Vantaan strategiaseminaarissa puhutaan robottijaloista ja 3D-tulostuksesta. Teknologia ei kuitenkaan pelasta maailmaa: Osaamme tehdä päästötöntä energiaa, rokottaa muksut tuberkuloosiin ja tuottaa nälkäisille ruokaa. Silti ongelmat säilyvät. Teknologia ei pelasta Vantaatakaan - vaikka voi helpottaa pikkaisen.

Olen opiskellut tulevaisuuden tutkimusta ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Olen kirjoittanut tekniikan akateemisten lehteen teknologiapainotteista "scifiä".

Vantaan päättäjille haluaisin kuitenkin puhua robottijalkojen sijaan lonkkaliukumäestä ja palveluiden tuottavuuden kasvusta. Haluan puhua palvelumuotoilusta.

Meidän tulee etsiä malleja, joissa voidaan antaa oikeaa palvelua oikeaan aikaan, jolloin saadaan paljon säästöjä viivyttelyn ja ennaltaehkäisystä nipistämisen sijaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella ja mielenterveyspuolella hoito ja apu oikeaan aikaan viivyttelyn sijaan tuo säästöjä.

Espoon lonkkaliukumäki on hyvä esimerkki palvelumuotoilusta: mietittiin mitä lonkkansa murtanut vanhus tarvitsee ja mihin aikaan, normaalin lääkäreiden pallottelun ja jäykkien hoitokuvioiden sijaan.

- Lonkkalikumäessä sairaalapäivät laskivat 43 vuorokaudesta merkittävästi: Leikkaukseen päästään suoraan ambulanssista 12 tunnin sisällä, ja kuntoutus aloitetaan heti. Miettikää miten suuri säästö se on kunnan kuluissa.

- Puolet suurempi osa vanhuksista kuntoutui. On aika normaalia, että lonkkamurtuman jälkeen vanhus ei enää koskaan nouse sängystä. Nämä ovat hirmuisia säästöjä.

Tämä saavutetaan pelkästään ajattelemalla yli organisaatiorajojen asiakkaan eli sairaan ihmisten ja taudin näkökulmasta. Se on tuonut melkoisia taloudellisia säästöjä Espoolle, jossa joka vuosi 200 vanhusta murtaa lonkkansa.

Samaa voisi tehdä monessa muussakin terveyspalvelussa, mutta myös mielenterveyspuolella ja sosiaalipuolella. Säästöt näissä voisivat olla erittäin suuria. Me teemme paljon organisaatioiden ehdoilla ja organisaatioiden näkökulmasta, mutta ihmisen näkökulmasta toiminnassa on usein parannetavaa. Organisaatioiden ehdoilla tehty palvelu luo turhia kustannuksa.

Heti saatava oikea hoito on erilainen tapa säästää kuin Vantaan, jossa pahimmillaan "sosiaali- ja terveystoimen asiakkuuskriteereiden kiristäminen" pitkittää hoidon aloittamista ja pahentaa sairauksia - ja näin syntyy suurempia kustannuksia.

Ennaltaehkäisyn karsiminen on erityisen kallista, sillä ennaltaehkäisyllä vähennetään juuri niitä suuria kustannuksia.

Loppuselvennyksenä: Tämä virtuaalinen puhe koski mitä puhtaimmillaan julkisen sektorin tuottavuuden nostoa, keinona palvelumuotoilu. Pelkkä palveluiden karsiminen ei nosta Vantaan taloutta, vaan tuo suuria taloudellisia riskejä. 

Teknologia ratkaisee ongelmia ja parhaimmillaan myös murtaa jämähtäneitä ajatuksia. Teknologia tuo muutoksia ihmisyhteisöihin, hoitotyöhön, tuotantotapoihin, yhdyskuntarakenteeseen, tavaravirtoihin, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja jopa arvoihin. Näihin tulee paitsi varautua, niin myös hyödyntää Vantaalla teknologian suomat mahdollsuudet. Teknologian hyödyntäminen voi esimerkiksi joko vähentää tai lisätä vanhusten yksinäisyyttä, riippuen siitä miten ja mitä siitä otetaan käyttöön.

Kuva: Eksoskeleton ei pelasta Vantaan taloutta. Sen sijaan se voisi merkittävästi helpottaa monen pyörätuolipotilaan liikkumista. Käytännössä eksoskeletonin näkee todennäköisemmin ihan rikkaimpien maiden sotilaallisissa erikoisjoukoissa. Teknologia itsessään ei ole ratkaisu, vaan se vaikuttaa vain jos sitä käytetään ongelmien ratkaisemiseen - ja siihen tarvitaan poliittista tahtoa.

Puhe on virtuaalinen ja kirjoitettu Vantaan kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa Risto Linturin esityksen yhteydessä. 

Avainsanat: Palvelumuotoilu, kuntatalouden vaje, tuottavuusvaje, julkisen talouden tuottavuus, kuntatalous, invenstoinnit, vuosikate, kuntapalvelut, peruspalvelut, terveydenhuolto, vanhustenhuolto.