Vapaakauppasopimuksen oletetut bruttokansantuotteen kasvun odotukset ovat hatusta vedettyjä. Ennekaikkea kasvu tapahtuu tuloeroja lisäävästi: Vain suurimmat yritykset hyötyvät, mutta pienet ja paikalliset kärsivät. Käytännössä vapaakauppasopimukset ovat tappaneet paikallista liikentoimintaa pk-sektorilla ja lisänneet työttömyyttä.

Sopimus avaa monikansallisille yrityksille ja rahoittajille mahdollisuuden haastaa EU:n jäsenmaita oikeuteen, jos EU-maat haluavat parantaa kuluttajan suojaa tai suojella terveyttä ja ympäristöä. Ns. investointisuoja estää hankkeet ja lainsäädönnön joka voidaan katsoa heikentävän ko. yritysten ja rahoittajien liiketoiminnan tuotto-odotuksia. Nämä tuotto-odotukset ovat myös usein hatusta vedettyjä, ja käytännössä valtiot ovat joutuneet pulittamaan järjettömiä summia monikansallisille yrityksille.

Käytännössä vapaakauppasopimukset, joissa on investointisuoja, ovat olleet rahastuskeinoja valtioiden kassasta - ja samalla estäneet ihmisten ja ympäristön suojelua. Samalla tämä ovat käytännössä vähentäneet valtioiden itsemääräämisoikeutta.

Vapaakauppasopimusten vuoksi viime vuosina on nostettu 500 tapauksesta 95 valtiota vastaan. Esimerkiksi

•  Toukokuussa 2013 Quebec kielsi öljyn ja kaasun särötyksen (fracking) ympäristö- ja terveysriskeistä vuoksi.. Yhdysvaltalainen Lone Pine Resources Inc., jolla oli sopimus Kanadan hallituksen kanssa, vaatii Kanadan hallitukselta 250 miljoonan USA:n dollarin suuruisia korvauksia särötyksen kieltämisestä.
• Tupakkajätti Phillip Morris syyttää puolestaan Australian valtiota epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, koska Australia on sääti lain tekstittömitä ja kuvattomista savukepakkauksia. Phillip Morris vaati säädöksen perumista ja miljardien dollarien korvausta.

Sopimus huonontaa kolmella tapaa terveys- ja ympäristölainsäädäntöä

1. Hidastaa EU-jäsenvaltioiden kehitystä: Ei uskalleta enää laatia uusia ja tehokkaita lakeja, joilla olisi myönteisiä sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, mutta jotka saattaisivat asettaa esteitä USA:n ja EU:n väliselle kaupalle. Yritykset hakevat nopeasti välitystuomioistuimen päätöstä, jos uskovat kaupallisten intressiensä vaarantuvan. Tämän ”jäädytysvaikutuksen” seurauksena jäsenvaltiot voivat vain esittää sellaisia lakeja, jotka eivät johda oikeudenkäyntiin.
2. Välimiesoikeudet voivat asettaa sakkomaksuja, jotka ovat kohtuuttomia suhteessa potentiaaliseen tuotonmenetykseen. Pienemmät jäsenvaltiot helposti myöntyvät monikansallisten yhtiöiden vaatimuksiin välttyäkseen kuluilta. Tämä on vain uusi vain keino tuottaa rahaa oikeusteitse suuryrityksille.
3. Voimassa olevat EU:n kauppaa koskevia säädöksiä valvoo jo mm. EU-tuomioistun. Miksi siis pitäisi luoda mekanismi, joka ei kuulu näiden sopimusten piiriin?

Poistettavia säädöksiä on vähän

Nykyään on enää hyvin vähän taloudellisia esteitä kuten tullimuureja joita voisi poistaa. Ne ovat kuluttajia ja ympäristöä suojelevia elintarvikkeisiin, terveyteen, kemikaaleihin ja tietosuojaan liittyviä EU-säädöksiä.

Merkittävä asia on myös liiallisen tiukka pantentti- ja tuotesuoja, joka vaikeuttaa mm. viljelijäiden ja pienyrittäjien asemaa. Yksityisen omistamisen käsite laajenee alueille missä sitä ei ole ollut. 

Saanko tietää mitä ruokaa syön ja mistä se tulee? TTIP saattaa vähentää ruuan alkuperämerkintöjä ja kuluttajasuojaa.

***

Asiasanat: Vapaakauppa, TTIP, ICSID, TAFTA, Europpan ja USA:n välinen vapaakauppasopimus, ruuan alkuperämerkinnät, gmo.