1.9.2012

Tarvitaan radikaali uudistus joukkoliikennepolitiikkaan

Nykyinen joukkoliikennepolitiikka vaatii rohkean suunnanmuutoksen sekä taloudellisista, terveydellisistä ja ympäristöllisistä syistä. Tariffissa yksikertainen samansuuruinen lippu toisi lisää käyttäjiä helppoudellaan. Tällä saisimme myös mahdollisimman paljon ilmastorasitusta vähennettyä.

Kaupunkien taloussuunnittelussa ei myöskään oteta huomioon esimerkiksi terveydenhuollon pienhiukkasista aiheutuvia kuluja, ja joukkoliikenteen lippuja korotetaan säännöllisesti.

EU:n Cafe-hankkeessa arvioitiin pienhiukkasten vaikutuksia kansanterveyteen 2005. Vuosittain näiden vaikutus on 268 - 781 miljardia euroa. Ennenaikaisesti kuoli 347 900 ihmistä, menetettyjä elinvuosia 3 618 700, ja esimerkiksi pelkästään imeväiskuolemia 677 vuodessa. Suomessa on kyse EU-hankkeen arvion mukaan 1 – 2,9 miljardin euron laskusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio tuoreemmassa SETURI-hankkeessa (2010) on noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. De Leeuw ja Horalek ETC/ACC hankkeessa arvioitiin 2009, että EU-maissa on noin 455000 ja EU27-maissa 492000 ennenaikaista kuolemaa vuositasolla. Suomessa kuolemia on tämän arvion mukaan 2500 vuosittain. Taloudellisesti suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin sairauksien lisääntymisestä ja oireiden pahentumisesta.

Pääkaupunkiseutu ei täytä EU-normia kaupunki-ilman laadusta, vaan Suomi hakee parhaillaan direktiivin voimaantuloon myöhennystä. Suomen anomuksen selittelystä käy kyllä ilmi, että toimet autoilun rajoittamiseksi ja joukkoliikenteen lisäämiseksi eivät ole riittäviä - poliittisesti tähän ei vain olla haluttu ryhtyä.

Vitkuttelu tehdään lasten, vanhusten, sydän- ja verisuonipotilaiden ja allergisten terveyden kustannuksella. Huono kaupunki-ilma vaikuttaa kaikkien pölyalueilla asuvien odotettavissa olevaan elinikään. Ruumiinavauksessa helsinkiläisen keuhkot näyttävät tupakoivan keuhkoilta. Tarvitsemme Oslon kaltaisen radikaalin muutoksen liikennepolitiikkaan ja joukkoliikennepanostukseen. Se tulee liikennepölyn aiheuttamia terveyskuluja halvemmaksi.

Myös realismi kokonaisuudesta unohtuu. Esimerkiksi Kehä III nykyiset ja suunnitellut remontit eivät ruuhkia pitkään hillitse: Ruuhkien arvioidaan kasvavan kehätiellä 100 prosenttia parissa kymmenessä vuodessa. Lisäkaistojen tarve kasvaa nopeammin kuin näitä on edes mahdollista rakentaa.

Hyvä kysymys onkin, onko meillä varaa olla satsaamatta kunnolla joukkoliikenteeseen? Voimmeko ikuisesti korottaa lipunhintoja, ja voimmeko jatkaa samanlaista politiikkaa ilman radikaalia suunnan muutosta?

  • Liikenteen tuottamien pienhiukkasten kustannukset sosiaali- ja terveysmenoihin ovat Suomen tasolla 1-2,9 miljardia euroa. Se painottuu Pääkaupunkiseudulle.
  • Palveluverkon tiivistäminen vaatii joukkoliikenneyhteyksiä, ja mm. vanhuksilla tulee olla myös varaa mennä bussilla terveysasemalle.
  • Joukkoliikenteen varaan tukeutuvien työpaikka-alueiden houkuttelevuus on tärkeä kilpailtaessa yritysten sijoittumisessa.
  • Joukkoliikenne myös parantaa suurten kauppakeskusten kilpailukykyä.
  • Ruuhkautumisen kustannukset lisääntyvät lisäkaistojen ja tien kulumisen vuoksi.
  • Paikoin ruuhkautumisen kasvua on mahdoton hillitä millään riittävillä tieinvestoinneilla.
  • Merkittävimmät kustannukset ovat kansantaloudellisia, ja johtuvat mm. ihmisten koko ajan kasvavasta ruuhkassa istumisajasta. 

Tarvitsemme

  • Yksinkertaisen ja autoilun kanssa kilpailukykyisen lippujärjestelmän. Suunniteltu vyöhykemalli ei ole riittävän käytettävä. Lippujärjestelmän tulee vastata myös suurimpaan ilmastorasitukseen, joka tulee päivittäisestä työmatkaliikenteestä ympäryskunnista. Nyt ne liput ovat hinnoiteltu liian korkeiksi.
  • On luotava poikittainen pikataitiotien runkoverkko. Pelkät bussit eivät riitä kattamaan tarvetta. Ruuhkautuminen kasvaa nimenomaan poikittaisliikenteessä.
  • Kaupunkipyöräily tulee järjestää vaikkapa Oslon malliin, jossa 3000 kaupunkipyörää ei piisaa, vaan tarvitaan lisää.

Avainsanat: Joukkoliikenne, ruuhkautuminen, metro, ratikka, raitiovaunu, pikaraitiovaunu, autoilu, pyöräily, joukkoliikenteen lipunhinnat, juna, linja-auto, bussi, seutulippu, katupöly, liikennepöly, tiepöly.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
1.9.2012

Tarvitaan radikaali uudistus joukkoliikennepolitiikkaan

Nykyinen joukkoliikennepolitiikka vaatii rohkean suunnanmuutoksen sekä taloudellisista, terveydellisistä ja ympäristöllisistä syistä. Tariffissa yksikertainen samansuuruinen lippu toisi lisää käyttäjiä helppoudellaan. Tällä saisimme myös mahdollisimman paljon ilmastorasitusta vähennettyä.

Kaupunkien taloussuunnittelussa ei myöskään oteta huomioon esimerkiksi terveydenhuollon pienhiukkasista aiheutuvia kuluja, ja joukkoliikenteen lippuja korotetaan säännöllisesti.

EU:n Cafe-hankkeessa arvioitiin pienhiukkasten vaikutuksia kansanterveyteen 2005. Vuosittain näiden vaikutus on 268 - 781 miljardia euroa. Ennenaikaisesti kuoli 347 900 ihmistä, menetettyjä elinvuosia 3 618 700, ja esimerkiksi pelkästään imeväiskuolemia 677 vuodessa. Suomessa on kyse EU-hankkeen arvion mukaan 1 – 2,9 miljardin euron laskusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvio tuoreemmassa SETURI-hankkeessa (2010) on noin 1800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. De Leeuw ja Horalek ETC/ACC hankkeessa arvioitiin 2009, että EU-maissa on noin 455000 ja EU27-maissa 492000 ennenaikaista kuolemaa vuositasolla. Suomessa kuolemia on tämän arvion mukaan 2500 vuosittain. Taloudellisesti suurin vaikutus aiheutuu kuitenkin sairauksien lisääntymisestä ja oireiden pahentumisesta.

Pääkaupunkiseutu ei täytä EU-normia kaupunki-ilman laadusta, vaan Suomi hakee parhaillaan direktiivin voimaantuloon myöhennystä. Suomen anomuksen selittelystä käy kyllä ilmi, että toimet autoilun rajoittamiseksi ja joukkoliikenteen lisäämiseksi eivät ole riittäviä - poliittisesti tähän ei vain olla haluttu ryhtyä.

Vitkuttelu tehdään lasten, vanhusten, sydän- ja verisuonipotilaiden ja allergisten terveyden kustannuksella. Huono kaupunki-ilma vaikuttaa kaikkien pölyalueilla asuvien odotettavissa olevaan elinikään. Ruumiinavauksessa helsinkiläisen keuhkot näyttävät tupakoivan keuhkoilta. Tarvitsemme Oslon kaltaisen radikaalin muutoksen liikennepolitiikkaan ja joukkoliikennepanostukseen. Se tulee liikennepölyn aiheuttamia terveyskuluja halvemmaksi.

Myös realismi kokonaisuudesta unohtuu. Esimerkiksi Kehä III nykyiset ja suunnitellut remontit eivät ruuhkia pitkään hillitse: Ruuhkien arvioidaan kasvavan kehätiellä 100 prosenttia parissa kymmenessä vuodessa. Lisäkaistojen tarve kasvaa nopeammin kuin näitä on edes mahdollista rakentaa.

Hyvä kysymys onkin, onko meillä varaa olla satsaamatta kunnolla joukkoliikenteeseen? Voimmeko ikuisesti korottaa lipunhintoja, ja voimmeko jatkaa samanlaista politiikkaa ilman radikaalia suunnan muutosta?

  • Liikenteen tuottamien pienhiukkasten kustannukset sosiaali- ja terveysmenoihin ovat Suomen tasolla 1-2,9 miljardia euroa. Se painottuu Pääkaupunkiseudulle.
  • Palveluverkon tiivistäminen vaatii joukkoliikenneyhteyksiä, ja mm. vanhuksilla tulee olla myös varaa mennä bussilla terveysasemalle.
  • Joukkoliikenteen varaan tukeutuvien työpaikka-alueiden houkuttelevuus on tärkeä kilpailtaessa yritysten sijoittumisessa.
  • Joukkoliikenne myös parantaa suurten kauppakeskusten kilpailukykyä.
  • Ruuhkautumisen kustannukset lisääntyvät lisäkaistojen ja tien kulumisen vuoksi.
  • Paikoin ruuhkautumisen kasvua on mahdoton hillitä millään riittävillä tieinvestoinneilla.
  • Merkittävimmät kustannukset ovat kansantaloudellisia, ja johtuvat mm. ihmisten koko ajan kasvavasta ruuhkassa istumisajasta. 

Tarvitsemme

  • Yksinkertaisen ja autoilun kanssa kilpailukykyisen lippujärjestelmän. Suunniteltu vyöhykemalli ei ole riittävän käytettävä. Lippujärjestelmän tulee vastata myös suurimpaan ilmastorasitukseen, joka tulee päivittäisestä työmatkaliikenteestä ympäryskunnista. Nyt ne liput ovat hinnoiteltu liian korkeiksi.
  • On luotava poikittainen pikataitiotien runkoverkko. Pelkät bussit eivät riitä kattamaan tarvetta. Ruuhkautuminen kasvaa nimenomaan poikittaisliikenteessä.
  • Kaupunkipyöräily tulee järjestää vaikkapa Oslon malliin, jossa 3000 kaupunkipyörää ei piisaa, vaan tarvitaan lisää.

Avainsanat: Joukkoliikenne, ruuhkautuminen, metro, ratikka, raitiovaunu, pikaraitiovaunu, autoilu, pyöräily, joukkoliikenteen lipunhinnat, juna, linja-auto, bussi, seutulippu, katupöly, liikennepöly, tiepöly.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.