26.10.2013

Koulusäästöjä riittämöttämien tietojen varassa

Koulujen kunnosta annetaan yhtä vähän tietoja kuin aikanaan Peltomäen sidoksista. Kattavia kuntokartoituksia ei ole tehty kovin monesta koulusta. Ne puuttuvat mm. Pähkinärinteestä (luokkia suljettu kosteusongelmien vuoksi, putkien elinkaari alkaa olla lopussa), Varistosta (ämpäreitä lattialla katon vuotamisen vuoksi) ja esimerkiksi Kuusikon koulun kuntokartoitus on aikaa ennen tietokoneita, mutta kertoo koulun olevan äärimmäisen huonossa kunnossa. Päätöksiä kouluverkosta ollaan tekemässä riittämättömin tiedoin.
.
Tässä pyytämäni kuntokartoitukset. Ne mitä oli tehty, ovat huolestuttavia: kaikissa kosteus- ja sisäilmaongelmia. 
  • Hevoshaka: ei kuntoarviota.
  • Korso: Kuntoarvio vuodelta 2010. Mm. kosteusongelmia.
  • Kuusikko: Kuntoarvio vuodelta 1998, vain paperiversiona. Erittäin huonokuntoinen.
  • Kivimäki: Kuntoarvio vuodelta 2011. Mm. kosteusongelmia.
  • Pähkinärinne: Ei kuntoarviota. Luokkia suljettu kosteusvahingon vuoksi.
  • Varisto: Ei kuntarviota. Ämpäreitä lattialla vuotavan katon vuoksi.
  • Rajatorppa: Kuntarviota vuodelta 2004. Mm. kosteusongelmia.
  • Vantaankoski: Ei kuntoarviota.
Pyysin myös lopuista kouluista kuntokartoitustiedot, mutta niitä ei annettu.
.
Mikäli jokin koulu joudutaan sulkemaan vaikkapa homeremontin vuoksi, väliaikaisratkaisut ovat kiinteitä kouluja huomattavasti kalliimpia. Koulujen sulkemisesta syntyvä säästö loisi kohtuuttoman suuria menoja.
  • Kouluverkossa muhii homeriskejä. Suurin riski on se, että koulua ei korjata ajoissa vaan oppilaat ja työntekijät sairastuvat. Homeasioiden mittaaminen on vaikeaa. Mm. useat Laajavuoren koululaiset saivat elinikäisen sairauden homeen vuoksi.
  • Sivistystoimen alla olevista rakennuksista tehty tänä vuonna 170 ilmoitusta sisäilmaongelmista Tilakeskukselle. Tilakeskus toimii riittämättömien resurssein, tehottomasti ja alimitoitetulla budjetilla. Ongelmia on tiedottamisessa, selvitysprosessin käynnistämisessä sekä toimenpiteiden suositellussa aikatauluissa pysymisessä. Ensimmäisestä ilmoituksesta korjauksen aloittamiseen voi kulua jopa 15 kuukautta.
  • Tarkkoja tietoja koulujen kunnosta ei haluta antaa päättäjille eikä julkisuuteen. On outoa että kuntalaiset eivät saa tietää minkä kuntoisissa kouluissa heidän lapsensa käyvät. Kuntokartoitusten olisi luonnollista olla julkisia jo siksi että ovat teettetty asukkaiden rahoilla ja kuntalain mukaan julkishallinnon normaaleja asiakirjoja. 
  • Kapunki dokumentoi omia rakennusten tutkimus-, korjaus kuin seurantatietoja koujen kunnosta, joten kaupungilla pitäisi olla ietoja koulujen kunnosta.
  • Monet koulujen huoltoon liittyvät perusasiat ovat jääneet hoitamatta. Esimerkiksi Tuomelan koulun ilmastointikanavia ei putsattu säännöllisesti. 
  • Koulusäästöesitys on tehty huolimattomasti ja vasta asukkaiden aktiivisuuden ansiosta lukuja on korjattu. Voimmeko luottaa valmistelun tasoon?
  • Valtuuston tulisi päättää ajan kanssa koko koulustrategiasta - siirrytäänkö suuriin yhtenäiskouluihin vai lähikouluperiaatteeseen? Panostetaanko kieliin vai säästöihin? Virkamiehet ovat vilautelleet suurkoulutavoitetta, mutta tonttia ei ole löydetty. Alakoululaiset eivät kuitenkaan voi kulkea pitkiä matkoja, joten alakouluverkon on oltava riittävän tiheä. Joka tapauksessa Vantaan oppilasmäärä on lisääntymässä 3-4 suuren koulun verran seuraavan 10 vuoden aikana. 
  • Toimialajohtajien kapea näkökulma, lyhyen aikavälin budjettioptimointi ja sisäisten vuokrien tuijottaminen ohjaa päätöksentekoa kokonaistaloudellisesti järjettömiin ratkaisuihin. Valtuuston on katsottava järkevyyttä koko kaupungin tasolla, sillä toimialakohtaiset säästöehdotukset eivät sitä tee. Jos valtuuston tehtävänä on tarkastella kokonaisuutta.
  • Yleiskaavassa 2007 viitataan kouluverkkosuunnitelmaan. Tätä ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta esitelty opetuslautakunnan rivijäsenille, kaupunginhallituksen jäsenille tai valtuutetuille. Suunnitelmasta ei ole keskusteltu missään virallisesti päättävässä elimessä. Valtuusto joka tapauksessa kantaa sekä moraalisen että juridisen vastuun.
Talous- ja velkaohjelman säästötavoite (3%) vaatisi arvovalintoja. Säästetäänkö lapsista yhtä paljon kuin muualta? Arvovalinnat ovat vaaleilla valittujen luottamusmiesten tärkein tehtävä. Siksi miellä on luottamusmiehiä.
Vantaalla on runsaasti käyttämättömiä tiloja ja tontteja myymättä ilman että toimivia kouluja tulee lakkauttaa sen vuoksi. Sen lisäksi vaihtoehtoisia säästöjä löytyy. Näihin palaan kun budjettia aletaan viilata kokonaisuutena.
.
Uudemaanliiton luettelo Vantaan koulujen remonttitarpeista. Olen eri mieltä kiireellisyysjärjestyksestä, sillä priorisoisin homeremontit muiden edelle, ja jättäisin korjaamatta tässä taloustilanteessa sen minkä kanssa voidaan hyvin elää. Aurinkokiven koulu on uusi koulu.
.
Luettelosta puuttuu mm. sisäilmaongelmista kärsivä Martinlaaksonkoulu. Siellä sisäilmaongelmat eivät ratkenneet 17 miljoonan euron remontilla, vaan oppilainen oireet jatkuvat. Remontin vastuu on vielä voimassa, joten lisäkorjauksia tulisi vaatia. Remontti ei ole ollut riittävä, vaan esimerkiksi kosteudesta mustuneita rakenteita peiteltiin pekällä maalilla.
 
Vuosi 2013: Tuomelan koulu, Kivimäen koulu, Korson koulu

Vuosi 2014: Länsimäen koulu, Korson koulu, Uomarinteen koulu, Hakunilanrinteen koulu

Vuosi 2015: Aurinkokiven koulu, Jokiniemen koulu (on jo rahoitussuunnitelmassa), Rajatorpan koulu, Kulomäen koulu

Vuosi 2016: Pähkinärinteen koulu, Rajatorpan koulu, Västersundom skola, Kuusikon koulu, Variston koulu (on Rajatorpan koulun opetuspiste)

Tuomelan ala-aste on valmistunut 1931, sen toinen vaihe 1957 ja liikuntatilat käsittävä lisärakennus 1988. Vuosien mittaan on tehty erilaisia muutos- ja korjaustöitä ja mm. asunnot on yhtä lukuun ottamatta otettu opetuskäyttöön. Nyt koulu on täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi Myyrmäen alueen oppilasmäärä on uusimpien ennusteiden mukaan kasvussa. Koulussa on nyt 191 oppilasta, peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen sinne voitaisiin sijoittaa 45 oppilasta enemmän. Hanke on suunniteltu aloitettavan 2013.

Kivimäen koulu on 389 oppilaan ala-asteen koulu, joista 94 erityisoppilasta. Peruskorjauksen jälkeen tiloihin voidaan sijoittaa 672 oppilasta ja vastaanottaa Myyrmäen kasvavaa oppilasmäärää. Rakennus on valmistunut 1977 ja koulua on laajennettu vuonna 2003. Samalla teknisen työn tilat on korjattu. Koulussa on usean vuoden ajan esiintynyt oireilua sisäilmaongelmien takia, minkä vuoksi on korjattu kosteusongelmia ja tiivistetty rakenteita saamatta kuitenkaan tilannetta hallintaan. Hankkeessa on tarkoitus peruskorjata oppilaitos ja tehdä toimivuutta parantavia tilamuutoksia. Se on yhteishanke sosiaalitoimen kanssa (hammashoitola ja neuvola, jotka toimivat koulurakennuksessa) ja on tarkoitus aloittaa vuonna 2013. Tarveselvitys-hankesuunnitelman mukaan peruskorjaus on kiireellinen.

Korson koulu on yläluokkien koulu, jossa on nyt 505 oppilasta. Korson oppilasmäärä on kasvussa ja peruskorjauksen myötä ala- ja yläluokille sekä erityisopetukseen voitaisiin ottaa yhteensä 590 oppilasta. Korjattava rakennus on valmistunut 1970 ja siihen on tehty osittainen peruskorjaus 10-15 vuotta sitten. Nyt on tarkoitus rakentaa koneellinen ilmastointi ja tehdä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä sekä vähäisiä tilamuutoksia. Hanke on tarkoitus aloittaa 2013, liikuntasalin kosteusvauriokorjaukset jo vuonna 2012.

Länsimäen yhtenäiskoulu. Länsimäen koulun laajennus korvaa aiemmin suunnitellun Pallastunturintien opetuspisteen peruskorjauksen, jossa oli mittavia sisäilmaongelmia. Länsimäen koulussa on nyt 615 oppilasta, joista osa erityisopetuksessa ja esiopetuksessa. Hanke on tarkoitus käynnistää vuonna 2013.

Uomarinteen koulu on 185 oppilaan ala-asteen koulu. Se on alueellaan erityisopetuksen osaamiskeskus, jossa annetaan EHA1 ja EHA2 -opetusta, valmentavaa opetusta ja harjaantumisopetusta sekä monikulttuurista esiopetusta. Koulussa toimii myös kielikylpy- ja musiikkiluokat. Rakennukset ovat valmistuneet 1974. Pääkoulun peruskorjaus valmistui 2009. Laajennus korvaa pienemmän rakennuksen, jonka jälkeen kaikki oppilaat tulevat samaan rakennukseen, mikä parantaa toimintaedellytyksiä. Hanke on tarkoitus käynnistää 2014.

Hakunilanrinteen koulussa on 853 oppilasta 1-9 luokilla ja esikoulussa. Hankkeessa on tarkoitus peruskorjata vuodelta 1975 peräisin oleva alakoulun liikuntasali, jota käyttää myös Hakunilan yläkoulu. Se on tarkoitus käynnistää vuonna 2014.

Aurinkokiven koulun (ent. Asemanseudun koulu ja päiväkoti ja Kivistön äitiys- ja lastenneuvola) uudisrakennus tulee Marja-Vantaan uuteen kaupunginosaan. Uudisrakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Alaluokkien opetusta ja erityisopetusta antavan koulun oppilasmääräksi on mitoitettu 525 oppilasta. Rakennuksen valmistuttua Kivistön heikkokuntoisesta koulusta luovutaan.

Samaan rakennukseen sijoittuvat myös päiväkoti ja neuvola- ja musiikkileikkikoulutiloja. Tarveselvityksen mukaan koulun tulee olla valmis vuonna 2015.

Rajatorpan kouluun kuuluu 4 eri rakennusta: pääkoulu (vuodelta 1948), vanha koulu (vuodelta 1964), paviljonkikoulu (vuodelta 1983) ja Variston opetuspiste (vuodelta 1981). Peruskorjauksen myötä rakennuksiin saadaan tilat yhteensä 450 alakoulun oppilaalle, tällä hetkellä oppilaita on 314. Rajatorpan kouluun on tarkoitus sijoittaa osa Myyrmäen alueen ennustetusta oppilasmäärän kasvusta.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan pääkoulu vuosina 2015-2016, toisessa vaiheessa peruskorjataan vanha koulu vuonna 2016. Variston opetuspisteen peruskorjaus toteutetaan vuosina 2016-2017.

Kulomäen koulu on 150 oppilaan 1-5-luokkien koulu, joka on rakennettu 1981. Lisätiloina on kaksi paviljonkirakennusta, joista toinen rakennettu 1983 ja toinen siirretty tontille 2002. Vuonna 2007 tehdyn LVIRS-kartoituksen mukaan erityisesti talotekniikka on käyttöikänsä lopulla. Peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2015-2016.

Pähkinärinteen koulu on alaluokkien koulu, jossa on nyt 395 oppilasta ja jonne peruskorjauksen jälkeen voidaan sijoittaa 470 oppilasta, joista 20 erityisopetukseen. Koulu on valmistunut vuonna 1981 ja sen monissa tiloissa on kosteus- ja sisäilmaongelmia. Vuonna 2007 tehdyssä ilmanvaihtoselvityksessä havaittiin ilmanvaihtokoneiden olevan erittäin huonossa kunnossa. Pähkinärinne on Myyrmäen alueen kasvualueita ja oppilasmäärän ennustetaan kasvavan. Hanke on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2015.

Västersundoms skola on 110 oppilaalle mitoitettu alaluokkien koulu, joka sijoittuu neljään eri rakennukseen. Vanhin, pääkoulu, on valmistunut jo 1899 ja peruskorjattu 1988. Lisäksi on 1953 valmistunut ruokalarakennus, 1987 valmistunut lisärakennus ja 1999 valmistunut paviljonki. Peruskorjaushanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2016-2017.

Kuusikon koulussa on 300 ala-asteen oppilasta. Se rakennettiin 1-sarjaiseksi alakouluksi vuonna 1963 ja vuonna 1986 se laajennettiin 2-sarjaiseksi. Vanhan osan peruskorjaus valmistui 1988. Kasvavaa oppilasmäärää varten rakennettiin vuonna 2004 väliaikainen paviljonkirakennus, joka muutettiin varhaiskasvatuksen tilaksi vuonna 2010. Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus on tehty vuonna 2010 ja sen mukaan ilmanvaihtokoneet ovat välttävässä kunnossa. Koulun peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuonna 2015.

Päätöksenteon aikataulu: 
  • 14. 10. Kaupunginjohtaja esitteli talousarvioehdotuksen.
  • 15. 10. Opetuslautakunta päätti koulusäästöistä äänestäen. 
  • 21.10. Kaupunginhallitus hyväksyi tai käytti ottomenettelyä koulusäästöistä. (Äänestytin asian perussuomalaisten ja vasemmiston kannattaessa. Kokoomuksella ja demareilla oli Pohjois-Korealainen ryhmäkuri, joten koulut hävisivät).
  • Valtuustoryhmät lukevat budjetin, tekevät muutosehdotukset ja neuvottelevat niistä toisten ryhmien kanssa.
  • 4. 11. Kaupunginhallitus sopii budjetista. 
  • 18. 11. Valtuusto hyväksyy budjetin 2014. Asioista äänestetään julkisesti.

Korso YLE:n sanoin (http://yle.fi/uutiset/lisabudjetissa_muutamia_kymmenia_miljoonia_homekorjauksiin/6789864)

"Vantaan Korson koulussa oli tarkoitus aloittaa koulun peruskorjaus lähivuosina, mutta Vantaa hyllytti hankkeen jouduttuaan säästökuurille. Korson koulun peruskorjaus siirrettiin 2020-luvulle.

Koulun henkilökunta ja oppilaat kärsivät huonosta sisäilmasta, joka aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia ja silmien ärtymystä. Rehtori kertoo, että viime talvena oppilaat pyörtyivät luokkaan ja syksyllä kesälomalta palaavan oireet alkoivat uudelleen heti kouluun palaamisen jälkeen.

Nyt koulussa korjataan vain vuotava katto ja tehdään tiivistyksiä, mutta ongelma ei ratkea kokonaan ennen kuin reistaileva ilmastointi korjataan. Lisäksi epäillään, että vesivahingot ovat levinneet katolta muualle rakenteisiin."

Helsinginsanomissa kirjoitetaan Vantaan koulujen kunnosta: http://www.hs.fi/paivanlehti/20102013/kaupunki/Vantaan+lakkautettavien+koulujen+oppilaat+joutumassa+huonokuntoisiin+kouluihin/a1382163581131

 

Pitkitin kirjoituksen julkaisua yli kuukauden koska odotin saanko riittäviä tietoja tilakeskukselta. Näitä ei tullut pyynnöistäni huolimatta.

 

Avainsanat: Homekoulut, Vantaa, Tuomelan koulu, Hevoshaan koulu, kouluverkko, lakkauttaminen, kouujen kunto, sisäilmaongelmat, astma.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
26.10.2013

Koulusäästöjä riittämöttämien tietojen varassa

Koulujen kunnosta annetaan yhtä vähän tietoja kuin aikanaan Peltomäen sidoksista. Kattavia kuntokartoituksia ei ole tehty kovin monesta koulusta. Ne puuttuvat mm. Pähkinärinteestä (luokkia suljettu kosteusongelmien vuoksi, putkien elinkaari alkaa olla lopussa), Varistosta (ämpäreitä lattialla katon vuotamisen vuoksi) ja esimerkiksi Kuusikon koulun kuntokartoitus on aikaa ennen tietokoneita, mutta kertoo koulun olevan äärimmäisen huonossa kunnossa. Päätöksiä kouluverkosta ollaan tekemässä riittämättömin tiedoin.
.
Tässä pyytämäni kuntokartoitukset. Ne mitä oli tehty, ovat huolestuttavia: kaikissa kosteus- ja sisäilmaongelmia. 
  • Hevoshaka: ei kuntoarviota.
  • Korso: Kuntoarvio vuodelta 2010. Mm. kosteusongelmia.
  • Kuusikko: Kuntoarvio vuodelta 1998, vain paperiversiona. Erittäin huonokuntoinen.
  • Kivimäki: Kuntoarvio vuodelta 2011. Mm. kosteusongelmia.
  • Pähkinärinne: Ei kuntoarviota. Luokkia suljettu kosteusvahingon vuoksi.
  • Varisto: Ei kuntarviota. Ämpäreitä lattialla vuotavan katon vuoksi.
  • Rajatorppa: Kuntarviota vuodelta 2004. Mm. kosteusongelmia.
  • Vantaankoski: Ei kuntoarviota.
Pyysin myös lopuista kouluista kuntokartoitustiedot, mutta niitä ei annettu.
.
Mikäli jokin koulu joudutaan sulkemaan vaikkapa homeremontin vuoksi, väliaikaisratkaisut ovat kiinteitä kouluja huomattavasti kalliimpia. Koulujen sulkemisesta syntyvä säästö loisi kohtuuttoman suuria menoja.
  • Kouluverkossa muhii homeriskejä. Suurin riski on se, että koulua ei korjata ajoissa vaan oppilaat ja työntekijät sairastuvat. Homeasioiden mittaaminen on vaikeaa. Mm. useat Laajavuoren koululaiset saivat elinikäisen sairauden homeen vuoksi.
  • Sivistystoimen alla olevista rakennuksista tehty tänä vuonna 170 ilmoitusta sisäilmaongelmista Tilakeskukselle. Tilakeskus toimii riittämättömien resurssein, tehottomasti ja alimitoitetulla budjetilla. Ongelmia on tiedottamisessa, selvitysprosessin käynnistämisessä sekä toimenpiteiden suositellussa aikatauluissa pysymisessä. Ensimmäisestä ilmoituksesta korjauksen aloittamiseen voi kulua jopa 15 kuukautta.
  • Tarkkoja tietoja koulujen kunnosta ei haluta antaa päättäjille eikä julkisuuteen. On outoa että kuntalaiset eivät saa tietää minkä kuntoisissa kouluissa heidän lapsensa käyvät. Kuntokartoitusten olisi luonnollista olla julkisia jo siksi että ovat teettetty asukkaiden rahoilla ja kuntalain mukaan julkishallinnon normaaleja asiakirjoja. 
  • Kapunki dokumentoi omia rakennusten tutkimus-, korjaus kuin seurantatietoja koujen kunnosta, joten kaupungilla pitäisi olla ietoja koulujen kunnosta.
  • Monet koulujen huoltoon liittyvät perusasiat ovat jääneet hoitamatta. Esimerkiksi Tuomelan koulun ilmastointikanavia ei putsattu säännöllisesti. 
  • Koulusäästöesitys on tehty huolimattomasti ja vasta asukkaiden aktiivisuuden ansiosta lukuja on korjattu. Voimmeko luottaa valmistelun tasoon?
  • Valtuuston tulisi päättää ajan kanssa koko koulustrategiasta - siirrytäänkö suuriin yhtenäiskouluihin vai lähikouluperiaatteeseen? Panostetaanko kieliin vai säästöihin? Virkamiehet ovat vilautelleet suurkoulutavoitetta, mutta tonttia ei ole löydetty. Alakoululaiset eivät kuitenkaan voi kulkea pitkiä matkoja, joten alakouluverkon on oltava riittävän tiheä. Joka tapauksessa Vantaan oppilasmäärä on lisääntymässä 3-4 suuren koulun verran seuraavan 10 vuoden aikana. 
  • Toimialajohtajien kapea näkökulma, lyhyen aikavälin budjettioptimointi ja sisäisten vuokrien tuijottaminen ohjaa päätöksentekoa kokonaistaloudellisesti järjettömiin ratkaisuihin. Valtuuston on katsottava järkevyyttä koko kaupungin tasolla, sillä toimialakohtaiset säästöehdotukset eivät sitä tee. Jos valtuuston tehtävänä on tarkastella kokonaisuutta.
  • Yleiskaavassa 2007 viitataan kouluverkkosuunnitelmaan. Tätä ei ole kuitenkaan pyynnöistä huolimatta esitelty opetuslautakunnan rivijäsenille, kaupunginhallituksen jäsenille tai valtuutetuille. Suunnitelmasta ei ole keskusteltu missään virallisesti päättävässä elimessä. Valtuusto joka tapauksessa kantaa sekä moraalisen että juridisen vastuun.
Talous- ja velkaohjelman säästötavoite (3%) vaatisi arvovalintoja. Säästetäänkö lapsista yhtä paljon kuin muualta? Arvovalinnat ovat vaaleilla valittujen luottamusmiesten tärkein tehtävä. Siksi miellä on luottamusmiehiä.
Vantaalla on runsaasti käyttämättömiä tiloja ja tontteja myymättä ilman että toimivia kouluja tulee lakkauttaa sen vuoksi. Sen lisäksi vaihtoehtoisia säästöjä löytyy. Näihin palaan kun budjettia aletaan viilata kokonaisuutena.
.
Uudemaanliiton luettelo Vantaan koulujen remonttitarpeista. Olen eri mieltä kiireellisyysjärjestyksestä, sillä priorisoisin homeremontit muiden edelle, ja jättäisin korjaamatta tässä taloustilanteessa sen minkä kanssa voidaan hyvin elää. Aurinkokiven koulu on uusi koulu.
.
Luettelosta puuttuu mm. sisäilmaongelmista kärsivä Martinlaaksonkoulu. Siellä sisäilmaongelmat eivät ratkenneet 17 miljoonan euron remontilla, vaan oppilainen oireet jatkuvat. Remontin vastuu on vielä voimassa, joten lisäkorjauksia tulisi vaatia. Remontti ei ole ollut riittävä, vaan esimerkiksi kosteudesta mustuneita rakenteita peiteltiin pekällä maalilla.
 
Vuosi 2013: Tuomelan koulu, Kivimäen koulu, Korson koulu

Vuosi 2014: Länsimäen koulu, Korson koulu, Uomarinteen koulu, Hakunilanrinteen koulu

Vuosi 2015: Aurinkokiven koulu, Jokiniemen koulu (on jo rahoitussuunnitelmassa), Rajatorpan koulu, Kulomäen koulu

Vuosi 2016: Pähkinärinteen koulu, Rajatorpan koulu, Västersundom skola, Kuusikon koulu, Variston koulu (on Rajatorpan koulun opetuspiste)

Tuomelan ala-aste on valmistunut 1931, sen toinen vaihe 1957 ja liikuntatilat käsittävä lisärakennus 1988. Vuosien mittaan on tehty erilaisia muutos- ja korjaustöitä ja mm. asunnot on yhtä lukuun ottamatta otettu opetuskäyttöön. Nyt koulu on täydellisen peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi Myyrmäen alueen oppilasmäärä on uusimpien ennusteiden mukaan kasvussa. Koulussa on nyt 191 oppilasta, peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen sinne voitaisiin sijoittaa 45 oppilasta enemmän. Hanke on suunniteltu aloitettavan 2013.

Kivimäen koulu on 389 oppilaan ala-asteen koulu, joista 94 erityisoppilasta. Peruskorjauksen jälkeen tiloihin voidaan sijoittaa 672 oppilasta ja vastaanottaa Myyrmäen kasvavaa oppilasmäärää. Rakennus on valmistunut 1977 ja koulua on laajennettu vuonna 2003. Samalla teknisen työn tilat on korjattu. Koulussa on usean vuoden ajan esiintynyt oireilua sisäilmaongelmien takia, minkä vuoksi on korjattu kosteusongelmia ja tiivistetty rakenteita saamatta kuitenkaan tilannetta hallintaan. Hankkeessa on tarkoitus peruskorjata oppilaitos ja tehdä toimivuutta parantavia tilamuutoksia. Se on yhteishanke sosiaalitoimen kanssa (hammashoitola ja neuvola, jotka toimivat koulurakennuksessa) ja on tarkoitus aloittaa vuonna 2013. Tarveselvitys-hankesuunnitelman mukaan peruskorjaus on kiireellinen.

Korson koulu on yläluokkien koulu, jossa on nyt 505 oppilasta. Korson oppilasmäärä on kasvussa ja peruskorjauksen myötä ala- ja yläluokille sekä erityisopetukseen voitaisiin ottaa yhteensä 590 oppilasta. Korjattava rakennus on valmistunut 1970 ja siihen on tehty osittainen peruskorjaus 10-15 vuotta sitten. Nyt on tarkoitus rakentaa koneellinen ilmastointi ja tehdä rakenteellisia korjaustoimenpiteitä sekä vähäisiä tilamuutoksia. Hanke on tarkoitus aloittaa 2013, liikuntasalin kosteusvauriokorjaukset jo vuonna 2012.

Länsimäen yhtenäiskoulu. Länsimäen koulun laajennus korvaa aiemmin suunnitellun Pallastunturintien opetuspisteen peruskorjauksen, jossa oli mittavia sisäilmaongelmia. Länsimäen koulussa on nyt 615 oppilasta, joista osa erityisopetuksessa ja esiopetuksessa. Hanke on tarkoitus käynnistää vuonna 2013.

Uomarinteen koulu on 185 oppilaan ala-asteen koulu. Se on alueellaan erityisopetuksen osaamiskeskus, jossa annetaan EHA1 ja EHA2 -opetusta, valmentavaa opetusta ja harjaantumisopetusta sekä monikulttuurista esiopetusta. Koulussa toimii myös kielikylpy- ja musiikkiluokat. Rakennukset ovat valmistuneet 1974. Pääkoulun peruskorjaus valmistui 2009. Laajennus korvaa pienemmän rakennuksen, jonka jälkeen kaikki oppilaat tulevat samaan rakennukseen, mikä parantaa toimintaedellytyksiä. Hanke on tarkoitus käynnistää 2014.

Hakunilanrinteen koulussa on 853 oppilasta 1-9 luokilla ja esikoulussa. Hankkeessa on tarkoitus peruskorjata vuodelta 1975 peräisin oleva alakoulun liikuntasali, jota käyttää myös Hakunilan yläkoulu. Se on tarkoitus käynnistää vuonna 2014.

Aurinkokiven koulun (ent. Asemanseudun koulu ja päiväkoti ja Kivistön äitiys- ja lastenneuvola) uudisrakennus tulee Marja-Vantaan uuteen kaupunginosaan. Uudisrakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2014. Alaluokkien opetusta ja erityisopetusta antavan koulun oppilasmääräksi on mitoitettu 525 oppilasta. Rakennuksen valmistuttua Kivistön heikkokuntoisesta koulusta luovutaan.

Samaan rakennukseen sijoittuvat myös päiväkoti ja neuvola- ja musiikkileikkikoulutiloja. Tarveselvityksen mukaan koulun tulee olla valmis vuonna 2015.

Rajatorpan kouluun kuuluu 4 eri rakennusta: pääkoulu (vuodelta 1948), vanha koulu (vuodelta 1964), paviljonkikoulu (vuodelta 1983) ja Variston opetuspiste (vuodelta 1981). Peruskorjauksen myötä rakennuksiin saadaan tilat yhteensä 450 alakoulun oppilaalle, tällä hetkellä oppilaita on 314. Rajatorpan kouluun on tarkoitus sijoittaa osa Myyrmäen alueen ennustetusta oppilasmäärän kasvusta.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan pääkoulu vuosina 2015-2016, toisessa vaiheessa peruskorjataan vanha koulu vuonna 2016. Variston opetuspisteen peruskorjaus toteutetaan vuosina 2016-2017.

Kulomäen koulu on 150 oppilaan 1-5-luokkien koulu, joka on rakennettu 1981. Lisätiloina on kaksi paviljonkirakennusta, joista toinen rakennettu 1983 ja toinen siirretty tontille 2002. Vuonna 2007 tehdyn LVIRS-kartoituksen mukaan erityisesti talotekniikka on käyttöikänsä lopulla. Peruskorjaus on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2015-2016.

Pähkinärinteen koulu on alaluokkien koulu, jossa on nyt 395 oppilasta ja jonne peruskorjauksen jälkeen voidaan sijoittaa 470 oppilasta, joista 20 erityisopetukseen. Koulu on valmistunut vuonna 1981 ja sen monissa tiloissa on kosteus- ja sisäilmaongelmia. Vuonna 2007 tehdyssä ilmanvaihtoselvityksessä havaittiin ilmanvaihtokoneiden olevan erittäin huonossa kunnossa. Pähkinärinne on Myyrmäen alueen kasvualueita ja oppilasmäärän ennustetaan kasvavan. Hanke on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2015.

Västersundoms skola on 110 oppilaalle mitoitettu alaluokkien koulu, joka sijoittuu neljään eri rakennukseen. Vanhin, pääkoulu, on valmistunut jo 1899 ja peruskorjattu 1988. Lisäksi on 1953 valmistunut ruokalarakennus, 1987 valmistunut lisärakennus ja 1999 valmistunut paviljonki. Peruskorjaushanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2016-2017.

Kuusikon koulussa on 300 ala-asteen oppilasta. Se rakennettiin 1-sarjaiseksi alakouluksi vuonna 1963 ja vuonna 1986 se laajennettiin 2-sarjaiseksi. Vanhan osan peruskorjaus valmistui 1988. Kasvavaa oppilasmäärää varten rakennettiin vuonna 2004 väliaikainen paviljonkirakennus, joka muutettiin varhaiskasvatuksen tilaksi vuonna 2010. Ilmanvaihtojärjestelmän kuntotutkimus on tehty vuonna 2010 ja sen mukaan ilmanvaihtokoneet ovat välttävässä kunnossa. Koulun peruskorjaus on tarkoitus aloittaa vuonna 2015.

Päätöksenteon aikataulu: 
  • 14. 10. Kaupunginjohtaja esitteli talousarvioehdotuksen.
  • 15. 10. Opetuslautakunta päätti koulusäästöistä äänestäen. 
  • 21.10. Kaupunginhallitus hyväksyi tai käytti ottomenettelyä koulusäästöistä. (Äänestytin asian perussuomalaisten ja vasemmiston kannattaessa. Kokoomuksella ja demareilla oli Pohjois-Korealainen ryhmäkuri, joten koulut hävisivät).
  • Valtuustoryhmät lukevat budjetin, tekevät muutosehdotukset ja neuvottelevat niistä toisten ryhmien kanssa.
  • 4. 11. Kaupunginhallitus sopii budjetista. 
  • 18. 11. Valtuusto hyväksyy budjetin 2014. Asioista äänestetään julkisesti.

Korso YLE:n sanoin (http://yle.fi/uutiset/lisabudjetissa_muutamia_kymmenia_miljoonia_homekorjauksiin/6789864)

"Vantaan Korson koulussa oli tarkoitus aloittaa koulun peruskorjaus lähivuosina, mutta Vantaa hyllytti hankkeen jouduttuaan säästökuurille. Korson koulun peruskorjaus siirrettiin 2020-luvulle.

Koulun henkilökunta ja oppilaat kärsivät huonosta sisäilmasta, joka aiheuttaa muun muassa hengitysvaikeuksia ja silmien ärtymystä. Rehtori kertoo, että viime talvena oppilaat pyörtyivät luokkaan ja syksyllä kesälomalta palaavan oireet alkoivat uudelleen heti kouluun palaamisen jälkeen.

Nyt koulussa korjataan vain vuotava katto ja tehdään tiivistyksiä, mutta ongelma ei ratkea kokonaan ennen kuin reistaileva ilmastointi korjataan. Lisäksi epäillään, että vesivahingot ovat levinneet katolta muualle rakenteisiin."

Helsinginsanomissa kirjoitetaan Vantaan koulujen kunnosta: http://www.hs.fi/paivanlehti/20102013/kaupunki/Vantaan+lakkautettavien+koulujen+oppilaat+joutumassa+huonokuntoisiin+kouluihin/a1382163581131

 

Pitkitin kirjoituksen julkaisua yli kuukauden koska odotin saanko riittäviä tietoja tilakeskukselta. Näitä ei tullut pyynnöistäni huolimatta.

 

Avainsanat: Homekoulut, Vantaa, Tuomelan koulu, Hevoshaan koulu, kouluverkko, lakkauttaminen, kouujen kunto, sisäilmaongelmat, astma.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.