23.2.2012

Maailmalla tuulee

Maailmalla tuulella menee lujaa. Kiinalla on tuulienergiaa jo 63 GW (2011). Suomen tuulivoima on jokseenkin marginaalista hyvästä Tuuliatlaksesta ja mahdollisuuksista huolimatta. 2011 lopussa Suomessa tuulivoimaa oli 197 MW, kun taas Ruotissa 2 907 MW ja Saksassa 29 060 MW. Euroopan tuulivoiman tilanteesta 2011 kertoo tuore julkaisu "Wind in power 2011 European statistics".

Kuva: Asennettu tuulivoima maailmassa vuosina 2001-2011. (World Wind Energy Association)

Maailman valmis tuulivoimakapasiteetti 

Suomessa tuulivoiman lisäämistä jumittaa hitaat kaavaprosessit, epäonnistunut tukipoltiikka, energiayhtiöiden haluttomuus päästää hajatuotantoa markkinoille sekä ennakkoluulot.

Ennakkoluulot ovat usein liioiteltuja. Tuulimyllyt tappavat Tanskassa vuosittain 30 000 lintua, mutta autot miljoonan. No, Briteissä kissat tappavat 55 000 000 lintua vuosittain. Ikkunoihin kuolee lintuja suunnilleen yhtä paljon kuin kissojen suuhun. Suomessa arvioidaan tuulivoiman tappavan 100 lintua vuosittain, ja sähkölinjojen taas 200 000. Kissoista ei ole tietoa.

Kuva: Lintukuolemat Tanskassa sekä kissan syömät linnut Briteissä. (Sustainable Energy - without the hot air; David JC MacKay).

Mittausten mukaan Suomessa tuulee korkealla nimenomaan kovilla pakkasilla, joten tuulienergia tuottaisi kulutuksen ollessa korkealla.

Maaseudun lisätulonlähteenä tuulivoima olisi oiva. Tämä onnistuu vain, jos Energiateollisuus ry ja suuret puolueet suostuisivat siihen, että pientuottajien sähköä voidaan ottaa verkkoon korvausta vastaan. Nyt liittymiskustannukset ovat järjettömät, eikä verkkoon syötetystä pienimuotoisesta sähköstä saa yleensä korvausta. Suomessa tuulienergiaa rakennetaankin lähes pelkästään sähköyhtiöiden voimin. 

Kuva: Tuulivoimaloita rypsipellolla.

Kuva: Merituulivoimaa Göteporista.

Auringon markkinat 

HS Tiede 14.2.2012: "Näillä näkymin aurinkosähköstä tulee ilman tukiaisiakin hiilisähköä halvempaa vuonna 2013 tai 2014." Alkuperäinen arvio on ollut jo pitkään 2014. Paneeleiden hinnat ovat tulleet alas yhä suurempien sarjojen tullessa tuotantoon, ja teknologia on samalla tehostunut.

Muun muassa Saksa on panostanut aurinkoon. Siellä hajautettu pientuotanto on yhteensä suurempaa kuin yhdenkään suuren sähköyhtiön tuotanto. Saksan energiankulutus on suurimmillaan 80 000 MW, ja verkkoon liitettyjen aurinkopaneeleiden teho on 27 000 MW. Samalla saksalaisyritykset ovat saaneet erinomaisen sijan maailman investointimarkkinoilla.

Euroopan sähkömarkkinoilla auringolla on selvä asema, ja se kasvaa. Euroopassa rakennettiin 2011 aurinkovoimaa enemmän kuin fossiilista. Italiassa valmistui 9 000 MW uutta kapasiteettia (mikä on enemmän kuin Suomen kaikki ydinvoimalat yhteensä). Koko maailmassa aurinkoenergiaan investointiin 136,6 miljardia dollaria vuonna 2011. Myös teknologinen kehitys on yhä kiihkeää.

Suomessa aurinko jää talven ja lumen keskellä marginaaliksi, mutta sitä käytetään kesämökeillä. Sinänsä monissa maissa paneeleja käytetään myös talojen seinien ja kattojen sekä muiden rakenteiden pintamateriaaleina.

Uusiutuviin investoidaan

EU:hun rakennettiin uusiutuvia vuonna 2011 yhteensä 32 000 MW, ja fossiilista - lähinnä maakaasua - 13 000 MW. Kokonaisuutena uusiutuviin investoindaan maailmalla aivan toisella tavalla kuin Suomessa. U.S.A:n presidentti Obama sanoi: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy.

Uusiutuvien markkinat ovatkin kasvaneet suorastaan räjähdysmäisesti, kun energiaomavaraisuus ja hiilidioksipäästöjen vähentäminen ovat suuria haasteita lähes kaikkialla. 2011 U.S.A investoi 56 miljardia uusiutuviin, ja Kiina 47,4 miljardia dollaria. Maailmassa investointiin uusiutuviin viime vuonna yhteensä 260 miljardia dollaria. (Lähde: Guardian).

Kuva: Energiainvestoinnit uusiutuviin taantumavuonna 2009.

Suomen holtiton sähkönkulutuksen kasvu

Kun vertaa Suomen ja Ruotsin sähkönkulutusta ero on merkittävä. Suomessa käyrä on ollut nouseva, vaikka kaiken järjen mukaan sähkönkulutus kannattaisi kääntää laskuun, jotta hillitömän kallista lisäkapasiteetin rakentamista ei ikuisesti jatketa. Ruotsi on onnistunut tässä jo 2001 talouskasvun kärsimättä. Jo 80-luvun lopussa voimakas kasvu taittui - järkevän politiikan avulla. 

Kuva: Suomen sähkönkulutus tuotantolajeittain. (Tilastokeskus).

EU on asettanut Suomelle tavoitteeksi tuottaa 38 % energiasta uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. EU ei lue uusiutuvaksi turvetta tai ydinvoimaa. Ruotsin oma tavoite on 50 % uusiutuiva vuoteen 2020 mennessä.

Kuva: Suomen energiapaletti 2010. (Tilastokeskus).

Tavoitteita tarkastellessa on hyvä muistaa myös nykytilanne: suomalainen tuottaa noin kaksi sertaa suuremmat kasvihuonekaasupäästöt kuin ruotsalainen. 

Avainsanat: Energia, tuulivoima, tuulienergia, aurinkovoima, aurinkoenergia, energiatehokkuus, energiatilastot, energianinvestoinnit, uusiutuva energia, energian kulutus, lintukuolemat.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi