) vastasi, että ongelma Kreikassa on liian matala verotus ja ohut julkinen sektori. Eerola (vas) muistutti että Kreikan tie on varoittava esimerkki siitä kun lähdetään kovien leikkausten tielle. Hirvaskoski (kesk) toi esiin että konsernin lainakannasta ei voi puhua ilman että katsotaan myös mitä toisella puolella on. 

Karen (kok) vastasi jollei olisi kuntia yhdistetty vapaaehtoisesti niin moni kunta olisi Karkkilan tiellä.

Hurri (kd) toi esiin, että KD on aina ollt TVO:n takana. TVO:ta on noudatettava tiukasti. Tarpeettomat kiinteistöt tulee myydä (näin on tosin päätetty jo, ja asiaa on hoputettu monesti).

Vaula Norrena (vihr) muistutti että Jukka Pekkarinen puhui vuosi sitten valtuuston talousseminaarissa siitä miten nollakasvu on tullut jäädäkseen. Kuntapuolella tuottavuuden tehostaminen tuo lisää työttömiä sekä lisää sosiaali- ja terveysmenoja.

Lainakannan kehitys: 84 miljoonaa lisää lainaa tänä vuonna, ja ensi vuonna taas lisää.

Tänä vuonna maksamme 1 miljoonaa korkokuluja, ja kahden vuoden kuluttua maksamme 35 miljoonaa euroa pelkkiä korkokuluja. Viime vuonna puolet kunnista nosti veroja. Uudellamaalla on vain 3 kuntaa joilla on  pienempi veroprosentti kuin Vantaalla. Koko Suomessa on vain 8 kuntaa joilla on pienempi veroprosentti kuin Vantaalla. Kuntaveroa tulisi nostaa ennen kuin olemme lirissä.

Orlando toi esiin että että paikallinen sopiminen pk-yrityksissä pitäisi olla mahdollista. 

Kaira toi esiin että puolen prosentin veronkorotusta 350 euron menetystä vuodessa normaalille lapsiperheelle. Se on nelinkertainen määrä kuin lapsilisäleikkaukset (tässä Kaira ei oikein muista, että veronkorotukset mahdollistavat pienemmät korkokulut parin vuoden kuluttua, ja siten rahaa perhepalveluihin, joihin panostaminen on tärkeää. Ja että perusvähennyksen vuoksi pienituloisimpiin kuntaveron korotus ei vaikuta.)

Mäkinen (kok) kommentoi Saramoa ja Eerolaa. "Yksityinen sektori on tärkeä kumppani, ei vihollinen." 

Hako kertoi isojen investointien jälkeen että silloin voidaan tarkastella vasta taloutta. Nyt katsotaan miten investointitaakasta selviydytään, ja miten vuosikatteella voidaan investoinnit tehdä. 

Joku latoi, että Yhdysvallat ovat hyötyneet suunnattomasti maahanmuutosta, siellä ikärakenne on terve. Vantaalla väestö kasvaa Vantaalle muuton ansiosta. Tietotekniikassa tulisi olla aktiivisempi ote vanhuksissa ja terveyspalveluissa jne. Hän muisteli että (taloustieteilijä) Goldinia pelottaa hullut yksilöt. Meidän tulee vahvistaa yhteisöllisyyttä ja turvallista Vantaata.

Puha (SDP) kiitti hyvää valmistelua ja TVO:ta. Puhan mielestä tärkeintä on talouden saattaminen kuntoon. Puha moitti liian kallista kiinteistöveroa, vaikka se ei ole kaupungin päätös yksin. Puha piti sote-uudistusta välttämättömänä ja kritisoi demokratiamallin kalleutta. 

Norrena (vihr) kritisoi sitä että velkaa otetaan lisää. TVO:sta puhutaan, mutta halutaan ottaa velkaa lisää. Tuottavuutta pitää tehostaa, mutta se ei riitä. Eero Leasterä sanoi vuosi sitten talosuseminaarissa että Vantaan palvelut on kaluttu luille, niistä ei voi säästää enää. 

Kuntavero ei ole nää tasavero. Köyhän yksihuoltajan joka saa tuloja alle 1500 tuloa, kuntavero on 4%. Siksi kuntaveron nosto ei koska köyhimpiin. Kela teki valtakunnallisen tutkimuksen pari vuotta sitten, kuten myös taloustutkimus: 75% kuntalaisista haluaa maksaa enemmän veroja jos saavat kohtuulliset palvelut vastineeksi.

Saramo (vas) muistutti että pienituloiset eivät enää maksa kunnallisveroa.

Niikko (perus) peräänkuulutti rakenteellisia isoja uudistuksia. Hän kaipasi tehostamista. Niikko muistutti että nuorisvaltuuston puheenvuorossa nousi esiin ennaltaehkäisevän työn merkitys. Tehostamista voidaan tehdä. Mutta kaikki leikkaukset eivät vain kannata.

Niikko toi esiin 90-luvun laman säästöt. Kotiin vietävien palveluiden saatavuus on turvattava, ja niitä pitäisi lisätä. Ollaan kaukana ennen lamaa ollutta ennaltaehkäisyn tasoa. Huostaanotot ovat tuplaantuneet.

Mäkelä (vihr) toi esiin että kunnallisveron efektiivinen veroprosentti on noin 15 %:n kieppeillä. Puolen prosenttiyksikn nostolla palattaisiin samaan efektiiviseen veroasteesiin kuin 2006. Edelleen olla todellisessa veroasteessa pienemmällä tasolla kuin 2006. Veronkorotus on korjaus. Perusvähennyksen alarajan nostaminen eli pienituloisten aseman parantaminen on siis laskenut efektiivistä veroprosenttia.

Hurri (kd) toi esiin jälkeen kerran että ei kannata veronkorotusta. 

Itse puhuin seuraavaa:

Haluaisin kiittää palvelumuotoilulla päivähoidossa saatuja säästöjä, kerhoja ja hoitopaikkatakuuta.  Niikko toi esiin 90-luvun säästöjen vaikutukset. Huostaanotot ovat tosiaan tuplaantuneet.

Kreikkaa on käytetty esimerkkinä täällä. Useat taloustieteilijät ovat varoittaneet siitä, että leikkaukset syvensivät lamaa. Liian rajut leikkaukset loivat massatyöttömyyden, romuttivat perukoulut ja esimerkiksi nuorisotyöttömyys on noussut 60%. 

Islannilla oli toisenlaiset lääkkeet taloudelliseen romahdukseen. Islanti nosti itsensä taloudellisesta romahduksesta paljon odotettua nopeammin, kun kieltäytyi WTO:n säästöneuvoista. Islanti lisäsi sosiaali- ja terveysmenoja, ja tuki velkaperheitä. Ja hop. Lama loppui, ja tavoite 3 prosentin työttömyydestä ei ole kaukana. 

En tarkoita että tuhlaaminen on tarpeen, mutta omatoimisen taantuman luominen ei ole taloudellisesti järkevää leikkaamalla palvelusektoria liikaa. Esimerkiksi perhepalvelut sekä peruskoulu ovat niitä taloudellisesti kannattavimpia investointeja. Ne tuottavat enemmän kuin monet tiet ja muut hienoudet, joiden vuoksi nyt lapsiperheen palveluita ja kouluja on leikattu.

Irja Ansalehto-Salmi (kesk) muisteli että veronkorotukset on ennenkin syöty. Jos ollaan siinä taloudellissa tilanteessa että veroprosentti on vakavan pohdinnan kanssa, mutta siihen tulee sisältyä selkeät talousohjelmat mitä sillä tehdään. Kun viimeksi nostettiin veroprosenttia, siihen liitettiin säästöjä saava Vantaa-sopimus. 

Irja Ansalehto-Salmelle tarkensin että Kreikan peruskoulu romutettin. Vantaan peruskoulu tarvitsee homeremontteja ja investointi koulutukseen on niitä tuottavimpia investointeja.

Eerola (vas) pohti onko kokoomuslaisten sydämen paikalla on lompakko. ”Pahinta mitä voi tapahtua on se että kunta käy teidän lompakolla.” Vantaalla veroilla saa vastineeksi palveluita. Veronkorotukset eivät ole itsetarkoitus. Jos kuitenkin palvelutasojen heikennykset ovat vaihtoehtona, palvelut tulee säilyttää. 

Mäkinen (kok) kysyi Vasemmistolta haluaako Vasemmisto nostaa veroja. (Mäkinen ei ilmeisesti kuunnellut kovin hyvin vasemmiston ryhmäpuhetta). Kairallekin selvisi nyt vasta että vasemmisto ei sitä suoraan esittänyt.

Saramo (vas) sanoi että pienituloisimpien ostovoimaa leikataan esimerkiksi terveyskeskusmaksuja korottamalla. 

Niikko (perus) muistutti että investointikatto ei ole hölmö, vaan estää veronkorotukset. Investoidaan ensin ihmisiin, sitten rakenteisiin. 

Hirvaskoski (kesk) toi esiin investointikaton tarpeellisuutta, mutta ei ehkä korjausrakentamisessa. (Hyvähyvä, muuten invetointikatto estää loputkin koulujen homeremontit). 

Malmi (perus) toi esiin että metropolihallinnon hyödyt ja haitat on selvitettävä. Palveluverkkoa ei tule supistaa kouluilla, ja lakkautukset olivat virheitä. Investointikattoa on harkittava, mahdollisimman paljon palveluita tulee siirtää verkkoon ja omaishoitajan sprottikortti tulee saada. 

Rokkanen (kok) toi esiin että veronkorotuksen 20 miljoonaa lähtee vantaalaisten taloudellisesta toiminnasta. Verotuksella on vaikutuksensa työllisyyteen. Eipäs - juupas väittely on turhaa, kun työllisyyttä pitäisi parantaa. Työraide, Petra ja valttijärjestelmä ovat hyviä. Valttijärjestelmää pitäisi laajentaa niin että työllistettävä saa itselleen palkkatukisetelin, ja pystyisi itse etsimään työtä tukisetelin kanssa.

Anniina Kostilainen (vihr.) puhui joukkoliikenteestä ja sen suhteesta palveluverkkoon. 100 000 vantaalaista asuu yli kilsan päässä joukkoliikenteessä. Muusta joukkoliikenteestä leikataan jotta Kehärata saadaan toimimaan. 

Hako (sdp) kaipasi tilannetta jossa tuloilla voidaan kattaa menot. Ja loput voidaan käyttää investointeihin. (Tässä hako unohtaa että syömävelkaa ei tehdä, vaan investointien (kehä 3 ja muut tieinvestoinnit, Kivistön rakentaminen, Kehärata) vuoksi leikataan palveluita). 

Saramo (vas) sanoi että valmistelu lähtee siitä että terveyskeskusmaksut korotetaan tappiin. 

Rokkanen (kok) toi esiin että terveyskeskusmaksut ovat jo tapissa.

* * *

Jälkikommentointi:

Kotimarkkinoiden kysyntään ja taloudelliseen toimeliaisuuteen vaikuttaa veronkorotusten sijaan pieni- ja keskituloisten palvelut sekä investoinnit hyvinvointiin enemmän kuin veronkorotukset, mikäli kansantaloustieteilijöitä on uskominen. Isotuloisten yilmääräinen raha menee "sukanvarteen" mutta keski- ja erityiseti pienituloisilla se menee suoraan kulutukseen. Eli pienituloisten oman talouden vahvistaminen vahvistaa talouskasvua ihan eri tavalla kuin suurituloisten. Tämä selittää Islannin nopeaa nousua talousromahduksesta ja hurjaa talouskasvua.

Veronkorotukset nykyisin kuntapuolellakin ovat käytännössä progressiivisia. Progressio on voimakas pienissä ja keskisuurissa tuloissa. Kuntaliiton sivuilla asia esitetään esimerkein.

Esimerkiksi 12 500 euron vuosituloilla todellinen kunnallisveroprosentti oli viime vuonna kuusi, vaikka maan keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,0. 25 000 euron vuosituloilla kunnallisveroprosentti oli hieman yli 14 ja 37 500 euron tuloilla 16.

Veroprosentin progressio pienenee yli 50 000 euron tuloilla mutta edelleen sielläkin ansiotulovähennys aiheuttaa veroprosentin nousua tulojen kasvaessa. Nimellistä kunnan veroprosenttia maksetaan käytännössä vasta hyvin suurista tuloista.

* * *

Kirjoitin lennosta keskustelusta sen mitä ehdin, ja se saattaa sisältää virheitä. Näitä saa korjata.

* * *

Avainsanat: kuntatalous, veroprosentti, kuntavero, työllisyys, taloussuunnitelma 2015, kuntatalouden tasalaino, velkaantuminen, Vantaa, perusurva, peruspalvelut, perhepalvelut, investoinnin tuottavuus, kuntatalouden investoinnit, kuntavero.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
26.5.2014

Budjettiin tarvitaan kokonaistaloudellista tarkastelua ja ennaltaehkäisyä

Kokonaistaloudellista tarkastelua on lisättävä yli sektorirajojen. Meillä ei ole enää varaa siihen, että säästöillä lisätään toisille toimialoille kustannuksia. Tämän lisäksi suurempia kustannuksia ei kannata luoda tuleville vuosille. Tämä koskee esimerkiksi säästöjä ennaltaehkäisyssä.

Asian voi nähdä myös panostuksina ennalta ehkäisyyn, investointina palvelumuotoiluun, joka vähentää kustannuksia. Hyvä esimerkki on Espoon vanhuksille suunnattu nopea kuntoutus pystyyn ja toimintakuntoon saakka, ei vain kotiin sänkyyn saakka.

Kustannusten siirtymisestä toiselle toimialalle on voi nostaa esimerkiksi koulujen sisäilmaongelma. 

Siirtämällä homeremontteja lisätään valtavia kustannuksia terveystoimelle. Kunnollinen homeremonttihan maksaa itsensä takaisin 1-3 vuodessa.

Pihistelemällä korjauksessa tai peittelemällä homeongelmaa pintamateriaalin vaihdolla tai ns. teippauksin poistamatta varsinaista mikrobilähdettä, maksaa hirmuisesti:

  • 1 sairastunut lapsi maksaa 60 000 euroa vuodessa. Kerran altistunut lapsi on on myös aina altistunut lapsi eli sairas koko lopun ikäänsä lisäten terveydenhuollon kustannuksia.
  • Koulun homeremontti missä poistetaan mikrobilähde, maksaa itsensä näin ollen takaisin 1-3 vuodessa. Pintarempat eivät tätä tee. 

Vantaan kilpailukyky on peruskoulusta kiinni

Valtuustoseminaarissa professori Matti Pohjola korosti osaamisen merkitystä. Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan vain vähän jos ollenkaan liukuhihnatyöläisiä, varastomiehiä tai kuljettajia. 

Tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvitaan idearikkaita osaajia ja luovia ohjelmoijia.  Elämme osaamisyhteiskunnassa. Vantaan tulevaisuuden työllisyys ja kilpailukyky, on riippuvaista meidän muksujen oppimisesta. Panotus opetuksen on nyt entistä tuotavampi investointi.

Kun katsotaan nuorten toimeentulotuen saajia kuudessa suuressa kunnassa, ja sitä, miten paljon opetukseen laitetaan rahaa eli paljonko lapsi saa opetustunteja peruskoulussa, käppyrät ovat kovin samanlaiset. Eli panostus opetukseen kannattaa myös tältäkin kannalta. 

Vantaalla on hyvät projektit nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Voisiko nuorisotyöttömyyttä torjua ennalta myös siten, että meidän muksut saavat niin hyvä eväät koulusta, että pääsevät entistä helpommin opiskelemaan sinne mihin haluavat ja siten pärjäävät työmarkkinoilla. 

Tämä oli ensimmäinen valtuustopuheeni. Pari huomiota vielä:

  • Ammattimaista energiansäästöä ei ole sammuttaa ilmastointia. Se ei ole missään tapauksessa ammattimaista, eikä edes ekologista. Ja se aiheuttaa usein ennen pitkään kosteus- tai sisäilmaongelmia. 
  • Robottiautot ovat testikäytössä, ja varastoja rakennetaan jo täysautomatisoituna. Siksi vantaan panostusalue logistiikkaan ei ehkä tuo niin paljon työtä tulevaisuudessa.

Ryhmäpuheenvuoroissa korostui ennaltaehkäisy - Keskusta ja perussuomalaiset haluvat investointikattoa

Sosiaalidemokraatit eivät halunneet nostaa veroja vielä tänä vuonna, vaikka sillä säästettäisiin suunnattomasti korkokustannuksia, ja vähennettäisiin velkaa. SDP nosti esiin vanhusten kotipalveluiden tarvetta. Puheen piti Sirkka-Liisa Kähärä.

Kokoomuksen Lauri Kaira muistutti TVO:n tarpeellisuudesta. Ja puhui veronkorotuksia vastaan. Lauri haluaisi lietsoa kotimarkkinoiden kysyntää. 

Perussuomalaisten ryhmäpuheessa Jaakko Niinistö toi esiin miten huonolta talous näyttää. TVO ei saa esittää kritisoimasta joitakin säätötoimenpiteitä. Niinistö nosti koulujen lakkauttamiset esimerkiksi huonoista säästöistä. Perussuomalaiset haluavat investointikattoa joak olisi toiminnan rahavirran määrä. Myös kuntien pakkoliitoksia vastustettiin, ja ennen mitään toimenpiteitä pitää selvittää hyödyt ja haitat. Sosiaali- ja terveystoimi tarvitsee uusia toimintamallia: tuottavuuden nosto ja ennaltaehkäisy. Varhainen puuttuminen on tärkeä.

Perussuomalaisten mielestä maahanmuutosta on puhuttava ilman rasistileimausta. Kustannukset ovat selvitettävä. 

Vihreiden valtuustopuhe löytyy vihreiden sivuilta. Vihreät haluavat lisätä panostusta perhepalveluihin. Syrjäytymistä ehkäistään parhaiten tarjoamalla perheille varhaista tukea. 3000 tuntia kotipalvelua maksaa saman verran kuin 1 huostaanotto. 

Suomalaisten alkoholinkulutus on noussut 16 prosenttia 60-luvulla, joten ennaltaehkäisevää päihdetyötä tarvitaan. 

Kehärata avataan ensi vuonna. Katvealueiden hyvät yhteydet on kuitenkin varmistettava. Vihreät haluavat rakentaa myös Ruskeasannan aseman.

Ympäristösäästöt: kuinka moni kaupungin työntekijä kierrättää jätteet. Antaako Tilakeskus siihen edes mahdollisuutta?

Velan määrässä on miljardin raja rikottu. Lainojen korkojen ennustetaan kasvavan. Puolen prosenttiyksikön korotus ja 21 miljoonaa. Tämä säästäisi korkokuluja 0,5 miljoonaa vuosittain, jolla voidaan ennaltaehkäisyyn panostaa. 

Vihreiden mielestä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat investoinnit ovat etusijalla. Katujen remonteissa voidaan säästää, mutta ei koulujen homeremonteissa. 

Leikkaukset tulee tuoda vaihtoehtoineen päätöksentekoon hyvissä ajoin ja hyvillä kustannusvertailuilla. 

Vasemmistoliitto toi esiin miten TVO:ta ei hyväksytty yksimielisesti. TVO tulee päivittää sillä se on  osoittautunut toimimattomaksi. Kaupungin taloustilanne ei ole niin huone kuin pelotellaan. Viime vuonna tuli 36 miljoonaa ylijäämää. Pelkkä velan vastustaminen ei voi olla kaupungin päämäärä. Eerola toi esiin hallinnon uudistuksen tuoman epävarmuuden. Vasemmisto kritisoi palveluseteleiden laajentamista lääkärinvastaanotolle. Palvelusetelit ovat rikkaiden ohituskaista saada parempaa palvelua.

Eerola kehui Hakunilan terveysaseman siirtämistä kunnan omaksi toiminnaksi Attendolta. Vasemmisto vastustaa veronkorotuksia, jos ei ole palveluiden sopeutustarpeita. Vain leikkaamalla ei synny hyvinvointia. Vasemmisto kaipaa vähemmän leikkauksia ja enemmän työtä.

Keskustan puheenvuorossa Irja Ansalehto-Salmi toi esiin että tiukasta talouskurista ei voi luopua. Keskusta suitsitti kohtuuhintaista asumista Kivistöön. Kehäkolmosen rakentaminen tulee halvemmaksi ja tapahtuu nopeammin kuin ennakoitiin. Kalliita säästöjä ovat ne joilla aiheutetaan lisämenoja toisille toimialoille tai tuleville vuosille.

Työpaikkaomavaraisuus on yli 100 ja logistinen sijainti loistava. Työllisyyden parantaminen on kansallinen tehtävä, ja muistutti maakuntiin syntyvistä työpaikoista ja kotimaisen suosimisesta. Hankintoja on kilpailutettava pienyrittäjät huomioitavissa, eikä veroparatiiseja saisi suosia. (veroparatiiseista mainitsi myös vasemmisto).

Keskusta korosti myös ennaltaehkäisyä. Kotiin tuotavat vanhuspalvelut ovat päätetty linjaus, jota keskusta kehui. Keskusta kannatta investointikattoa. Keskusta kritisoi suun terveydenhuollon leikkauksia jotta ennaltaehkäisevät hammashoidon vähentyminen ei toisi suuria kustannuksia tulevaisuuteen.

Keskusta kritisoi kuntarakenne- ja sote-soppaa, johon antoi ratkaisun Juha Sipilä. Kuntien pakkoliitoksis ei saa tehdä. Metropolihallinnon pitäisi kattaa koko Uudenmaan maakunta.

Kristillisten Jouko Jääskeläinen suitsutti Kehärataa, mutta Hakunilaan ei ole yhteyksiä. Sähköisiä palveluita on otettava käyttöön. Neuvolat pitää pitää lähipalveluina. Jouko Jääskeläinen toi esiin että taloustieteilijä James Hägglundin mukaan lapsiin ja nuoriin on taloudellisempaa panostaa kuin mihinkään muuhun. Suurimmat tuotot 0-3 vuotiaisiin toimenpiteillä, ja seuraavaksi suuremmat tuotot 4-5 vuotiaisiin kohdistuvilla toimenpiteillä.

RKP toi ryhmäpuheessaan Härmälän suulla esiin lähipalveluiden tarpeen. Ei ole hväksyttävää että pienet lapset vaihtavat bussia. Etäisyyden voi mitata ajassa lähipalveluissa. Mittana on julkinen liikenne. Hyvät yhtedet korvaavat harvenevan palveluverkon. Liikenneyhteyksistä tulee lähipalveluiden korvike. (En kyllä ymmärrä miksi RKP ei ole vastustanut budjetissa joukkoliikenteen leikkauksia, jos kerran vaativat parempaa joukkoliikennettä).

Härmälä kärjisti toimintatapoja: Isot yksiköt ja vahva ohjaus ja valvonta suomenkielisillä, ja verkostotoiminta ja yhteisöllisyys ruotsinkielisillä.

Työttömyys ruotsinkielisillä seuduilla on 3 %, ja yksikielisillä alueilla 15%. Suomenruotsalaisuus ei ole etninen, vaan avoin kaikille jotka sen tajuavat. 

Keskustelua

Saramo (vas) muistutti, että julkisen sektorin leikkausten merkitys on suurempi kuin verojen merkitys talouteen. Saramo kritisoi Perussuomalaisten matalaa investointikattoa juuri silloin kun kun ihmiset ovat työttömänä ja rakentaminen on halpaa, ja jätetään välttämättömän investoinnit tekemättömättä.

Karen (kok) halusi myydä kaupungin omiasuutta (Vantaan energian, joka on tuottoisa?) eikä nostaa lisää lainaa tai korottaa veroja. (Taustaa: Kun Espoo myi Fortumille omansa, se lämmitti muutaman vuoden, mutta sen jälkeen sen perään itkettiin. Vantaan energia tulouttaa kaupungille joka vuosi puolen veroäiryn verran tuloja).

Saramo (vas) vastasi, että ongelma Kreikassa on liian matala verotus ja ohut julkinen sektori. Eerola (vas) muistutti että Kreikan tie on varoittava esimerkki siitä kun lähdetään kovien leikkausten tielle. Hirvaskoski (kesk) toi esiin että konsernin lainakannasta ei voi puhua ilman että katsotaan myös mitä toisella puolella on. 

Karen (kok) vastasi jollei olisi kuntia yhdistetty vapaaehtoisesti niin moni kunta olisi Karkkilan tiellä.

Hurri (kd) toi esiin, että KD on aina ollt TVO:n takana. TVO:ta on noudatettava tiukasti. Tarpeettomat kiinteistöt tulee myydä (näin on tosin päätetty jo, ja asiaa on hoputettu monesti).

Vaula Norrena (vihr) muistutti että Jukka Pekkarinen puhui vuosi sitten valtuuston talousseminaarissa siitä miten nollakasvu on tullut jäädäkseen. Kuntapuolella tuottavuuden tehostaminen tuo lisää työttömiä sekä lisää sosiaali- ja terveysmenoja.

Lainakannan kehitys: 84 miljoonaa lisää lainaa tänä vuonna, ja ensi vuonna taas lisää.

Tänä vuonna maksamme 1 miljoonaa korkokuluja, ja kahden vuoden kuluttua maksamme 35 miljoonaa euroa pelkkiä korkokuluja. Viime vuonna puolet kunnista nosti veroja. Uudellamaalla on vain 3 kuntaa joilla on  pienempi veroprosentti kuin Vantaalla. Koko Suomessa on vain 8 kuntaa joilla on pienempi veroprosentti kuin Vantaalla. Kuntaveroa tulisi nostaa ennen kuin olemme lirissä.

Orlando toi esiin että että paikallinen sopiminen pk-yrityksissä pitäisi olla mahdollista. 

Kaira toi esiin että puolen prosentin veronkorotusta 350 euron menetystä vuodessa normaalille lapsiperheelle. Se on nelinkertainen määrä kuin lapsilisäleikkaukset (tässä Kaira ei oikein muista, että veronkorotukset mahdollistavat pienemmät korkokulut parin vuoden kuluttua, ja siten rahaa perhepalveluihin, joihin panostaminen on tärkeää. Ja että perusvähennyksen vuoksi pienituloisimpiin kuntaveron korotus ei vaikuta.)

Mäkinen (kok) kommentoi Saramoa ja Eerolaa. "Yksityinen sektori on tärkeä kumppani, ei vihollinen." 

Hako kertoi isojen investointien jälkeen että silloin voidaan tarkastella vasta taloutta. Nyt katsotaan miten investointitaakasta selviydytään, ja miten vuosikatteella voidaan investoinnit tehdä. 

Joku latoi, että Yhdysvallat ovat hyötyneet suunnattomasti maahanmuutosta, siellä ikärakenne on terve. Vantaalla väestö kasvaa Vantaalle muuton ansiosta. Tietotekniikassa tulisi olla aktiivisempi ote vanhuksissa ja terveyspalveluissa jne. Hän muisteli että (taloustieteilijä) Goldinia pelottaa hullut yksilöt. Meidän tulee vahvistaa yhteisöllisyyttä ja turvallista Vantaata.

Puha (SDP) kiitti hyvää valmistelua ja TVO:ta. Puhan mielestä tärkeintä on talouden saattaminen kuntoon. Puha moitti liian kallista kiinteistöveroa, vaikka se ei ole kaupungin päätös yksin. Puha piti sote-uudistusta välttämättömänä ja kritisoi demokratiamallin kalleutta. 

Norrena (vihr) kritisoi sitä että velkaa otetaan lisää. TVO:sta puhutaan, mutta halutaan ottaa velkaa lisää. Tuottavuutta pitää tehostaa, mutta se ei riitä. Eero Leasterä sanoi vuosi sitten talosuseminaarissa että Vantaan palvelut on kaluttu luille, niistä ei voi säästää enää. 

Kuntavero ei ole nää tasavero. Köyhän yksihuoltajan joka saa tuloja alle 1500 tuloa, kuntavero on 4%. Siksi kuntaveron nosto ei koska köyhimpiin. Kela teki valtakunnallisen tutkimuksen pari vuotta sitten, kuten myös taloustutkimus: 75% kuntalaisista haluaa maksaa enemmän veroja jos saavat kohtuulliset palvelut vastineeksi.

Saramo (vas) muistutti että pienituloiset eivät enää maksa kunnallisveroa.

Niikko (perus) peräänkuulutti rakenteellisia isoja uudistuksia. Hän kaipasi tehostamista. Niikko muistutti että nuorisvaltuuston puheenvuorossa nousi esiin ennaltaehkäisevän työn merkitys. Tehostamista voidaan tehdä. Mutta kaikki leikkaukset eivät vain kannata.

Niikko toi esiin 90-luvun laman säästöt. Kotiin vietävien palveluiden saatavuus on turvattava, ja niitä pitäisi lisätä. Ollaan kaukana ennen lamaa ollutta ennaltaehkäisyn tasoa. Huostaanotot ovat tuplaantuneet.

Mäkelä (vihr) toi esiin että kunnallisveron efektiivinen veroprosentti on noin 15 %:n kieppeillä. Puolen prosenttiyksikn nostolla palattaisiin samaan efektiiviseen veroasteesiin kuin 2006. Edelleen olla todellisessa veroasteessa pienemmällä tasolla kuin 2006. Veronkorotus on korjaus. Perusvähennyksen alarajan nostaminen eli pienituloisten aseman parantaminen on siis laskenut efektiivistä veroprosenttia.

Hurri (kd) toi esiin jälkeen kerran että ei kannata veronkorotusta. 

Itse puhuin seuraavaa:

Haluaisin kiittää palvelumuotoilulla päivähoidossa saatuja säästöjä, kerhoja ja hoitopaikkatakuuta.  Niikko toi esiin 90-luvun säästöjen vaikutukset. Huostaanotot ovat tosiaan tuplaantuneet.

Kreikkaa on käytetty esimerkkinä täällä. Useat taloustieteilijät ovat varoittaneet siitä, että leikkaukset syvensivät lamaa. Liian rajut leikkaukset loivat massatyöttömyyden, romuttivat perukoulut ja esimerkiksi nuorisotyöttömyys on noussut 60%. 

Islannilla oli toisenlaiset lääkkeet taloudelliseen romahdukseen. Islanti nosti itsensä taloudellisesta romahduksesta paljon odotettua nopeammin, kun kieltäytyi WTO:n säästöneuvoista. Islanti lisäsi sosiaali- ja terveysmenoja, ja tuki velkaperheitä. Ja hop. Lama loppui, ja tavoite 3 prosentin työttömyydestä ei ole kaukana. 

En tarkoita että tuhlaaminen on tarpeen, mutta omatoimisen taantuman luominen ei ole taloudellisesti järkevää leikkaamalla palvelusektoria liikaa. Esimerkiksi perhepalvelut sekä peruskoulu ovat niitä taloudellisesti kannattavimpia investointeja. Ne tuottavat enemmän kuin monet tiet ja muut hienoudet, joiden vuoksi nyt lapsiperheen palveluita ja kouluja on leikattu.

Irja Ansalehto-Salmi (kesk) muisteli että veronkorotukset on ennenkin syöty. Jos ollaan siinä taloudellissa tilanteessa että veroprosentti on vakavan pohdinnan kanssa, mutta siihen tulee sisältyä selkeät talousohjelmat mitä sillä tehdään. Kun viimeksi nostettiin veroprosenttia, siihen liitettiin säästöjä saava Vantaa-sopimus. 

Irja Ansalehto-Salmelle tarkensin että Kreikan peruskoulu romutettin. Vantaan peruskoulu tarvitsee homeremontteja ja investointi koulutukseen on niitä tuottavimpia investointeja.

Eerola (vas) pohti onko kokoomuslaisten sydämen paikalla on lompakko. ”Pahinta mitä voi tapahtua on se että kunta käy teidän lompakolla.” Vantaalla veroilla saa vastineeksi palveluita. Veronkorotukset eivät ole itsetarkoitus. Jos kuitenkin palvelutasojen heikennykset ovat vaihtoehtona, palvelut tulee säilyttää. 

Mäkinen (kok) kysyi Vasemmistolta haluaako Vasemmisto nostaa veroja. (Mäkinen ei ilmeisesti kuunnellut kovin hyvin vasemmiston ryhmäpuhetta). Kairallekin selvisi nyt vasta että vasemmisto ei sitä suoraan esittänyt.

Saramo (vas) sanoi että pienituloisimpien ostovoimaa leikataan esimerkiksi terveyskeskusmaksuja korottamalla. 

Niikko (perus) muistutti että investointikatto ei ole hölmö, vaan estää veronkorotukset. Investoidaan ensin ihmisiin, sitten rakenteisiin. 

Hirvaskoski (kesk) toi esiin investointikaton tarpeellisuutta, mutta ei ehkä korjausrakentamisessa. (Hyvähyvä, muuten invetointikatto estää loputkin koulujen homeremontit). 

Malmi (perus) toi esiin että metropolihallinnon hyödyt ja haitat on selvitettävä. Palveluverkkoa ei tule supistaa kouluilla, ja lakkautukset olivat virheitä. Investointikattoa on harkittava, mahdollisimman paljon palveluita tulee siirtää verkkoon ja omaishoitajan sprottikortti tulee saada. 

Rokkanen (kok) toi esiin että veronkorotuksen 20 miljoonaa lähtee vantaalaisten taloudellisesta toiminnasta. Verotuksella on vaikutuksensa työllisyyteen. Eipäs - juupas väittely on turhaa, kun työllisyyttä pitäisi parantaa. Työraide, Petra ja valttijärjestelmä ovat hyviä. Valttijärjestelmää pitäisi laajentaa niin että työllistettävä saa itselleen palkkatukisetelin, ja pystyisi itse etsimään työtä tukisetelin kanssa.

Anniina Kostilainen (vihr.) puhui joukkoliikenteestä ja sen suhteesta palveluverkkoon. 100 000 vantaalaista asuu yli kilsan päässä joukkoliikenteessä. Muusta joukkoliikenteestä leikataan jotta Kehärata saadaan toimimaan. 

Hako (sdp) kaipasi tilannetta jossa tuloilla voidaan kattaa menot. Ja loput voidaan käyttää investointeihin. (Tässä hako unohtaa että syömävelkaa ei tehdä, vaan investointien (kehä 3 ja muut tieinvestoinnit, Kivistön rakentaminen, Kehärata) vuoksi leikataan palveluita). 

Saramo (vas) sanoi että valmistelu lähtee siitä että terveyskeskusmaksut korotetaan tappiin. 

Rokkanen (kok) toi esiin että terveyskeskusmaksut ovat jo tapissa.

* * *

Jälkikommentointi:

Kotimarkkinoiden kysyntään ja taloudelliseen toimeliaisuuteen vaikuttaa veronkorotusten sijaan pieni- ja keskituloisten palvelut sekä investoinnit hyvinvointiin enemmän kuin veronkorotukset, mikäli kansantaloustieteilijöitä on uskominen. Isotuloisten yilmääräinen raha menee "sukanvarteen" mutta keski- ja erityiseti pienituloisilla se menee suoraan kulutukseen. Eli pienituloisten oman talouden vahvistaminen vahvistaa talouskasvua ihan eri tavalla kuin suurituloisten. Tämä selittää Islannin nopeaa nousua talousromahduksesta ja hurjaa talouskasvua.

Veronkorotukset nykyisin kuntapuolellakin ovat käytännössä progressiivisia. Progressio on voimakas pienissä ja keskisuurissa tuloissa. Kuntaliiton sivuilla asia esitetään esimerkein.

Esimerkiksi 12 500 euron vuosituloilla todellinen kunnallisveroprosentti oli viime vuonna kuusi, vaikka maan keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,0. 25 000 euron vuosituloilla kunnallisveroprosentti oli hieman yli 14 ja 37 500 euron tuloilla 16.

Veroprosentin progressio pienenee yli 50 000 euron tuloilla mutta edelleen sielläkin ansiotulovähennys aiheuttaa veroprosentin nousua tulojen kasvaessa. Nimellistä kunnan veroprosenttia maksetaan käytännössä vasta hyvin suurista tuloista.

* * *

Kirjoitin lennosta keskustelusta sen mitä ehdin, ja se saattaa sisältää virheitä. Näitä saa korjata.

* * *

Avainsanat: kuntatalous, veroprosentti, kuntavero, työllisyys, taloussuunnitelma 2015, kuntatalouden tasalaino, velkaantuminen, Vantaa, perusurva, peruspalvelut, perhepalvelut, investoinnin tuottavuus, kuntatalouden investoinnit, kuntavero.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.