Ruuan alkuperä tiedettävä

Mikäli EU hyväksyy Kokoomuksen ajaman EU:n ja USA:n vapaakauppasopimuksen (TTIP), ruuan alkuperän selvittäminen muuttuu lähes mahdottomaksi. Myös gmo-merkinnät jäävät pois. Myös hormoneilla lihotettu liha tulee kauppoihin.

TTIP-sopimus vähentää kuluttajia, ympäristöä ja terveyttä suojelevaa lainsäädäntöä suuryritysten hyväksi. Monet EU:ssa ja Suomessa kielletyt terveydelle vaaralliset aineet tulevat sallituksi. Tämän lisäksi sopimus lyö paikallisisia pieniä ja keskisuuria yrittäjiä antaen tilaa monikansallisille tuotteille ja yrityksillä, joiden työolot sekä terveys- ja ympäristövastuu ovat huonhompia ja siten tuotanto halvempaa. Kuluttajilta viedään sekin, mitä nyt on täytynyt kertoa alkuperästä.

Kuluttajien on saatava sitä mitä ruuan sanotaan olevan. Ruuan alkuperän tietäminen on tärkeää esimerkiksi tautien, allergioiden ja saastumisen selvittämiseksi. Jäljitettävyyttä tulee parantaa. Vihreät ajoivat EU-parlamentissa sitä, että valmisteen pääraaka-aineen alkuperämaa olisi merkitty, mutta tämä ei mennyt läpi. Mm. Fazer lobbasi tätä vastaan. On kuitenkin Suomen etu jos tiedämme että ruisleipämme ruis on Suomesta.

Tällä hetkellä TTIP-sopimuksen sisällöstä tietää ainoastaan 600 lobbaria ja neuvottelijat. Edes Euroopan parlamentti tai Aleksander Stubb ei tiedä sisältöä. Sen sijaan tiedotusohjeet asiassa vuotivat julkisuuteen: mitään sisällöstä ei saa puhua mutta soppari on esitettävä positiivisessa valossa.

Mainonta ja terveellisyys

Vihreät hävisivät taistelun ruuan terveellisyyden kertomisesta selkeilä värikoodeilla. Nyt pakkauksissa lukee, kuinka paljon on sokeria, rasvaa ja suola annosta kohden – mutta annos voi olla mitä vain (ns. gda-merkintä eli paljonko päivittäisestä saannista). Esimerkiksi yhdessä suklaalevyssä päivittäiseksi annoksessi oli määritelty 4 palaa, toisessa 100 g. Kun edes yhteinäistä mittaria ei saatu, kuluttajien on vaikea vertailla tuotteiden terveellisyyttä.

Hyvä esimerkki on rasvattomat jugurtit. Normaali rasvaton kahden desilitran jugurtti sisältää yleensä 24 palan verran sokeria. Noin puolet sokerista on maitosokeria, mutta lisätyn sokerin määrä on valtava. Tosiasiassa usein rasvaiset jugurtit sisältävätkin vähemmän energiaa. Mainonta on harhaanjohtavaa kevyttuotteissa, jos niitä myydään terveellisyydellä.

Sellaisten väitteiden kuin "luonnollinen", "perinteinen" jne pitäisi olla säädettyä, ettei niitä voisi nykyiseen tapaan käyttää mielikuvien terveellisesta ja hyvästä ruoasta ilman perusteita.

Esimerkiksi Mummon muusi sisältää sellaisia lisäaineita, joita harva mummo käyttää - Aineosat: peruna, glukoosisiirappi, kasvirasva (osittain kovetettu), maitoproteiini, suola, emulgointiaine (E471), mausteseos, stabilointiaine (E450), hapettumisenestoaineet (E304,E300), happamuudensäätöaineet (E331,E330).

Kuva: Rehellisiä mausteita. On tärkeää, että ruoka on sitä mitä sen luvataan olevan. Voiko jugurtti olla vaniliajugurttia, jos siinä ei ole yhtään vanilijaa? Tai Appelsiinimehu appelsiinimehua, jos siinä ei ole hitustakaan appelsiinia?

Puhdasta ruokaa läheltä

EU ei kiellä tilamyyntiä ja tilojen omia tuotteita. Sen sijaan Suomen oma tiukkapipoinen tulkinta rajoittaa tätä aivan liikaa - ja tästä EU onkin antanut huomautuksen. Lähiruoka myös vähentää pitkiä eläinkuljetuksia. EU:n eläinkuljetuksille tulisi saada rajat.

EU:n uudet hankintasäännöt antavat mahdollisuuden suosia lähiruokaa ja luomua. Luomussa ei käytetä kemiallisia lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Erityisesti kasvinsuojeluaineilla ja hyönteismyrkyillä voi olla kauaskantoisia terveysvaikutuksia, joita tulee esiin sitä enemmän mitä pidempään näitä aineita käytetään. Vaikka myrkkyaineiden pitoisuudet usein ovat hyvinkin pienet, tietoa niiden pitkäaikaisesta ja yhteisvaikutuksesta juuri ole.

Osassa torjunta-aineissa oleva glyfosaatti kerääntyy elimistöön ja aiheuttaa mm. sikiövaurioita. Gmo maissi ja soija ovat kehitetty kestämään juuri glyfosaattia sellaisia määriä, etteivät muut kasvit selviä. Mehiläiskuolemia aiheuttavat torjunta-aineet, neonikotinoidit, tulee kieltää pysyvästi, laajentaen viime vuonna voimaan tullutta 2 vuoden kieltoa.

Vihreät vaikuttivat siihen, että haitallisimpia myrkkyjä tullaan toivottavasti pikkuhiljaa kieltämään torjunta-aineiden käyttölupia uusittaessa.

Ruokaa ei tarvitse myrkyttää kaikkein vaarallisimmilla aineilla. Luomua, lähiruokaa ja kauden tuotteita tulisi lisätä päiväkodeissa ja kouluissa.

Kahden kauppa nostaa hintoja

Suomessa kahden ison kaupparyhmän katteet ovat kasvaneet ja tuottajien saama osuus on vähentynyt. Samaan aikaan muualla Euroopassa ruoka on halventunut, vaikka tuottajien saama kate ei ole laskenut. Suomessa kahden kauppaketjun kilpailu ei ole riittävää.

Satu Hassi ja Tarja Grohnberg tekivät kysymyksen epäterveestä kilpailuaseman käytöstä. Tämän ansiosta 30 prosentin osuuden ylittävän markkinaosuuden kauppaketju ei saa tulevaisuudessa vaatia ns. markkinointimaksua siitä hyvästä, että ottaa pientuottajan tuotteen myyntiin. Nyt markkinointimaksu on estänyt lähiruoan ja pientuottajien tuloa kauppoihin.

Haluatko läähikaupasta paikallisia tuotteita ja pientilojen ja tuottajien omia tuotteita? Entä pienet leipomot kivijaloissa? EU voi vaikuttaa siihen.

Kenen leipää syöt, sen tauteja sairastat

Tehotuotanto ja teolliset rehut ovat synnyttäneet uusia tauteja ja ruokaskandaaleija. Hevosenlihaskandaali osoitti, että jalosteiden eri raaka-aineet tulevat monen linkin kautta, ja alkuperä häipyy lukuisten alihankkijoiden ja välittäjien taakse.

Hullun lehmän tauti (BSE-lihaskandaali), EHEC-bakteeritartunnat, Aasian melamiini-vauvan maito (joka kuolemien lisäksi aiheutti muun muassa vakavia munuaisvaurioita) ovat esimerkkejä siitä miten voitontavoittelu ja tehotuotanto pilaa ruuan.

Melamiinia oli lisätty maitoon, jotta se näyttäisi ravintoarvotutkimuksissa proteiinipitoisemmalta.

Dioksiinimunien vuoksi Stockmann veti pois saksalaisia leivonnaisia, sillä dioksiini kerääntyy kehoon ja aiheuttaa muun muassa keskenmenoja ja syöpää. Salaatissa oleva E.coli-bakteeri on taas merkki saastuneen veden käytöstä jossain tuotantovaiheessa.

Suomalaisparlamentaarikoista Torvalds, Essayah ja Korhola vastustivat lihan alkuperämerkintää (Esther de Langen 1.14.2014, kohta 41/3). Kaikki vihreät kannattivat alkuperän merkitsemistä.

EU päättää monista kuluttajaa suojelevista asioista. Elintarvikejättien lobbaus on kovaa. Esimerkiksi myrkyllisimpien torjunta-aineiden käyttöä haluttiin jatkaa lastenruuissa Haglundin, jäättenmäen, Takkulan, Terhon ja Korholan ansiosta. (14.6.2012 kohta 81).

Lihan alkuperän on syytä olla selvillä. 

Ympäristö ja vastuullinen tuotantoketju

Maailman maapinta-alasta neljännes on ruuan tuotannossa. Metsää on jo vähemmän. Pelloilta pääsee vesistöihin rehevöittäviä lannoitejäämiä. Väkilannoitteiden yksi haaste on niiden tarviseman fosforin rajallisuus. Siksi ravinteet tulisi saada lannasta ja biojätteestä pellolle, mikä tapahtuu luomutuotannossa.

Suurin osa eläimistä kasvatetaan tehdasmaisissa, lajien luonnollisen käyttäytymisen estävissä oloissa. Tehotuotannossa elämille syötetään gmo-muonaa, mikä ei näy nykyisissäkään pakkausmerkinnöissä. FAO:n raportin mukaan karjankasvatuksen osuus kasvihuonekaasuista on 18 prosenttia. Karjan laiduntamiseen ja karjanrehun viljelyyn käytetään tällä hetkellä 70 prosenttia maailman kaikesta viljelymaasta. Ei ole yhdentekevää, mitä syöt ja miten tuotettua lihaa puret.

Ruokapakkauksiin tulee saada myös tietoa ilmastovaikutuksista jollain kuluttajan kannalta helpolla mittarilla, kuten hiilijalanjäljellä. Tämä on järkevää toteuttaa EU-tasolla. Tuotantoketjun selvittäminen parantaa myös työolosuhteita, raaka-aineiden turvallisuutta ja vähentää kehittyvien maiden ympäristöongelmia.

Julkishankinnoissa voidaan suosia Reilua kauppaa. Vaadimme oman maan työntekijöille inhimillisiä työnolosuhteita, ja samaa kohtelua ansaitsevat myös ruokaamme kasvattavat, korjaavat ja pakkaavat ihmiset.

Suuri osa kehitysmaiden peltopinta-alasta on varattu monikansallisten yritysten tuotantoon, joka myydään hyvinvoiviin maihin, vaikka paikallisessa väestössä aliravitsemus on yleistä. EU:n tulisi vaalia kaupassaan sitä, että kehitysmaille jää mahdollisuus omaan ruuantuotantoon. Nyt asiasta on lähinnä keskusteltu parlamentissa, ja kauhisteltu kehitystä missä erityisesti Kiina on rohmunnut maita kehitysmaiden omalta tuotannolta.

FAO:n raportin mukaan suurilla maitotiloilla esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa ja tehotuotantotiloilla Yhdysvalloissa sekä paikoin Kiinassa maaperä ja vesistöt ovat pahoin saastuneet maitotilojen ympärillä. Myös vedenpuute ja osittain siitä johtuva suolaveden käyttö kasteluvetenä saastuttaa maaperää pysyvästi. Se taas johtuu metsien kaatamiseen jopa suojelluilla alueilla, eikä saastuneen maan puhdistamiseen satsata.

Ruuan tehotuotanto saastuttaa maita viljelykelvottomaksi. 

Faktalaatikko:

• 40 prosentia EU:n budjetista käytetään maataloustukiin. EU:n maataloustuki suosii suurtiloja.
• Suomessa luomua on 7 % peltopinta-alasta. Suurin ongelma on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen sekä maataloustukien epätasapaino. Suomen luomun osuus on suhteelliesti pieni verrattuna vaikka Saksaan tai Ranskaan.
• Puolet EU:n pinta-alasta on maatalouskäytössä, joten ei ole aivan se ja sama millaisia päästöjä tästä syntyy.

Linkit:

- FAO:n raportti: www.virtualcentre.org/en/library/key_pub/longshad/a0701e/A0701E00.pdf