Näin johdetaan Vantaata: strategia hyväksyttiin. Tämän lisäksi Valtuusto äänesti mm. Oopperasta.

Oma puheeni strategiasta: 

”Vantaan strategia ei ole kestävällä pohjalla. Meidän tulisi miettiä paremmin pitkän jänteen ratkaisuja ja ennen kaikkea kokonaistaloudellisuutta.

Vantaa ei tule saamaan taloutta kuntoon ilman sitä, että se pohtii luovasti mahdollisuuksia lisätä työpaikkoja. 

Esimerkiksi pikaratikka elinkeinopoliittisena linjauksena on kehätien kaltainen vahva kasvumahdollisuus elinkeinoelämälle ja työpaikkojen sijoittumiselle. Strategia typistää Vantaan mahdollisuuksia luoda työpaikkoja ja lisätä tuloja.

Vantaa ei tule saamaan taloutta kuntoon ilman sitä, että pohtii palveluita uusiksi niin että niistä tulee sujuvia kokonaisuuksia ilman palveluja rasittavaa odottelua. Vitkuttelu, organisaatiorajat ja byrokratia lisää esimerkiksi tautien pahenemista ja kroonistumista - mikä nostaa merkittävästi Vantaan kokonaiskustannuksia.

Vantaan tulee kehittää laskentatapoja päätösten kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Vantaa kaupunkina on tuhoon tuomittu mikäli lyömme kirveen omaan nilkkaan säästäessämme ja luodessamme suurempia kustannuksia toisille toimialoille, kuten vaikkapa sosiaali- ja terveyssektorille.

Vantaan strategiana on lisätä terveysmenoja, kroonistaa sairauksia, syrjäyttää nuoria sekä kasata kustannuksia tuleville vuosille.

Kannatan vihreiden ryhmäpuheessa valtuutettu Riikka Åstrandin esiin tuomia ehdotuksia. Meidän on katkaistava velkakierre ja ajateltava kokonaistaloudellisesti.”

***

Keskustelua:

Heikki Heinimäki peräänkuulutti sitä, että joku olisi tullut innovatiivisia ehdotuksia Vantaan tilan parantamiseksi. Vihreät eivät tuoneet ehdotuksia strategiaseminaarissa. 

Tähän kommentoin seuraavaa:

”Heikki Heinimäki toi esiin että vihreät eivät tuoneet seminaarissa mitään innovatiivisia esityksiä. Puhuin seminaarissa Imatran mallista lastensuojelun menojen laskemiseksi sekä Espoon lonkkaliukumäestä, joka vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Toivoin että Heikki Heinimäki ottaa vaikkapa nämä ehdotukset harkinnan alle.”

”Tämän lisäksi säästöt ympäristöasioissa ovat juuri niitä jotka eivät huononna palveluita vaan vapauttavat rahaa parempiin palveluihin tai velan pienentämiseen. Esimerkiksi energiansäästötavoite on löysä, ja meidän tulisi ottaa tässä mallia yrityselämän onnistuneista energiansäästöprojekteista. Tarvitsemme Fredin tyyppisiä pingviineitä, jotka osaavat nähdä kokonaisuuksia ja ajatella asioita uusiksi. Heitä kannattaa kuunnella.”

(Kaupunginjohtaja oli jakanut kaikille valtuutetuille Jäävuoremme sulaa -kirjan muutosjohtamisesta).

Demarit kritisoivat monituottajamallia ja kilpailuttamisen aiheuttamaa laadun laskua. Vasemmistoliiton Jussi Saramo moitti koko velkaohjelmaa, jolle strategiset linjaukset perustuvat. 

Karita Orlando (kok) toi esiin että kilpailuttamalla niin että pienyritykset menestyvät saamme lisättyä vantaalaisten työpaikkoja.

Maija Hurri varoitti velanhoitokulujen kasvusta. Säästöjä voisi syntyä alkoholin liikakäyttöä vähentämällä. Alkoholi ja mielenterveysongelmat maksoivat 80 miljoonaa euroa viime vuonna. Kärsimystä ei ole edes mitattu. Maija Hurri peräsi investointien tarkkaa perkaamista ja tulevien polvien velkataakan pienentämistä.

Depattia käytiin paljon päätösesityksen b-kohdasta, minkä mukaan talous- ja velkaohjelman linjaukset ovat tulevan taloussuunnittelun lähtökohtana.

Niinistö (perus) linjasi että perussuomalaiset kannattavat keskeisiä velkaohjelman linjauksia. Hän toi esiin, että toimialojen yksityiskohtaiset listat tulevat hyvissä ajoin. hän ennusti että sosiaali- ja terveystoimi ylittää budjettinsa, jotta peruspalvelut turvataan.

Tapani Mäkinen (kok) kertoi että tuottavuutta on lisättävä vaikka kuusikkokunnissa (suuret kunnat) Vantaa on tehokkain eli käyttää vähiten rahaa monessa asiassa. Mäkinen linjasi myös että voidaan kyseenalaistaa tuleeko kaupungin tehdä kaikkea itse.

Sari Multala (kok) toi esiin että talous- ja velkaohjelman kaikkien yksityiskohtien käsittäminen on haastavaa. Multalan mielestä Vantaan on mahdollista pysyä itsenäisenä kaupunkina vain hyväksymällä talous- ja velkaohjelma. 

Vaula Norrena (vihr) kannatti Karita Orlandon ehdotusta siitä että uusien yritysten määrä otetaan yhdeksi onnistumisen mittariksi. Norrenan mielestä sanat voivat valehdella, kuten strategiassa esiintyvä ennaltaehkäisevä työote. Strategian linjaukset ovat ristiriidassa TVO:ssa mainittujen yksityiskohtien kanssa. Esimerkiksi "vantaalaisten koulutustaso vahvistuu" samaan aikaan kun peruskoulusta, lukiosta ja ammattikoulusta vähennetään oppitunteja.  

”Palkkatukea leikataan miljoonalla, työllistämisavustuksia leikataan sadallatuhannella eurolla. ” Nämä maksavat kolminkertaisesti sosiaali- ja terveystoimessa toimeentulotukena, varoittaa Norrena, ja jatkaa: ”Sen sijaan olen valmis heivaamaan innovaatioinstituutin ja heittämään rahat tänne. Norrena tiivistää: "Panostetaan peruspalveluihin ja karsitaan ne rönsyt ja kotkotukset" ja "Ehdottomasti ei mitään harrastustiloja ei laiteta maksulliseksi., ja laitetaan rahaa johonkin olympiakomiteaan ukkoja kustantamaan."

Pietari Jääskeläinen (perus) toi esiin mm. että lasten, nuorten ja työtätekevien peruspalvelut on turvattava ja Vantaan velkakierre katkaistava.

- Keinoja hän ei tuonut esiin.

Timo Juurikkala (vihr) toi esiin, että luottamushenkilöiden kritiikkiä ei otettu huomioon. Jos valtuusto olisi ollut alusta asti mukana, mittarit olisivat parempia. Juurikkalan mielestä vihreät ovat myös sitä mieltä että velan kuriin saaminen on tärkeä tavoite. ”Strategian semantiikka keskittyy TVO:hon.” Se ei ole ihan vähäpätöinen asia: Helsingin sanomista voidaan lukea leikkauksista. 

Päätösehdotuksessa lukee että ”Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma toteutetaan.” Juurikkalan mielestä se näin ollen toteutetaan sellaisena kuin se on. Juurikkala toi hyvin esiin, että johtaminen ja henkilöstö on suurella painoarvolla, ja henkilöstö on voimavara jonka hyvinvoinnista tulee pitää kiinni.

Pirkko Letto (sdp) kertoi, että valtuutetut ovat osallistettu netissä olevan arvokyselyn kautta. Letto toi esiin että luottamushenkilöt paransivat kaupungin visiota. "Strategian palvelut uudistuvat" -kohdasta Letto toi esiin että monituottajamalli tuodaan valmisteluun ja siihen voidaan vielä linjata. 

Pauli Vahteran (perus) mielestä olemme menossa kohti Kreikan kriisiä. Tämän valtuustokauden aikana tulemme toteamaan että rahat eivät ole riittäneet ja olisimme tarvinneet kovempia ratkaisuja.

Sakari Rokkanen (kok) toivoi että tuleville sukupuolelle jätetään vakaa talous. Turussa tulevaisuuden tutkija provosoi meitä: Jos robotti ei hoida minua niin jokin on mennyt pieleen. Meidän tulee lisätä tuottavuutta. Kokoomus ei nauti säästämisestä ja sopeuttamisesta. Rokkanen selvensi Wikipedian perusteella että yksityistäminen tarkoittaa omistajuuden siirtämistä julkiselta sektorilta yksityiselle sektorille ja ulkoistaminen tarkoittaa ostamista alihankintana. Monituottajamalli on Rokkasen mukaan ideologiavapaa.

Markku Weckman (kok) toi esiin että Pietari Jääskeläinen ei tuonut mitään keinoja. Pietari Jääskeläinen oli jo poistunut kokouksesta. Tikkuraitilla Weckmannia oltiin pyydetty pelastamaan Vantaa. Weckman kysyi uuden velan marginaalia ja sen kustannuksia.

Sini Alenin (vihr) puhe löytyy kokonaisuudessaan todennäköisesti Sini Alenin sivuilta.

Jussi Saramo (vas) nosti esiin, mikä yhdistää kaikkia kriisimaita (Kreikkaa, Irlantia yms). ”Niitä yhdistää matala veroaste”. Saramo luki Wikipediasta seuraavan lauseen: yksityistämisellä voidaan tarkoittaa myös julkisen sektorin palveluiden siirtämistä yksityiselle sektorille.

Lehmuskallio (kok) toivoi, että talkoista velan voittamiseksi tulee tehdä meidän yhteisiä. 

Maija Hurri (kd) kertoi, että strategia ei ole vain Kokoomuksen paperi, vaan myös Kristillisdemokraatit seisovat sen takana. ”Tämä on hyvin laadittu ja tässä katsotaan myös tulevaisuuteen.”

Apulaiskaupunginjohtaja vastasi erään valtuutetun kysymykseen korkomenojen kasvua: 54 miljoonaa tulee 2014 lyhennettäväksi. Jos marginaali on prosentin korkeampi, kustannus on 500 000. Arvioi summan olevan 200 000 - 300 000 euroa. 

Muutosehdotuksia: 

Orlandon esitys oli retorinen, eikä varsinainen muutosehdotus. 

- Eerolan ja Åstrandin ehdotus poistaa viittaus TVO:hon ei menestynyt: Vain vihreät ja vasemmisto kannattivat tätä: 54-13. 

- Saramon muutosehdotus: poistetaan strategian viittaukset monituottajamalliin kokonaan (jossa yritykset ja kolmas sektori  tuottaa Vantaan palveluita) kaatui. Vasemmisto ja Sini Alen kannattivat monituottajamallin poistamista keinovalimoimasta 62-5.

- Tavoitteeksi ”Talous on tasapainossa” TVO:n toteuttamisen sijaan kaatui myöskin äänin  53-13. Vain vihreät ja vasemmisto kannattivat. 

- Avoimuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen ei myöskään menestynyt: Ajatusta kannattivat Vihreät, Irja Ansalehto-Salmi, Arja VAllemius, Pentti Jokinen, Jussi Saramo, Jutta Sillänpää, Antero Eerola ja Juha Malmi. Äänestys 51-16.

- Lisätään kestävä kehitys kohtaan ”sosiaalinen kestävyys”. Kannattivat Saramo. Eerola, Sillänpää vasemmistosta sekä kokonaisuudessaan vihreät sekä keskusta. Äänestys 52-15.

- Ryhmien yhteinen muutosehdotus ”Kaupunki on sitoutunut tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden edisämiseen kaikissa toiminnoissaan” lisättiin yksimielisesti.

Vihreät jättivät pöytäkirjalausuman. Vihreät eivät hyväksy TVO:ta suunnittelun pohjaksi niiltä osin kuin ohjelmassa leikataan ennaltaehkäisevistä palveluista ja niiltä osin kuin ohjelmassa mainitaan jo kertaalleen hylätyt säästöt kuten kouluavustajat.

***

Ooppera herätti tunteita valtuustossakin

Sirkka-Liisa Kähärä (sdp) toi esiin, että summaa ei voitaisi laittaa vantaalla kulttuurin tukemiseen, mutta kaupungin uudelleen

Lasten kulttuuriin laitetaan 400 000 euroa, ja oopperaan 600 000 euroa. Tämän lisäksi on lasten ja nuorten perusopetus. Helsinkiläiset eivät maksa Heurekasta, vaikka suuri osa Heurekan käviöistä on helsinkiläisiä oppilaita.

Niinistö (perus) vastusti 600 000 euron laittamista oopperaan mm. siksi, että Helsinkiläiset eivät osallistu Heurekan kustannuksiin.

Kati Tyystjärvi (vas) toi esiin että Vantaa osoittaa kulttuuritahtoaan ja tulee Oopperaa. Se on hieno taidemuoto. Oopperaesityksissä voidaan y

Jukka Hakon (sdp) mielestä sivistysvaltiota voidaan mitata sillä miten taidemuotoja tuetaan. Ooppera on kalliimpi taidemuoto kuin muut.

Mika Niikko (perus) toi esiin edellisen keskustelun taloudesta ja muistutti että nyt 600 000 laitetaan sirkushuveihin joita vain eliittiryhmä hyödyntää. Kun rahaa pitäisi säästää, tästä ei olla valmiita säästämään. Hakolle hän heitti sivistysvalmiton mittarissa: oopperassa ei leikata missään mitään kun muualla leikataan. Kaupunkien kokonaismäärä avustuksesta on noussut vuosi vuodelta. Pyhä oopperakin voisi olla sellainen asia johon uskallettaisiin koskea.

Itse toin esiin ristiriidan siinä että lasten ja nuorten kulttuuriin omat rahat eivät riitä

Vaula Norrena (vihr) toi esiin, että jos Ooppera keksittäisiin tänään, se toimisi yksityisella rahoituksella.

Niikko muistutti että me tuemme Heurekaa. Ooppera on Helsingissä.

Tarja Eklund toi esiin että Vantaa on yhteisvastuullinen tukemaan seudullisia kulttuuripalveluita jotta lippujen hinnat ovat niin halvat että muillakin on varaa.

Irja Ansalehto-Salmi toi esiin. Opetus ja kulttuuriministeriö linjasi Oopperan varojen laskemista. Se on ainut tässä maassa ja valtakunnallinen taidelaitos jolla on valtakunnallinen tehtävä. Veikkausvoittovaroja ei käytetä oopperan tukemiseen. Oopperan rahoitus vastuu kuuluu selkeästi valtiolle.

Tapani Mäkinen toi esiin että oopperan työntekijät maksavat veronsa mm. Vantaalle, ja niitä on suunnilleen Oopran tuen verran.

Itse toin esiin: käyn harvakseltaan oopperassa, ja ystäväni saavat leipänsä siitä. Ooppera tekee tärkeää työtä myös lasten ja vanhusten kanssa. Mutta se että ei ole oikeassa suhteessa miten vantaalaisia järjestöjä voidaan tukea . Oopperan avustus on 600 000 euroa, ja lastenkulttuurin avustukset Vantaalla on 400 000 euroa. Asia on vaikea. Kiitos virkamiehille uudesta halvemmasta sopimuksesta, mutta asiaa on työstettävä edelleen: Oopperan tukeminen on valtion tehtävä.

Kaira toi esiin, että ellemme tukisi kansallisoopperaa, meillä ei olisi budjetissa puolta miljoonaa käyttää kulttuuriin. Vantaan rahoitusosuus on alle prosentti, mutta kävijöitä 8,8 prosenttia. Vakavampaan kulttuuriin on myös panostettava. Saamme siitä enemmän mitä laitamme. Kyllä se oleellisesti tulee halvemmaksi noin hankkia kuin itse perustaisimme oopperan.

Sini Alenin (vihr) mielestä Oopperan tukeminen kuuluu Vantaalle. Niissä maissa missä Oopperaa ei tueta, lipunhinnat ovat korkeita. 

Jari Sainio (sdp) toi esiin että samaa keskestelua käydään joka kerta kun Oopperasta päätetään.

Kaira toi esiin, että ellemme tukisi kansallisoopperaa, meillä ei olisi budjetissa puolta miljoonaa käyttää kulttuuriin. Vantaan rahoitusosuus on alle prosentti, mutta kävijöitä 8,8 prosenttia. Vakavampaan kulttuuriin on myös panostettava. Saamme siitä enemmän mitä laitamme. Kyllä se oleellisesti tulee halvemmaksi noin hankkia kuin itse perustaisimme oopperan.

Joku koiranleuka oli huomannut, että semareiden valtuustoryhmän puheenjohtaja (Kähärä) oli sanonut Hesarissa että säästää voi vain sellaisista palveluista mitkä eivät ole lakisääteisiä. Näitä ovat kulttuuri jne.

Sirkka-Liisa Kähärä toi esiin että Tarkoitin mm. lakisääteisestiä ei voi enää säästää, ja ei lakisääteisiä ovat liikunta, kulttuuri ja vapaa-ajanpalvelut ja nuorisotoimi. Oopperan sopimuksen leikkaus on 23 prosenttia.

Ulla Kaukola toi esiin että Oopperan tukeminen tulisi kuulua kaupungille, mutta kannatan sopimusta. Seuraava sopimus olisi neuvoteltava Vantaan kaupungin kannalta vielä paremmin.

Oopperan tuki hyväksyttiin äänin 51-12. Tyhjää äänestivät Riikka Åstrand, Siru Kauppinen, Irja Ansalehto-Salmi sekä Arja Wallenius. Asia oli monipiippuinen.

***

Kaupunginvaltuuston koko lista kokonaisuudessaan

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksen jo puoli yhdeltätoista.

Avainsanat: Apotti, alibudjetointi, taloussuunnitelma, taloussuunnittelu, talousarvio, strategia, kuntatalous, vuosikate, säästöt, menoleikkaukset, juustohöylä, ennaltaehkäisy, vanhukset, lapset, syrjäytyneet, velka, veroaste, veroäyri, kuntavero.