31.3.2012

Kunnan elinvoimaisuus riippuu työpaikoista

Kuntauudistus sisältää kolme osaa: uusi kuntakartta, kuntien valtionosuusjärjestelmän muokkaaminen, ja kuntalain muuttaminen.

Virkamiestyöryhmäraportin lähes 600 sivua jättää huomioimatta Minna Sorsan esiin tuoman ihmisnäkökulman lisäksi muun muassa työllisyysnäkökohdat, kunnassa toimivien pienyrittäjien tarpeet ja kokonaan tulevaisuusnäkökulman. Tuloksena on jäykistävä ”uudistus” menneisyyden hallinnon ehdoilla.

Kuntien elinvoimaisuuden kannalta ydin on työpaikat. Yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta syntyy pk-yrityksiin. Virkamiesraportissa ei huomioida kysymystä, miten voidaan kuntaan luoda uusia työpaikkoja! Ilman elävää pk-sektoria on ihan turha piirrellä tussilla kuntarajoja. Ilman työtä ei ole elinkelpoisia kuntia.

Entä millä tulevaisuuden näkemyksellä kuntalakia uudistetaan? Ubiikkiyhteiskunnassa teknologia mahdollistaa asioiden seuraamisen ja vaikuttamisen reaaliaikaisesti, kaikille ja paikasta riippumatta. Kysymys voi olla valmistelusta, päätöksenteosta, palvelutarpeista tai vaikkapa infran kunnon arvioinnista.

Esimerkiksi päätöksenteon valmistelu virkamiehen ensimmäisestä luonnoksesta alkaen tulisi olla julkisesti verkossa luettavissa. Laaja kansalaiskeskustelu käytäisiin jo valmisteluvaiheessa. Avoimuus myös vähentää korruptiota ja väärinkäytöksiä.

Uudet hallintokäytännöt ovat myös elinkeinopolitiikkaa. Avoin data mahdollistaa käyttäjälähtöisten kaupallisten ja sosiaalisten innovaatioiden synnyn. Maissa, joissa esimerkiksi julkishallinnon paikkatiedot ovat avointa dataa, niitä hyödyntävät yritykset kasvavat 15 prosenttia nopeammin. Avoin data luo uuden työpaikkanäkökulman kuntalakiin.

Entä muut ongelmat elinvoimaisuuden ja avoimuuden lisäksi? Miltä esimerkiksi pääkaupunkiseutu näyttää 50 vuoden kuluttua, jos maankäytön suunnittelua ei ole yhdessä nimenomaan Nurmijärven kaltaisten kuntien kanssa? Nyt kuntauudistus ehdottaa lyttäämään ne kunnat yhteen, joilla ydistyminen ei ratkaise bendelöinin, maankäytön, joukkoliikenteen tai ilmastonmuutoksen ongelmia. Kuntauudistuksen tulisi lähteä reaalikehityksestä, huomioida tulevaisuus sekä ratkaista ongelmia.

Enkä minä ole espoolainen. Kannatan hallinnon rakenteiden, hallintokäytäntöjen ja näkökulman uudistusta, mutta sen pitäisi tähdätä tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.

Puhe vihreässä puoluevaltuuskunnassa 31.3.2012. 

Kuntalaisia puhututtavat palvelut ja kunnan toiminta, ei hallinnon koukerot. Saako vanhus hoitoa, ja millä tavalla? Mitä maksaa joukkoliikenne? Onko päiväkodeissa hyvä olla? Onko tulevaisuudessa työtä? Hallintolähtöinen katsantakanta tuotti hallintolähtöisen "uudistuksen".

Avainsanat: Kuntauudistus, seutuhallinto, kunta, kunnat, kuntakenttä, kuntahallinto, hallinto, julkishallinto, elinkeinopolitiikka, työllisyys, työpaikat, metropolihallinto, kuntayhteistyö, yhteistyö.

Tottakai työpaikkakysymys on kunnille ja koko valtiolle tärkeä. Mutta kun "tähdätään tulevaisuuteen" pitää huomioida ennen kaikkea teknologian kehitys ja sen vaikutus työpaikkoihin. En todellakaan kirjoita erityisesti kuntauudistuksesta vaan elinkeinopolitiikan ja yleisen yhdyskuntapolitiikan kannalta.

Kilpailu pakottaa elinkeinot, niin teollisuuden kuin palvelutkin, jatkuvaan työn tuottavuuden nostamiseen. Ja tämä tapahtuu, ei niinkään hiillostamista lisäämällä tai itsetarkoituksellisia organisaatiouudistuksia tekemällä, vaan ottamalla käyttöön yhä kehittyneempää teknologiaa. Ja teknologiahan kehittyy koko ajan, ei lineaarisesti vaan eksponentiaalisesti, koska myös tekniikan kehittymisessä työn tuottavuus kasvaa.

Uusien teknologioiden käyttöönotto alentaa tuotteen tai palvelun yksikköhintaa, mutta koska markkinat ja niiden ostovoima on rajallista, volyymiä ei yleensä voi nostaa samassa suhteessa. Seurauksena on se, että sama tuotantovolyymi voidaan saavuttaa suhteessa pienemmällä työvoimalla, kuin vanhalla teknologialla.

Edellisestä on kaksi seurausta. Ensimmäinen yleensä, hieman vastahakoisesti tiedostetaan ja myönnetään: työvoiman tarve pienenee ja vaikka yritykset ovat kannattavia, niin työttömyys tuppaa ainakin pikkuhiljaa lisääntymään.

Toista ei helposti myönnetä, eteenkään suorittavan työorganisaation ulkopuolella. Työn ääressä tämä kyllä on huomattu. Tämä on se, että kehittynyttä tegnologiaa hyödyntävät työkalut ovat keskimäärin vaikeampia hallita kuin vanhemmat vaihtoehdot. Jäljelle jäävältä työvoimalta vaaditaan parempaa osaamista, laajempien kokonaisuuksien hallitsemista ja korkempaa peruskoulutusta. Palkka ei silti ole parempi kuin aikaisemmin.

Kun yhdistetään kaksi edellä esitettyä ilmiötä, niin nähdään missä jo tällä hetkellä taloudessa mennään ja mistä rakennetyöttömyydessä, huoltovajeessa ja velkakriisissä on pohjimmiltaan kysymys. Koska ongelma on niin vaikea, ja sen ratkaisemisen edellyttämät muutokset vaativat vuosikymmenien valmistelut, pitäisi jo nyt alkaa vakavasti suunnittelemaan, millainen on yhteiskunta TÄYSAUTOMAATION vallitessa.

Kommentteja?

2.4.2012 14:53
Juhani Sademaa

Hyviä pointeja. Automaatio ei kuitenkaan poista kaikkea työn tarvetta.

Mielenkiintoista on, että työn tehokkuus on neljätoistakertaistunut viimeisen 100 vuoden aikana. Kuitenkin ihmiset ovat stressattuna työssä pitkiä päiviä.

Saksassa taantumaan reagointiin lyhentämällä työpäivää - mikä vähensi työttömyyttä merkittävästi. Suomessa taas oli irtisanomisia runsaasti, yhä harvemmat työlliset tekivät yhä pidempää päivää. Ehkäpä mallia voisi ottaa Saksasta.

16.4.2012 21:18
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi