15.2.2013

Metropolihallinto ja uudet fysiikan lait

Metropolihallinto tarvitaan, mutta hallintovirkamiesten lähtökohta on vanhat toimintatavat. Mitkään kolmesta vaihtoehdosta ei vie avoimeen ja nykyaikaiseen kansalaisyhteiskuntaan.  

Metropoliselvitys tarjoaa seuraavat vaihtoehdot, joista tuskin mikään toteutuu sellaisenaan: 

A: Metropolihallinto 14 kunnalle ja hyvin vähäiset kuntaliitokset. (Sipoo ja Helsinki; Kauniainen ja Espoo; Pornainen ja Mäntsälä.)

B: Metropolikuntayhtymä kuntien tekemä metropoliyhtymä sekä kuntaliitoksia. Yhtymät ja yhtiöt ovat epädemokraattisia elimiä, jotka kuitekin järjestäisivät ihmisille tärkeitä palveluita (HSY, HSL, HUS)

C: Kuntaliitokset kolmeen suurkuntaan.

Vaihtoehdot lyhyesti Ylen sivuilla.

Annetuista vaihtoehdoista A vaikuttaa demokraattisimmalta, mutta olen varovaisesti sitä mieltä, että mallia kannattaisi jumpata vielä. Suurin yksittäinen puute on lähidemokratia: Miten siihen päästään. Toinen on lähtökohtaisesti vanha tapa hahmottaa hallintoa, vaikka olisi mahdollisuus avointa ja nykyaikaista kansalaisyhteiskuntaa.

Uudet fysiikan lait: avoimuus ja suora vaikuttaminen

Lähidemokratian lisäksi toinen, vielä suurempi haaste on se että uudistuksen ja metropolihallinnon näkökulma lähtee menneen ajan virkamiesten pölyisistä kammioista. Fysiikan lait hallinnossa ovat kuitenkin muuttuneet. On mahdollista vaikuttaa tai jopa osallistua päätöksentekoon ajasta ja paikasta riippumatta nykyisen teknologian avulla.

Avoimuutta tulee lisätä. Esimerkiksi Virossa virkamiehen laatima ensimmäinen luonnos mistä tahansa asiasta on julkisesti netistä luettavissa, jolloin kansalaiskeskustelu käydään jo valmisteluvaiheessa. Tämä on hyvän kansalaisvaikuttamisen edellytys.

Kysymys on myös elinkeinopolitiikasta. Avoin data luo työpaikkoja. Kunta- ja metropolilaki, hallintomallit ja -tavat tehdään pitkälle tulevaisuuteen, mutta lähtökohtana on tässä ”uudistuksessa” ollut vain menneisyys.

Ns. e-demokratia ei tarkoita vain pöytäkirjoja netissä ja mahdollisuutta lähettää sähköisesti kansalaisaloitetta tai palautetta vaan koko järjestelmän avoimuutta. Avoimuuden ulottuvuuksia ovat

  • Avoin data mahdollistaa verovaroin tuotetun tiedon saannin muillekin kuin virkamiehille. Miten voit kommentoida vaikapa joukkoliikenneasioita, jos et tiedä kuinka paljon joukkoliikennettä käytetään ja miten. avoin data luo uusia ideoita ja sovelluksia ja sitä kautta työpaikkoja ja palveluita.
  • Avoin valmistelu mahdollistaa kansalaiskeskustelun jo silloin kun vaikuttaminen on mahdolista.
  • Avoin päätöksenteko vähentää korruptiota ja lisää luottamusta demokratiaan - ja antaa tietoa siitä miten vaaleilla valitut päättäjät toimivat.
  • Avoin päättäjä kertoo taloudelliset ja yhteiskunnalliset sidoksensa ja julkistaa vaalirahoituksensa. Sidosten selvittäminen koskee myös johtavia virkamiehiä.

Lähidemokratia ja Helsinki-mastodontti

Malli A luo valtion valtion sisälle. Helsingin tsaarikunta on jo nyt oma valtionsa, joka kantaa historiallisen byrokratian taakkaa. Siksi Vantaa ja Espoo pärjäävät huomattavasti pienemmillä kuluilla asukasta kohden.

Raskaan hallinnon lisäksi Helsinkiä moititaan ymmärtämättömyydestä muita alueita kohtaan. Lähes kaikki Helsingin päättäjät ovat Eirasta ja Bulevardilta... tai ainakin hyvin pieneltä alueelta keskustan tuntumasta. Tämä näkyy päätöksissä, ja tuottaa mm. segrekaatiota, eli rikkaiden ja köyhien asuinalueiden erottumista eri puolille Helsinkiä.

Helsingillä on siis kaikenkaikkiaan kolme haastetta: a) demokratiahaaste paikallisesta edustamisesta eli päätökset tehdään laajan kunnan alueella yhden kulman voimin, b) toimintatapa jonka muut yhteistyötahot kokevat herkästi sanelevaksi ja kykenemättömäksi nähdä koko alueen etua, sekä c) raskas hallintobyrokratia.

Lähidemokratiaa tarvittaisiin ylisuureksi kasvaneessa kaupungissa. Hallinto tulee rakentaa tarpeiden mukaan, ei historiallisena jatkumona. Radikaalisti sanottuna: pilkotaan Helsinki ja muut suuriksi venähtäneet kunnat järkeviin palvelualueisiin ja rakennetaan hallinto vastaamaan asukakiden palveluiden tarpeita. 

Miksi nyt

Voimme missata uudistuksessa mahdollisuudet parantaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, mikäli tätä ei tehdä kun pistetään hallinto uusiksi. Malli A säilyttää kaiken vanhat toimitatavat ja kaiken sen byrokratian. Siksi se tuntuu jäävän alkumetreille siitä, miten koko seutua tulisi rakentaa.

Metropolihallinnossa on puolensa: yhteinen näkemys maankäyttöön, asumiseen, liikkumiseen ja liikkumiseen tarvitana. Tämän lisäksi yhteistä suunnittelua tulee tehdä ilmastonmuutoksen torjunnassa, toisen asteen koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

Suora kansanvaali tarvitaan metropolivaltuuston eli suuren alueen valtuuston päättäjien valitsemiseksi. Mutta mikäli malli ei huomioi sitä, että myös Helsingin keskustan ulkopuolelta tarvitaan päättäjiä jotka ymmärtävät vaikkapa Länsimäen, Porvoon ja Pornaisten asioita, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet vähenevät. Ja mikäli ihmisiä lähellä olevia asioita ei päästä paikallistasolla suunnittelemaan, asukkaiden mahdollisuudet kaventuvat edelleen.

Näiden virheiden tekeminen tuottaisi Metropolihallintoon valuvian, jota olisi hankala saada korjattua uudistuksen jälkeen, sillä olemassa olevalla hallinnolla on tapana puolustaa pallejaan. Nämä on siis huomioitava rakennettaessa uutta Metropolihallintoa.

Useita palloja ilmassa

Samaan aikaan tehdään kuntalakia, kuntarahoitusta, kuntarakennetta (tässä tapauksessa metropolihallintoa) ja sote-uudistusta. Sote (sosiaali- ja terveys) on kuntien suurimpia menoeriä ja tärkeimpiä palveluja. Näitä ei saisi valmistella liian erillään. 

Käytännössä haasteena on se, että monta tarpeellista palloa on ilmassa yhtä aikaa vaikka heittäjinä ovat eri tahot. Täytyy toivoa, että jonglööri saa kopin ja kauniin kuvion kaikista.

Kuka tämä jonglööri on?

Jonglööri on uudet valtuustot koko metropolialueella. Näiden on valta, jos rohkeus riittää.

Uudet valtuustot ovat paljon vartioina. Jos rohkeutta ei riitä, demokratia kapenee ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet vähenevät entisestään. Virheet raskaissa hallinnonuudistuksissa tulevat kalliiksi.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi