Investointien kuten Kehäradan kustannukset tuovat velkamenoja samaan aikaan kun työttömyys on kasvanut. Säästötarpeeksi on määritelty 3 prosenttia. Valtuusto on valittu tekemään arvovalintoja. Säästetäänkö lapsista ja siitä miten vantaalaiset nuoret työllistyvät, vai jostain muusta?

Nyt virkamiehet ovat valmistelleet juustohöyläbudjettia, jossa tärkeitä asioita ei ole painotettu. Vaikka peruskoulua kehutaan maailmalla, Pisa-tuloksissakin on suomalaislasten suunta alaspäin. Jopa kahdeksan prosenttia ikäluokasta syrjäytyy eli ei pärjää koulun ”eväillä” tietoyhteiskunnassa. Onko kouluista säästetty liikaa?

Työ- ja elinkeinopolitiikka

Parasta työ- ja elinkeinopolitiikkaa olisi se, että Vantaan markkinoinnista siirretään vaikkapa miljoona euroa laadukkaaseen peruskouluun ja lukioiden kielivalintoihin. Parasta työllisyyspolitiikkaa on se, että vantaalaiset saavat työtä osaamalla muita paremmin ammatin ohella esimerkiksi kieliä.

Vantaalla on pääkaupunkiseudun kunnista paras työpaikkaomavaraisuus, mutta suuri työttömyys. Helsinkiläiset, espoolaiset ja nurmijärveläiset käyvät täällä töissä. Tätä gäppiä ei Vantaan markkinoinnilla voiteta.

Hyvää työllisyyspolitiikkaa olisi siis peruskoulun 12 hengen kieliryhmien palauttaminen 300 000 eurolla, lukioiden kielivalintojen säilyttäminen 75 000 eurolla ja kielikylpytoiminnan jatkaminen.

Vantaan markkinointi (1 200 000 euroa) on tehotonta, vanhanaikaista ja kallista. Tämän lisäksi Vantaa osallistuu kaikenkarvaisiin konklaaveihin, kuten vaikkapa entisten urheilijoiden tukisäätiöön, jotka eivät ole kunnan ydintoimintaa. Hyviä veronmaksajia saamme hyvillä peruspalveluilla ja viihtyisillä, käytännöllisillä alueilla, emme tyhjillä markkinalauseilla.

Mikään markkinointi ei myöskään voi voittaa sitä, miten Helsingin sanomat uutisoi Vantaan säästöistä.

Todelliset ja näennäiset säästöt

Säästöjä, jotka eivät ole todellisia säästöjä, ei kannata tehdä. Opetustoimi tekee säästöjä sisäisissä vuokrissa lakkauttamalla kouluja. Sisäiset vuokrat ovat laskennallinen tapa seurata rakennusten käyttöä, jotta rakennuksia ei turhaan pidetä jollain toimialalla. Siitä, että jokin tila siirtyy pois esimerkiksi opetustoimelta, ei suoraan synny kaupungille ja veronmaksajille säästöjä. Säästöjä syntyy vasta jos rakennus saadaan myytyä pois. Lämmitys- ja huoltokuluja syntyy tyhjästäkin rakennuksesta. Tyhjä rakennus on käyttämätön investointi. Toki oikeasti tarpeettomista rakennuksista tulee päästä eroon.

Kaksi edellistä lakkautettua koulua – Laajavuori ja Myllymäki – ovat kuitenkin yhä purkamatta, uudelleenkaavoittamatta ja myymättä. Nämä ovat hyvällä paikalla Kehäradan varrella, toisin kuin Tuomela tai Hevoshaka.

Kouluverkon riittävyys

Koulujen lakkauttaminen perustuu vanhentuneeseen väestöennusteeseen. Tänä vuonna arvio tulevista oppilasmääristä on jo suurempi. Sivistystoimen ennuste on vain vuoteen 2016 saakka, jonka jälkeen eletään suurella riskillä: oppilaslisäys pakottaisi rakentamaan lisäkouluja. Vanhan terveen koulun käyttö olisi varmasti halvempaa kuin lisärakentaminen.

Kaavoitusta seurataan vain suuralueittain (esimerkiksi Myyrmäki-Martinlaakso-alueen lapset arvioidaan kokonaisuutena). Koulukohtaista arvioita ei ole tehty. Tuomelan koulun ympärille on kaavoitettu lisärakentamista ja rakennustyöt ovat aloitettu useissa paikoissa. Uudet asemakaavat (koonnut Ulla Kaukola):

• Pähkinärinne 4 (nro 121200) noin 560 uutta asukasta. (Hyväksytty 19.11.2012).
• Pöllölaakso eli Hämevaara 3 (nro 110400) noin 230 uutta asukasta. (Hyväksytty 11.6.2012).
• Ns. Rauta-Jaakon pohjoispuoli (nro 002099) noin 27 000 kerrosneliötä eli useita 8-kerroksisia taloja, arviolta 600 asukasta. (Hyväksytty 16.4.2012).
• Hämevaaran ns. Ruostesuojan ylämetsä (nro 002040), 30 pientaloa ja 8 rivi- tai paritaloasuntoa. (Hyväksytty 19.9.2011).
• Vapaalaan (nro 002111), 22 omakotitonttia. (Hyväksytty 17.6.2013).
• Askistossa kaupunki luovutti 21 omakotitonttia keväällä 2013.
• Koivurinteessä luovutetaan omakotitontteja syksyllä 2013.

Kouluverkon kunto

Vantaan kouluverkossa on paljon huonokuntoisia kouluja, joilla on kosteus- ja homeongelmia. Esimerkkinä Pähkinärinteen kosteusongelma ja Variston vuotava katto. Kunto- ja sisäilmakartoituksen tulee olla kattava ennen päätöksiä kouluverkon karsimisesta, sillä tulevat remontit vaativat tilaa ja rahaa.  Espoossa turvauduttiin erittäin kalliiseen väistökouluun, koska tilat loppuivat kesken. Taloudellinen riski pakollsesta nopeasti tehtävästä lisäkoulusta tulee erittäin suureksi koulujen lopettamisen myötä.

Tuomelan koulu on poikkeus Vantaan kouluverkossa: satavuotias terve kivirakennus, josta ei kannata taloudellisista syistä luopua. Se seisoo tanakasti seuraavat 100 vuotta.

Ensisijaisesti tulee korjata terveydelle vaaralliset homekoulut. Vasta sen jälkeen tulee pohtia muita remontteja. Myös energiaremontit jotka maksavat nopeasti itsensä takaisin lämmityskuluissa, ovat toki taloudellisesti erittäin kannattavia.

Suuren yhtenäiskoulun rakentaminen on virkamiesten visio, jota poliittisille päättäjille ei ole vielä esitelty. En tiedä tuoko se säästöjä ja miten paljon se maksaisi. On harmillista, että jo melko uudet rakennukset homehtuvat nopeasti, ja kouluista on tullut terveydelle enemmän tai vähemmän vaarallista kertakäyttökamaa.

Toinen lakkautuslistalla oleva koulu, Hevoshaka, on oman alueensa nuorimpia koulurakennuksia. Myös tälle alueelle on kaavoitettu uutta rakentamista, ja tiivistämisessä tulisi huomioida erityisoppilaiden tarpeet.

Dominoefekti vaikuttaa laajalla alueella

Tuomelan koulun lakkauttaminen aiheuttaa dominoefektin Länsi-Vantaan kouluille: Pähkinärinteestä siirtyy oppilaita Hämeenkylään ja Varistoon ja Varistosta edelleen... aina Myyrmäkeen saakka. Kun alueelle ollaan rakentamassa voimakkaasti en usko oppilasennusteiden pitävän paikkansa. Esimerkiksi 1500 uutta asuntoa näköetäisyydelle Tuomelan koulusta (Pähkinärinteen laajennus) tuovat varmasti asuntojen lisäksi myös lisää lapsia.

Mikäli oppilasennuste ylittyy, tehdään päätöksiä, jotka maksavat myöhemmin enemmän.

Hevoshaan koulun lakkauttamisella on samankaltainen vaikutus lähikouluihin. Joka tapauksessa oppilasennusteet tulisi ajantasaistaa kaavoituksen kanssa. Eri virkamiestenkin arviot eroavat toisistaan. Nyt testaaan myös Vantaan avoimuus: Kuinka helposti huolestuneet kansalaiset saavat neuvoloiden tiedot lapsimääristä ja kaavoituksen tiedot asukasmääristä.

Sivistystoimen säästöjä löytyy muilla tavoin

Säästöjä kannattaa etsiä niistä asioista jotka tekevät todellisia säästöjä:

- Koulujen hallinnointi: Pienten koulujen kuten Tuomelan ja Hevoshaan muuttaminen sivukouluiksi, jolloin hallinnollisia kuluja säästetään. Esimerkiksi Hevoshaan ja Sotungin koulut sekä Hakunilan ja Hakuninrinteen koulut voidaan yhdistää.

- Remonttien järkeistäminen: Kaikkea – varsinkaan historiallisia rakennuksia – ei tarvitse päivittää samanlaisiksi. ESimerkiksi Tuolelan kouun ilmastointi korjaantui putsaamalla ilmastointihormit.

- Limiluku on hyvä tapa säästää, mutta tehokkaalla käytölläkin on rajat: Miten vaikkapa Uomarinteen koulussa siivoja ehtii siivota 12 minuutissa koko luokan: taulut, pöydät, tuolit ja lattian? Huonosti. Pitäisikö siirtyä yösiivoukseen?

- Virheiden välttäminen: Jotta äkillisiltä lisäkoulurakemtamiselta vältytään, tulee oppilasennusteet ja kuntokartoitukset tarkistaa. Ns. Sainion säästöesityksessä jossa koulut esitetään lakkautettavaksi, oli useita virheitä, kuten oppilasennusteissa kummittelevat lakkautettujen koulujen paikat ja Tuomelan koulun kaksinkertaiset siivouskulut. Tämän lisäksi se perustui vanhentuneisiin väestötietoihin.

- Esikoulun siirto Tuomelan tiloihin, jolloin päivähoitopaikkapula helpottuu. Tämä nostaa koulujen tilatehokkuutta (joka on vain laskennallinen tapa seurata kuluja, eikä tuota suoraan säästöjä) mutta myös vähentää päiväkoti-investointeja. Päiväkotipaikkojen pula on huutava.

Hämeenkylän päiväkoti on liian täysi, ja alueen lapset ovat hajautettu myös neljään muuhun päiväkotiin. Tällä hetkellä Hämeenkylän päiväkodin alueen lapsia on sijoitettu Pähkinärinteen kolmeen päiväkotiin ja Pähkinärinteen lapsia edelleen lapsia kauemmas. Esikoulun siirtämiselle on kova tarve. 

Tuomelan koulussa tyhjillään on 3 asuntoa joista yhdessä toimii iltapäiväkerho. Nämä soveltuisivat hyvin esikoululuokiksi. Samoin iltapäiväkerhot, joihin ei mahdu tänä vuonna kuin ekaluokkalaisia, voisivat saada lisää tilaa koulun käyttämättömistä asunnoista.

- Kaupungin hallinnon tilatehokkuuden nosto lisäämällä etätyömahdollisuuksia, ja näin vapautuvien tilojen myyminen. Tämä sai aikaan Pitäjänmäen Kelassa sairaspoissaolojen vähenemisen ja työtyytyväisyyden paranemisen tilasäästöjen lisäksi.

- Jo lakkautettujen koulujen myynti: Länsivantaalla Laajavuoren ja Myllymäen kiinteistöjen tai tonttien kaavoittaminen ja myynti ovat yhä tekemättä.

Juustohöylään ei ole enää varaa, vaan pitää käyttää luovuutta. Opetuksesta ei kannata säästää, ja tuleekin olla herkkä siinä, että opetus säilyy hyväntasoisena. Muuten tulevat vantaalaiset pärjäävät muita huonommin.

Myös koko kaupunkia koskevia säästöjä

- Investointien laatutaso

Miksi vaikkapa Vantaan katujen reunuskivet ovat kalliimmat kuin Espoossa? Investointien tasoa tulee miettiä myös muissa asioissa: kestävää, käytännöllistä ja kaunista pitää olla mutta onko joka paikassa oltava parasta ja uusinta? Millä standardilla korjataan – meneekö kaikki ihan uusiksi vai vain se mikä on rikki? Laitetaanko aina uudet kalusteetkin?

Tuomelan koulu on terve, sisäilma hyvä eikä asiantuntijoiden mukaan suurempia remonttitarpeita ole. Kun joskus korjataan, se tulisi tehdä kestävästi vanhaa kunnioittaen, ei räjäyttämällä kaikkea toimivaakin uusiksi.

- Hankinnat

Miksi Vantaan hankintatoimen ostamat liimapuikot ovat kalliimmat kuin Tiimarin tai Anttilan normaalihintaiset? Koska hankintatoimi ja kilpailuttaminen toimii näin huonosti, kaupungin yksiköillä tulisi olla oikeus ostaa sitä mitä löytävät halvimmalla, ja byrokraattista kilpailuttamista on järkevöitettävä.

- Energiansäästö

Yritykset säästävät miljoonia energiatehokkuuden parantamisella. Ympäristökonsultti ottaa palkkionsa usein vasta osuutena säästyneistä kuluista. Vantaalla energiansäästö on epätasaista: osa toimitiloista ja -aloista säästää, osa ei. Julia 2030 pilottihankkeessa laskettiin Vantaan kaupungin kiinteistöjen pysyväksi säästöpotentiaaliksi 5-10 miljoonaa euroa/vuosi. Arvio tehtiin sen perusteella miten kokeilutiloissa energiansäästö toteutui.

Lämpö menee harakoille, mutta kouluista, vanhustenhuollosta ja terveyspalveluista säästetään. Lisätietoa Julia-hankeesta. 

- Yhteisöllisyys

Kun kirjasto voidaan pelastaa talkoilla niin miksei koulua tai muita palveluita? Kunnan tehtävä on järjestää peruspalvelut, mutta paikallisille ihmisillekin pitää antaa mahdollisuus pelastaa ja tukea heille tärkeitä asioita.

- Palvelumuotoilu: oikea palvelu oikeaan aikaan

Tämä vaatii uutta ajattelua: miten saadaan heti oikeaa hoitoa tai apua kuntalaiselle, jolloin vältytään tuhansien tuntien byrokraattien työtaakka (pompotteluvaihe) sekä mahdollinen haitta kuntalaiselle hitaasta ja väärästä palvelusta? Jos kyseessä on vaikkapa vanhuksen lonkkamurtuma, hän pääsee heti ambulanssilla oikeaan leikkaavaan sairaalaan ilman vuorokauden jonottelua perusterveydenhuollossa – ja kuntoutuu leikkauksesta puolet nopeammin kun murtuma korjataan nopeasti ja kuntoutus alkaa heti. Ns. vanhusten lonkkaliukumäellä Espoo säästää miljoonia, sillä heti hoidetut vanhukset myös kuntoutuvat puolet useammin eivätkä jää hoitokoteihin ja sairaaloihin vuodepotilaiksi. Miksi Vantaa ei tee samaa?

Samaa tarvitaan myös mielenterveyspuolella, jossa tepsivän hoidon saaminen kestää vuosia, ja mm. masentuneet nuoret ovat työkyvyttömiä monta vuotta elämästään. Säästöt terapiassa eivät säästä vaan maksavat miljoonia. Suomessa on hyvä terveydenhoito, jos pääsee oikeaan hoitoon.

Kunnan tulee käydä läpi palvelut asiakkaan näkökulmasta, ja sujuvoittaa sitä miten niitä annetaan. Tämä tarkoittaa paitsi sosiaali- ja terveyspuolta, mutta myös vaikkapa rakennuslupia.

Siellä missä kuntalainen kohtaa monimutkaista byrokratiaa ja pahimmillaan monta luukkua ja lappua, siellä on löydettävissä myös säästöjä. Näiden säästöjen löytämiseksi on kuunneltava sekä työntekijöiden että kuntalaisten ajatuksia.

- Suurempien kulujen ennaltaehkäisy

Suurempia lakisääteisiä kuluja voidaan ehkäistä pienillä panoksilla. Esimerkiksi 10 miljoonan panostus ennaltaehkäisevään perhetyöhön tuo arviolta 20 miljoonan säästöt lastenhuollossa (huostaanotot yms). Näin perhetyö on erittäin huono säästökohde, mutta panostus siihen voi auttaa talouttakin.

Virkamiehet, työntekijät ja kuntalaiset tulee haastaa pohtimaan miten myös tämäntyyppisiä säästöjä tehdään, ja myös etsiä naapurikunnista ja vaikkapa Ruotsista vastaavia malleja. Syrjäytynyt nuori, kroonistunut masennuspotilas, huostaan otettu lapsi, huonokuntoinen vanhus ja oppimaton oppilas maksavat paljon. Siksi kuntalaisista kannattaa pitää hyvää huolta.

- Kaupunkikonsernin avoimuus

Kaupunki omistaa satoja yhtiöitä. Koska yhtiöiden toiminta kuten esityslistat, pöytäkirjat, budjetit ja arviointikertomukset eivät ole avoimia, on mahdollista että näissä käytetään asukkaiden rahaa eri tavalla kuin kaupungissa onnistuisi. Yhä useampi kunnan toiminta on kuitenkin yhtiöitetty. Jo demokratiankin toteutumisen vuoksi näiden tulisi silti säilyä avoimina ja julkisina. Julkisuus ehkäisee tuhlausta ja huonoa hallintotapaa.

- Kaupungin yhtiöiden karsiminen

Sadat yhtiöt ovat sadat erilliset hallintokulut. Esimerkiksi Vantaan monet liikuntalaitokset ja -hallit kuluttavat byrokratiaansa satojatuhansia euroja. Yhdistämällä hallintoa ja yhtiöiden isopalkkaisia hallituksia saadaan satojen tuhansien säästöt. Yhdistämällä saadaan myös tehokkaimmat käytännöt levitettyä. Vantaa tukee liikuntayhtiöitä sen lisäksi, että ne laskuttavat käyttäjiltään kulut.

- Avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, joita EU suosittaa ja oikeusministeriökin käyttää, säästäisivät miljoonia. Kyselyistäni huolimatta en ole saanut tietää miten paljon lisenssimaksuja maksetaan Mikrosoftille vuosittain.

- Maan hankinta ja myynti

Kaupunki voi ostaa maata, kaavoittaa ja myydä sen kalliimmalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta aikoo hankkia ensi vuonna 16 miljoonalla maata. Tämä kuitenkin ylittää budjetin 5 miljoonaa euroa 11 mijoonalla. Kannattaako tämä tehdä niillä rahoilla, joita saadaan myymällä niitä tontteja, joissa on hyvin toimivat koulut? Kaupunginvaltuuston hyväksymät maapoliittiset tavoitteet ovat oikeita, mutta kokonaisuuden kannalta järjettömiin ratkaisuihin ei silti kannata ryhtyä. Kokonaisuuden hallinta tulee olla valtuustolla, sillä toimialat toteuttavat omia tavoitteitaan (kaupunkisuunnittelulautakunnan talousarvioehdotus).

Hyviä jo vapaita tontteja on paljon myymättä, joten prosessi ei selvistikään toimi. Esimerkiksi loistavilla paikoilla olleet jo lakkautetut koulutontit on myytävä.

- Luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden pienentäminen

Kokouspalkkioista merkittävä osa on matkakuluja. Mikäli nämä maksettaisiin joukkoliikenteen taksan mukaan, kaupunki säästäisi jälleen mukavan summan, ja päättäjätkin osallistuisivat näin säästöihin. Kokouspalkkioiden ”ylityökorvauksista” eli kolmen tunnin jälkeen tulevista lisistä voitaisiin myös luopua.

Myös se, että virkamiehet nostavat virka-ajalla erilaisissa omaan toimenkuvaan liittyvissä konklaaveissa istuessaan palkan lisäksi palkkion, on erittäin kallis käytäntö, josta tulisi luopua.

- Veronkorotus

Vantaan veroprosentti on 19. Nostamalla puoli prosenttiyksikköä veroa vältytään kipeimmiltä säästöistä. Tämä ei nosta vielä Vantaata kriisikunnaksi. Talous vakautuu ennen kuin ollaan velanhoitokulujen aiheuttamassa konkurssissa, ja aikaa jää kehittää palveluita sujuviksi.

Päätöksenteosta

Koska koulujen lakkauttaminen on hyvin paljon kansalaisia puhututtava asia, päätöksenteko tapahtuu käytännössä poliittisissa valtuustoryhmissä. Näissä mietitään juuri nyt mistä säästetään, mistä ei. Vaikka päätökset juntataan nyt, virallisesti valtuusto äänestää budjetista vasta lokakuussa.

Edellisen budjettikokouksen äänestykset löytyvät blogista. Kokouksessa äänestettiin tuolloin mm. opetuksen leikkauksista, Mikkolan kirjastosta ja Vantaa-lisästä. Jotain tämänkaltaista on taas odotettavissa myös taas lokakuussa.

Avainsanat: Kouluverkko. Tuomelan koulu, koulun lakkauttaminen, Hevoshaan koulu, Hevoshaka, Tuomela, säästöt, Talous- ja velkaohjelma, TVO, talousarvio, budjetti, kuntatalous, kielikylpy, kielten opetus, monikulttuurisuus, työllisyys, työllisyyspolitiikka, työttömyys.

Kuva Tuomelan koulusta osanan kulttuurimaisemaa. Rakennus on suojeltu, samoin maiseman avoimuus. Näkyvä tie (Ainontie) on vanha Turku-Viipuri Kuninkaantie.