Eduskunnan ympäristövaliokunta on linjannut, että kansallispuisto ei pysty yksinään vastaamaan Sipoonkorven ydinalueeseen kohdistuviin suuriin virkistyskäyttöpaineisiin luonnonsuojelutavoitteiden vaarantumatta. Alueelle suunniteltu asukasmäärä on liian suuri. Jotta kallis metro olisi kannattava, asukkaita tulee olla paljon.

Sen sijaan huomattavasti halvempi investointi, pikaraitiotie, ei vaadi yhtä suurta asukasmäärää ollakseen kannattava. Näin pikaraitiotie antaa tilaa enemmän arvokkaille luontoalueille ja pienentää haavoittuvien alueiden rasitusta.

Kaavassa on turvattava lain vaatima luonnonsuojelualueiden yhteydet ja toimivien viheryhteyksien säilyminen. Sipoonkorvesta Helsingin merenrannan Natura-alueille ja Kasabergetin Länsisalmen metsän viheryhteyksiä tulee leventää, kuten myös Natura-alueiden ja kansallispuiston yhteydessä olevia puskurivyöhykkeitä.

Kaavan pohjoisosan alueiden ja ranta-alueiden rakentamista tulee vähentää oleellisesti. Nyt kaavamerkinnöistä puuttuu arvokkaita luontoalueita. Kaavamerkinnät tulee saattaa ajan tasalle.

Pikaratikka toimii kapungissa

Pikaraitiotie sopii kaupunkimaiseen rakentamiseen, ja voi korvata metron. Kaavassa tulee tarkastella pikaraitiotievaihtoehtoa tiiviin kaupunkirakentamisen mallissa. Ratikka sopii hyvin kaupunkiin. Östersundomin kaavavaihtoehdoissa ratikkaversio (D) on tehty tahallaan järjettömäksi. Ratikkaversion asutus on harvaa ja täysin sopimatonta kaupunkirakenteeksi.

Vaihtoehto B eli tiivis kaupunkirakenne soveltuisi paremmin ratikalle, vaikka se on kaupunkisuunnitteluviraston esityksessä metro-versio. Metro voisi jatkua Kehätieltä pikaratikkana. Pikaratikka antaa kuitenkin mahdollisuuden säilyttää viherkäytävät ja arvokkaimmat luontoalueet metroa paremmin, sillä se on selkeästi metroa halvempi. Rakentamisen ei tarvitse olla yhä lavealle levittäytyvää.

Ei ole mitään järkeä vaarantaa koko Östersundomin rakentamista sillä, että Natura-alueiden vuoksi käydään oikeutta. Ei myöskään ole järkevää tuhota arvokkaimpia luontoalueita huonolla kaavoituksella - näitä ei saa takaisin.

Tällöin voidaan lähestyä jo luontojärjestöjen versiota C, jossa asutus on tiiviinä alueina jättäen luonnoltaan arvokkaat alueen vapaiksi. Kaupunkisuunnitteluviraston tulisi laatia vaihtoehto, jossa ratikka on kaupunkimaisessa tiiviissä rakenteessa. Tämä onnistuu yhdistämällä jo olemassa olevia selvityksiä.

Pikaratikka on paitsi metroa halvempi, myös mahdollistaa ratikkaverkon laajentamisen toimivaksi poikittaiseksi liikenneverkoksi, joka levittäytyy Östersundomista Helsinkiin, Vantaalle ja Espooseen. Se on myös metroa realistisempi jatko Sipoon suuntaan. Pikaratikka helposti tarjoaisi myös paremmat yhteydet sinne minne ihmiset kaupunkisuunnitteluviraston laskelman mukaan Östersundomista menevät.

Jatkometro Söderkullaan mahdoton näillä eväillä

Metron jatko pidemmälle Söderkullan suuntaan olisi mahdollista vain vähentämällä pysäkkejä ja rakentamalla suora metro ilman koukkausta etelään. Muuten metrosta tulee liian hidas. Parempi vaihtoehto metron kanssa on jatkaa sitä kehä III tienoilta pikaratikoilla.

Paras vaihtoehto olisi tukeutua suoraan ja nopeasti kulkevaan junaan pitemmälle mentäessä, ja pohjata itse Östersundomin alue moneen suuntaan asukkaita kuljettavaan pikaraitiovaunuliikenteeseen. Näin joukkoliikenteestä tulisi kilpailukykyisintä suhteessa autoiluun, ja ilman että kustannukset nousevat järjettömiksi.

• Östersundomin esitetyt kaavavaihtoehdot
• Avoin kirje Östersundomin kaavoittajille
• Luontojärjestöjen varjokaava
• Metro vai pikaratikka?

Joukkoliikenteen tulee olla riittävän nopeaa ja tiheää, jotta autot eivät ole vallitseva liikennemuoto. Vaihtoehdoista B ei toimi hyvin sellaisenaan, vaan voimistaa autoistumiskehitystä.

---------------------------------------------------------------

Asiasanat: Östersundom, kaavoitus, Östersundomin kaavavaihtoehdot, joukkoliikenne, yhteinen osayleiskaava, juna, ratikka, raitiovauni, metro, pikaraitiovaunu.