18.12.2012

Kehä III:n jatkoremontti

Kehä kolmosen jatkoremontti ei ole Vantaan veronmaksajien edun mukainen. Talous- ja velkaohjelma kiristää monista tarpeellisista menoista ja investoinneista, eikä kaupungilla tosiasiallisesti ole rahaa valtion vastuulla olevien teiden rahoittamiseen ja lainoittamiseen. 

Valtion tulee hoitaa valtion tie. Kehä III on valtakunnallisesti merkittävä väylä. Mikäli kuntien kontolle tulee valtion teiden rahoitus, tässä olisi myös Helsingin osuus otettava esiin. Tieremontti palvelee vahvasti mm. Helsingin satamaa.

Akuuteimmat liikennettä hidastavat solmut ovat Kehä kolmoselta juuri remontoitu. Lahdenväylän liittymä toimii paremmin kuin moni muu. 

Kuitenkin parinkymmenen vuoden ennusteet kehäteillä ovat selkeitä: Sadan prosentin lisäys ruuhkautumisessa. Tällä remontilla ruuhkautumisennustetta ei saada käännettyä. Ennusteiden mukaan mitkään lisäkaistat ja liittymät eivät tule hillitsemään riittävästi ruuhkautumiskehitystä, siihen tarvitaan aivan muita keinoja, kuten toimiva poikittainen joukkoliikenne. Tällaiset Remontit eivät vain tyydytä tarvetta, niillä sitä ei ratkaista.

Menemättä tässä blogissa muihin keinoihin, kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjalausuma kiteyttää Vantaan tilanteen: 

”Vantaan veronmaksajien edun vastaista on rahoittaa Kehä III:n rakentamisen 2. vaiheen toteuttamista 40 miljoonan euron omavastuuosuudella ja valtion rahoitusosuuden korkokustannuksia ilman Helsingin osallistumista. Långmossebergeniä varten tulevat liittymät palvelevat tulevaisuudessa yhtälailla toista omistajaa Helsinkiä siinä kuin Vantaata, unohtamatta sitä, että Helsingin sataman liikenteen sujumisen kannalta Kehä III:n 2. vaiheen toteuttaminen on tärkeää.”

Sini Alen (vihr.) teki ehdotuksen jossa Vantaa ei rahoita ja lainoita kehä III jatkoremonttia.

Asiasta nousi vilkas keskustelu: 

Alenin mukaan 50 miljoonalle eurolle olisi tärkeämpiä käyttökohteita.

Puoskari kertoi miksi vastusti tätä remonttia alunperin. Hän toi esiin, että jokainen joka tuntee vähänkin rahoitusmarkkinoita, tietää että valtio saa halvimmilla lainaa. Ei ole järkevää että kunnat lainaavat valtiolle kalliimmalla rahaa. Kehä kolmosen rahoitus tulisi hoitaa pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmä-prosessissa, jossa katsotaan kokonaisuutta.

Puoskari kuitenkin katsoi että omalla äänestyskäyttäytymisellä (valtuustossa) ei ole mitään merkitystä. ”Politiikan pitäisi demokratiassa perustua asiapohjaiseen harkintaan. Ja minusta on tässä projektissa pätkinyt tämä asiapohjainen hankinta.” 

Heikki Heinimäki (kok) kysyi miksi miksi Puoskari ei vastusta remonttia mutta vastustaa rahoitusta. Heikki ei ehkä halunnut kuunnella, että kyse oli mm. rahoitusjärjestelyiden järjettömyydestä.

Irja Ansalehto-Salmi (kesk) kertoi että keskusta kannatti ensimmäistä osaa kehä kolmosen remontista. Käsitys silloin oli että ”jos näin ei toimita, korjaustyö ei ala”. Tämän lisäksi jätevoimala luo tarpeen remontille.

Alen kysyi: ”Onko Vantaa todellakin niin paljoin varakkaampi kuin valtio? Vantaalla ei ole varaa järjestää kunnollista lastensuojelua...” Alen peräänkuulutti sitä, että vantaalaiset kansanedustajat toimisivat Vantaan edun mukaisesti. ”Se valtio on eduskunta, ja eduskunta pystyy tekemään päätöksiä. Voisiko jokainen kääntyä oman puolueensa kansaedustajien puoleen.”

Puha (kok): Kehä kolmosen parantaminen on varsin perusteltu hanke. Itse näkisin että ne pahimmat pullonkaulat ovat juuri itäpäässä.

Niikko (perus): Vantaa tarvitsee toimivaa kehätietä mutta vinha totuus on aleninkin kommentissa: aina kuin 

Niikon mukaan ei ole vantaalaisten veronmaksajien edun mukaista se että vantaalaiset joutuvat maksamaan yksin kustannukset. Jätevoimala palvelee Helsinginkin jätehuoltoa, puhumattakaan satamasta. Niikko toi myös myös esiin sen että bussikaista puuttuu, ja koska se puuttuu, remontti ei vähennä ruuhkautumista.

Jääskeläinen: Tärkeintä on että sopimus toteutuu. 

Puoskari: Jyrki Katainen on aloittanut valtionvarainministerinä. Miten muutoin tämä olisi pitänyt hoitaa? PLJ:ssä valtio ja kunnat suunnittelevat yhteistyössä Pääkaupukiseudun liikennejärjestelmää. Tässä valtion laskuun kuuluu suuret väylät, ja tässä suunnitelmassa kuntien toiveet otetaan huomioon. VAstustan periaatteellisesti sitä että sotketaan hyvää suunnittelujärjestelmää sillä että ottamalla omaa rahoitusta korkealla korolla pääset eteen jonossa.

Puoskarin mukaan Vantaan intressit eivät ole yhtä suuret toisessa vaiheessa (kehä kolmosen remontin tässä vaiheessa). Helsingille on erityisen tärkeää että tuo pää tulee kuntoon.

Oksmanin mukaan Hakunila on kasvava ongelma-alue liikenteen järjestelmässä. Minulla on ajaa alueeni asioita. Olen hämmästynyt miksi te olette tästä huolissani.

Saramo vastasi Heinimäelle: Vantaan ei olisi pitänyt lähteä mukaan tällaiseen rahoitusjärjestelmään. Kehä III remontti olisi ollut varmasti montaa maakuntatietä tärkeämpi. 

Saramo muistutti myös että Vantaa joka on rautatiekaupunki, varmasti hyötyy siitä että ensimmäistä kertaa koskaan valtio käyttää rahaa enemmän rautateihin kuin kumipyöriin.

Mäkinen kertoi, että ongelma on se, että kehyskunnat siipeilevät, ja eivät maksa infrasta. Tiet ovat täynnä maalaisten autoja, joiden kunnat eivät luo edellytyksiä joukkoliikenteelle.

Jääskeläinen: Vantaa laittoi omia rahoja kehätien korjaukseen, ja sen jälkeen tuli elvytyspaketti, jolla korjattiin hankkeita. Tähän kuului mm. 50 miljoonan euron projektista jolla korjattiin Savonlinnan ja Huutokosken välinen rataosuus. Tähän päivään mennessä siitä ei ole liikkunut yhtään junaa. 

Wekman toi esiin liikenneturvallisuuden.

Joku muisti, että Savonlinnan ohistustie meni edellisellä kierrokselle Kehä kolmosen ohi. 

Suonperä kysyi koska kehä III:lle saataisiin opasteita kuninkaanlohien tilausravintolaan ja Vantaan viilatehtaalle.

Asiasta äänesttiin. Vantaan myöntämä lainaa ja rahoitusta Kehä III:n remonttiin vastustivat Uppala, Kauppinen, Markkula, Valtanen, Alen, Kokko ja Huhta.

Tyhjää äänestivät Puoskari, Niikko, Nieminen, Kyyrä, Pajunen, Korhonen ja Mäkelä.

Salista oli pois Päivinen ja Sainio.

Vihreät ja perussuomalaiset jättivät pöytäkirjalausuman, joka on sama kuin kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

***

Valtuustossa myös käsiteltiin mm.

  • Apotti-hanketta (terveydenhuollon IT-järjestelmä). Toin esiin miten Vantaan kannattaisi pienentää taloudellisia ja teknisiä riskejä tässä erittäin jättimäisessä IT-hankkeessa.
  • Ilmasto-infon siirtäminen HSY:n alaisuuteen.
  • Uudet maapoliittiset linjaukset
  • Leena Korhonen (vihr) toi esiin sen miten vaikea on löytää kaupungin sivuilta kaavakarttoja ja selostuksia, ja Tapanin Mäkinenkin kertoi että rakennusluvanhakijoitakin pompotellaan luukulta luukulle.

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi