16.4.2012

Vantaan kanta kuntauudistukseen ja brutaali betoniarkkitehtuuri

Kaupunginvaltuustossa 16.4. viilattiin Vantaan lausunto kuntauudistustuksesta. Keskustelua synnytti myös juna-asemien brutaali betoniarkkitehtuuri. 

Puhe kuntauudistuksesta:

Jos tämä kuntauudistus menee tällaisenaan, virkamiestyöryhmän esittämän kaltaisena läpi,  menetämme historiallisen tilanteen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen, kaupunkiseutujen sosiaalisen eriarvoistumisen katkaisuun ja toimivan lähidemokratian mallin luomiseen. Kaikki haasteet tulevat olemaan suurimpia enemmänkin kehyskuntien kanssa kuin Helsingin, Espoon ja Vantaan ja mahdollisen Kirkkonummen kesken. Nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemiseksi tarvitsemme vahvan lähidemokratian ja metropolihallinnon selkeän mallin, missä varat, verot ja vastuut ovat selvät. Muuten menemme johonkin mitä emme halua.

Olen hyvin tyytyväinen siitä, että Vantaa on yksimielinen ja vahva mielipiteellään, millä tullaan esiin.

Kuriositeettina sanottakoon, että HSY:n virkamiehetkään eivät oikein ymmärtäneet mitä Vantaa on mieltä. Itse lausuntoa turha enää yrittää selkeyttää, mutta viestinnässä Vantaan tahtotila tulee tehdä selväksi.

Aikataulun tulisi olla myös realistinen, eikä pikaisten kukkien keräämistä poliittiseen hattuun. Juosten kusten tulee sutta ja sekundaa joka maksaa mansikoita.

Kuntauudistus sisältää kolme osaa: uusi kuntakartta, kuntien valtionosuusjärjestelmän muokkaaminen, ja kuntalain muuttaminen.

Kuntauudistuksesta puuttuu kuitenkin kolme äärimmäisen tärkeää asiaa:

Ihmisnäkökulma, kuntien todellinen elinvoimaisuus eli työpaikat sekä tulevaisuusnäkökulma.

1. Ihmisnäkökulma

Kuntauudistus lähtee hallinnosta ja nykyisen hallinnon ehdoilla. Minua ihmisenä kiinnostaa Saako vanhus hoitoa, ja millä tavalla? Mitä maksaa joukkoliikenne? Onko päiväkodeissa hyvä olla? Onko tulevaisuudessa työtä? Miten läpipalvelut pysyy? Saako lapset koulussa laadukasta kasvisruokaa vai kuraa kun keittäjät eivät osaa? Ja miten helppoa tai vaikeaa on itse vaikuttaa asioihin?

2. Kuntien elinvoimaisuus

Kuntien elinvoimaisuuden kannalta ydin on työpaikat. Yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy pk-yrityksiin. Virkamiesraportissa ei huomioida kysymystä, miten voidaan kuntaan luoda uusia työpaikkoja! Ilman elävää pk-sektoria on ihan turha piirrellä tussilla kuntarajoja. Ilman työtä ei ole elinkelpoisia kuntia.

3. Kuntauudistuksesta puuttuu tulevaisuusnäkökulma

Entä millä tulevaisuuden näkemyksellä kuntalakia uudistetaan? Teknologia mahdollistaa asioiden seuraamisen ja vaikuttamisen reaaliaikaisesti, kaikille ja paikasta riippumatta. Kysymys voi olla valmistelusta, päätöksenteosta, palvelutarpeista tai vaikkapa infran kunnon arvioinnista.

Esimerkiksi päätöksenteon valmistelu virkamiehen ensimmäisestä luonnoksesta alkaen tulisi olla julkisesti verkossa luettavissa. Vain tämä mahdollistaa laajan kansalaiskeskustelun jo valmisteluvaiheessa. 

Uudet hallintokäytännöt ovat myös elinkeinopolitiikkaa. Avoin data luo uuden työpaikkanäkökulman kuntalakiin.

Nyt kuntauudistus ehdottaa lyttäämään vain ne kunnat yhteen, joilla yhdistyminen ei ratkaise bendelöinin, maankäytön, joukkoliikenteen tai ilmastonmuutoksen, hyvien veronmaksajien vuotasen ja segregaation ongelmia. Kuntauudistuksen tulisi lähteä reaalikehityksestä, huomioida tulevaisuus sekä ratkaista ongelmia.

Enkä minä ole espoolainen joka sanoo kaikkeen ei ei ja ei. Kannatan hallinnon rakenteiden, hallintokäytäntöjen ja näkökulman uudistusta, mutta sen pitäisi tähdätä tulevaisuuteen, ei menneisyyteen. Tämä tulee tehdä, eikä pitäytyä tsaarinaikaisen hallinnon käytäntöihin.

Asemien viihtyvyys ja taide

Anniina Kostilaisen (vihr.) aloite taiteella koristeluista juna-asemista tyrmättiin sillä että asemat perustuvat brutaaliin betoniarkkitehtuuriin. Meidän pitäisi miettiä myös asukkaita ja heidän viihtyvyyttä, ei vain Vantaan arkkitehtejä.

Vantaan taidemuseo, nuorsiotoimi, lasten kuvataidekoulu, maankäytön ja ympäristön toimiala, koulut ja taideyhdistykset ovat kiinnostuneita yhteistyöstä koristelussa. Eikä varmasti ole rahasta kiinni, koska nämä ovat lähes ilmasia. Miksi ihmeessä tällaista ei silti synny?

Asemat houkutteleva töhryihin koska se on lähes ainoa tapa kommunikoida olemassa olevaan brutaaliin betoniarkkitehtuuriin. Brutaali betoniarkkitehtuuri synnyttää pahoinvointia.

Sen lisäksi asemin käytettävyys: Myyrmäessä yms. liityntäliikenteen, kuten tulevan ratikan, vaihdot tulisi suunnitella sujuvaksi. Ja lastenvaunuilla, rollaattorilla yms. helposti liikuttavaksi.

Heikki Heinimäki (kok) vastusti graffiteja sillä perusteella, että kirkkaat värit ovat lapsille liian pelottavaa. En kuitenkaan usko että Vantaan kuvataidekoulun lapset käyttäisvät seinämaalauksissa liian pelottavia elementtejä. Brutaali betoniarkkitehtuuri sen sijaan voi olla aika masentavaa.

Martinlaakson asema - brutaalia betoniarkkihtehtuuria parhaimmillaan. Keskustelun myötä minä ymmärsin, millä periaatteilla Vantaata suunnitellaan.

Kuva: Martinlaakson asema, tyypillistä puhdasta brutaalia betoniarkkitehtuuria. (Kuva Siru Kauppinen) 

Vastauksessa aloitteeseen luki "Rakennusten alkuperäistä tyyliä kunnioittaen korjattuina ja edelleen parannettuina, siisteinä, asemat toteuttavat jo sinänsä taideasematavoitetta, tyylilajinaan brutaali betoniarkkitehtuuri raskaan raideliikenteen kohtaamispisteenä..." Tämän vuoksi asemia ei voi tehdä viihtyisämmäksi.

Sen sijaan Malminkartanon asemalla taideopiskelijat tekivät aikanaan käsittääkseni alunperin laittoman iskun. Eivätkä lapset pelkää.

Kuvat: Malminkartanon aseman pylväs ja seinää. (Kuvat Olli Arnberg)



Ja tämä on toteutettu pelkällä maalilla. Myös vaikkapa taideyhdistyksen taidelainaamo olisi varmasti hyvin tyytyväinen tiloista vilkkaalla asemalla, ja voisi vaikka pitää siellä putuukkia auki.

Vielä kuntauudistuskeskustelusta (kirjoitettu lennosta kokouksen kuluessa, pahoittelen virheitä):

Juha Malmin puhe (perus) toi esiin hauskan nyanssin: Perussuomalaiset ymmärsivät lausuntoluonnoskessa olleen positiivisen diskriminaation väärin, ja vaativat sen muuttamista seuraavaan muotoon: Segregaation uhkaa voidaan estää positiivisella diskriminaatiolal ja maahanmuuttajien kotouttamista edistää kuntauudistuksella. 

Demarit toivat esiin sen, että hallinnon tarkastelu on vanhanaikaista Vantaan, Helsingin ja Espoon kesken, ja vaativat metropolihallintoa.

Kokoomus taas vaati seuraavan lauseen poiston: "Metropolialueella on tarvetta selvittää yhdessä muiden kuntien kanssa mahdollisia muita kuntaliitoksia tai kunnan osaliitoksia."

Muutoksena tuli myös se, että metropoliratkaisu tulee selvittää vähintään 14 kunnan kesken.

Keskusta vaati poistettavaksi maininnan kiinteistöveron laajentamisesta maa- ja metsätalousmaahan. 

Vantaan lausunto löytyy pian Vantaan Internet-sivuilta kokonaisuudessaan. Ytimekkäästi sanottuna: Esitetty liitosratkaisu ei tuo helpostusta Vantaan tai pääkaupunkiseudun ongelmiin.

Pietari Jääskeläinen (perus) sanoi: "Kuntauudistuksen lähtökohdat ovat neuvostoliittolaiset." Pietari toi esiin sen että ei tiedetä miten erikoissairaanhoito turvataan, eikä tiedetä miten kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Joudumme antamaan lausunnon pää pensaassa, kun emme tiedä keskeisistä asioista mitään.

Kati Tyystjärvi (vas) kiitti Vantaan virkamiehiä hyvästä valmistelusta. Kuntauudistuksen laatineen virkamiestyöryhmän hyvin Helsinki-keskeinen valmistelu ei saanut kannatusta Tyystjärveltä. Tyystjärvi kommentoi Malmin kasitystä segregaation ehkäisemisestä positiivisella diskriminaatiolla: Siinä vastatiin kysymykseen valtionosuuksista. Juha Malmi on sitä siis mieltä että positiivista diskriminaatiota ei pitäisi olla, mikä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajia ei saa huomioida valtion rahoituksessa (valtionosuuksissa). Eli millä kertoimilla Vantaa saa valmitonosuuksia. Kati kysyi: Oletteko te Malmi valmis alentamaan Vantaan valtionosuuksia? Malmi perui puheitaan: positiivisen diskriminaation voi hyväksyä.

Eklund toi esiin mm. liian kalliin hinnan yhdistymiselle. Kuntanuudistusselvityksessä ei oltu huomioitu yhdistymisen kustannuksia suhteessa hyötyihin. 

Heikki Heinimäki (kok) mukaan ikääntyvä väestö on hänen mielestään Suomen muiden kuntien ongelma. Mitään kuntiin liittyviä muutoksia ei saada muualla jos ei metropolialueella tapahdu jotain. Lausunto on myös ihan turha, jos ei samalla pelasteta vantaan taloutta. Heikki toi myös esiin sen, että yhteenveto kuntien lausunnosta julkaistan kahdenviikon kuluttua. Hyvä kysymys on, ja kuinkapaljon siitä on jo kirjoitettu.

Jussi Saramo (vas) onnitteli kokoomusta, joka onnistui yhdistämään leikkaukset tähän, ja onnitteli myös perussuomalaisia jotka yhdistivät tähän maahanmuuttopolitiikankin.

Sellaisia asioita kuin joukkoliikennettä, jätehuoltoa hallitaan ylikunnallisissa päätöksentekoelimissä. Päätöksenteko on pienessä piirissä. Tässä on välttämättömiä kohtia seutuhallinnon luomiseksi. Meillä on myös vakava lähidemokratian puute. Helsingin valtuusto on täynnä isolla rahalla kamppaillutta keskustassa asuvaa, mutta ei yhtään vuosaaressa, jossa on sentään 35 000 asukasta. Jos pääkaupunkiseudun kuntia yhdistetään ilman todellista lähidemokritaa, päätöksenteko karkaa yhä kauemmaksi. Kuntia on plkottava. Nykyiset kunnat pitää lakkauttaa. Kaupunginosakunnilla ja suurkunnalla tulee olla oma verotusoikeus. Lähikuntien tulee huolehtia kaikista lähipalveluista, ja suurkuntien maankäytstä yms. (Saramon hahmotelma käy hyvin yhteen aiemma esitykseni kanssa valtuustolle (http://www.sirunsivut.fi/node/732). 

Marjut Kuokkanen (kesk) muisteli vanhaa keskustelua: Helsinki on aggressiivinen ja haluaa laajentua pienten kuntien alueelle, ja Vantaasta tulee periferia. Vanhoista uhista ei puhuttu, mutta mikä Vantaalla tuntui uhalta, nähdään nyt Tuusulalle ja Nurmijärvelle mahdollisuutena. Ei puhuta hyvistä naapuruussuhteista, vaan esiteään alueluovutusvaatimuksia naapurikunnille. Onko oletettavaa ministerin laatikossa lisäpäytäkirja kunallishallinnollisesta etupiirijaosta. Hän on tyytyväinen muutoksiin, jotka lieventävät näitä pelkoja. 

Irja Ansalehto-Salmi  (kesk) innostui Heinimäen kommentista jonka henki oli "eihän tällä ole oikeasti väliä, yhteenveto on kirjoitettu ennen kuin kuntien lausuntoja on tullut". "Toivottavasti tämä oli ironiaa"

Tapani Mäkinen (kok) kiitteli Vantaan virkamisten tekemää valmistelua (joka oli siis todella hyvä). Tavoite on se, että kuntarakennelaki tulisi hyväksyä syksyllä. Tänään on käytetty puheenvuoroja hyvin vahvasti seutuhallinnon mielestä. "Meidän ryhmä on toista mieltä, se ei ole se ensimmäinen vaihtoehto." Valtakunnallisen kokoomuksen mielipide on sama: Itsenäisten vahvojen kuntien kautta pystytään palvelut järjestämään, ja kuntia on "vähän" vähemmän. Vantaan vastaus on on hyvä, sillä Vantaa vastaa kolmeen kysymykseen kahdesta kyllä.

Mikä Niikko (perus) toi esiin, että perussuomalaiset ovat pelänneet Vantaan itsenäisyyden menettämistä. Ilmari Heinosen pöytäkirjalausumaan ei silti yhdy edes perussuomalaiset. Sipoon kivimurskaamoa olla suunnittelemassa .. emme pääse kehittämään jos emme saa jotain alueita liitettyä Vantaalle. On pakko joltain osin keskustella liitoksia palveluiden kannalta. Hän ei ota kuitenkaan kantaa länsimäkeen. Eikä ole varaa pitää tuhannen tai kahden tuhannen asukkaan kuntia, joiden budjetista puolet ovat valtionosuuksia. Tämä ei kuitenkaan saa olla ytheydessä siihe, että kahdensadantuhannen asukkaan kuntaan pitää väkisin yhteen jonkin kanssa.

Pentti Puoskari (sd) toi esiin henkilökohtaisen kannan: Mikä on metropolilaki? Otetaanko annettuna se että luodaan uusi metropolilaki. Itse hän lähtee siitä että kunnallisen itsehallinnon puolustamisen kannalta olis tärkeää, että metropoliratkaisut tehdään kehittämällä kunnallislakia. Ei kehittelemällä uusi erillinen laki.

Kun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kysyi, onko muutosehdotukset mahdollista hyväksyä yksimielispesti, valtuustossa huudeltiin että juttu on Hesarissa jo. Valtuutettu Heinonen jätti pöytäkirjalausuman jonka mukana pieniä rajamuutoksia tulisi tarkastella nimenomaan yhteisymmärryksessä kuntien kesken.

Valtuustoaloitteista mainittakoon Kaarina Suonperän aloite Golfista koululiikunnan lajiksi. Aloitteessa mainittiin mm. hyvä pukeutuminen. Myös pikavippien mainonnan kieltäminen, leikkipuiston kunnostaminen ja kuusikon liikenneolosuhteiden parantaminen saivat aloitteensa. Valtuusto päätti kokouksensa jo kello 23.

Kommenttini ei koske blogitekstin aihetta, pahoittelut siitä.

Myyrmäen keskuksen kaavasta on valmistunut luonnos, joka on mielestäni vie Myyrmäen kehitystä aivan väärään suuntaa. Kaavassa sanotaan, että Myyrmäestä puuttuvat jalakulkijoita houkuttelevat, intiimit ulkotilat ja että rakentamattomat tontit ja parkkikentät tekevät paikasta keskeneräisen oloisen. Tähän on helppo yhtyä. Kaavassa tilanteen parantamiseksi tarjotaan korttelin pituista laajennusta Myyrmanniin ja siihen 9000 neliömetrin "suurmyymälää". Laajennuksen kylki olisi umpinainen lukuunottamatta myymälän päälle suunniteltujen asuinkerrostalojen sisäänkäyntejä. Myyrmannin pääsisäänkäynnin eteen on ehdotettu aukio laajennusosaan tulevine pienempine liikkeineen ja kahviloineen. Pienempää mittakaavaa on ikään kuin yritetty liimata entistä jättimäisemmän Myyrmannin kylkeen. Jalankulkijat saavat kiertää ostaria entistä pidemmän matkan päästäkseen aukiolle. Asuinkerrostalojen typologia on tuttu ja turvallinen pistetalo. Ilmeisesti rakennusliikkeiden valikoimassa ei juuri vaihtoehtoja ole.

Kaavaehdotus näyttää pahasti siltä, että hyvistä aikeista huolimatta Myyrmäkeen tehdään rakennusfirmojen ja kaupan keskusliikkeiden ehdoilla lisää samaa kuin siellä jo on. Olisiko mitenkään mahdollista tutkia vaihtoehtoja pistetaloille ja 9000 neliön myymälälle, vaikkapa vapaaehtoisten tekijöiden Helsingin Meri-Rastilaan kehittelemän OURCity-kaavan hengessä?

Linkki kaavaehdotukseen:

http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/v...

24.5.2012 13:37
Nimetön

Hyvä huomio! Otan asian esiin valtuustossa.

24.5.2012 18:21
Sirpa Siru Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi