20.2.2012

Juosten kusten kuntauudistukseen

Kuntauudistus on huonosti valmisteltu, mutta ”jotain tarvitsee tehdä”. Virheet lähtötiedoissa, kapea näkökulma ja olemassa olevan kehityksen unohtaminen voivat tuottaa kalliin ja vuosia kestävän mylläkän. Lähtökohtana suljettu virkamiestyöryhmä oli huono: se sai aikaiseksi mahdollisimman jäykän ja epäinnovatiivisen mallin.

1.  Lähtötiedot virheellisiä

Kuntauudistuksessa harmittaa onnahtelevat ja väärät lähtötiedot: Esimerkiksi kuvitellaan kehyskuntien olevan aina se mistä pendelöidään keskuskuntaan, vaikka mm. Vantaalle pendelöi 57 000 ihmistä päivittäin, ja työpaikkaomavaraisuus on 103%. Reaalikehitys ei tue ollenkaan sitä, että Helsinki olisi työssäkäyntialueen yksinomainen keskus. 

Suurimmat pääkaupunkiseudun ongelmat ratkaistaan vain liittämällä Nurmijärven kaltaiset kunnat asiointialueisiinsa. Nämä kunnat kasvavat villinä ja vauhdilla ja ilman yhteistä liikenne- ja maankäytön suunnittelua pahentaen radikaalisti ilmasto-ongelmaa siinä missä Helsinki Espoo ja Vantaa ovat jo stabiloituneita ja lähinnä tiivistyvät.

Miltä seutu näyttää 50 vuoden kuluttua, jos maankäytön suunnittelua ei ole yhdessä nimenomaan Nurmijärven kaltaisten kuntien kanssa? Kuntauudistuksen tulisi lähteä reaalikehityksestä, huomioida tulevaisuus sekä ratkaista ongelmia.

Kuntauudistus tulee vaikuttamaan tärkeisiin peruspalveluihin. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia olisi mahdollista lisätä.
Kuntauudistus tulee vaikuttamaan tärkeisiin peruspalveluihin. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia olisi mahdollista lisätä.

 

2. Lähidemokratian on toteuduttava

Kuntauudistuksen suurin haaste on se että lähidemokratia toimii todella. Esimerkiksi Vantaan aluevaltuustot ovat jääneet näpertelyksi ilman kenenkään mielenkiintoa, koska budjettivalta on liian pieni. 

3. Kaksiportainen malli tarjolle koko maahan

Kaksiportainen malli pitää olla käypä muuallekin kuin Pääkaupunkiseudulle. Ei Pääkaupunkiseudun ongelmat ole ainutlaatuisia.

Nykyisin kuntayhtymien ja erilaisten liittojen kokoelmalla hoidetaan hoidetaan hyvin merkityksellisiä palveluja aina terveydenhoidosta joukkoliikenteeseen. Nämä asiat ovat niin tärkeitä, että näistä tulisi päättää suorilla kansanvaaleilla valitut henkilöt.

Lähitasolla, kuten esimerkiksi Helsingin Kantakaupungin tai Vantaan Myyrmäen alueella, päätetään peruskouluista, asemakaavasta ja muista paikallisista asioista.

Seututaso taas päättää maankäytön suuntaviivoista ja suurista liikennehankkeista yleiskaavassa, sekä jatkokoulutuksesta ja terveydenhuollosta.

Verorahat ja valtionosuudet jakautuvat vastuiden mukaan. Tärkeää on että varat ja vastuu on suorilla vaaleilla valituilla henkilöillä.

4. Mallit selkeitä, muuten tulee susi

Jos mallit varoissa, veroissa ja vallassa ”kaupunginosakuntien” ja ”seutukuntien” välillä eivät ole selviä, ne päätyvät sellaiseen asentoon mitä emme halua. Vallasta on vaikea luopua.

5. Juosten kusten tulee kallista

Kuntauudistus on sitä kalliimpi ja toteutuu sitä huonommin mitä suuremmalla kiireellä se tehdään. Tämä on nähty niin yritysfuusioissa kuin HSY:n rakentamisessa.

6. Kuntalakiin avoimuus ja osallistuminen mukaan

Kuntalaki uudistetaan seuraavaksi 20-50 vuodeksi. Kuntalain uudistukseen on saatava avoimuutta, demokratiaa ja osallisuutta sekä e-demokratiaa koskevat uudet periaatteet.

Esimerkiksi Virossa päätöksenteon valmistelu virkamiehen ensimmäisestä luonnoksesta on julkisesti verkossa luettavissa. Tämän vuoksi laaja kansalaiskeskustelu käydään jo valmisteluvaiheessa, ja mediankin on helppo seurata keskeneräisiä asioita.

Internet mahdollistaa kansalaisten osallistumisen ja e-demokratian tulevaisuudessa yhä paremmin, ja aika pian ei enää ole sukupolvea, joka ei voisi osallistua virtuaaliseen suoraan päätöksentekoon.

Uudet hallintokäytännöt ovat myös elinkeinopolitiikkaa: esimerkiksi julkishallinnon datan avaaminen on tuottanut valtavasti työpaikkoja USA:ssa ja Briteissä. Kuntien datan tulee olla laillisesti hyödynnettävissä, teknisesti helpossa muodossa ja maksutonta. Esimerkiksi Kanadassa paljastui miljardien veropetos kun valtion kirjanpito avattiin. 

Avoin data myös tehostaa julkishallinnon toimintaa: EU-27 maissa saatavaksi potentiaaliseksi suoraksi hyödyksi on arvioitu 40 miljardia euroa ja välilliseksi 100 miljardia euroa, joista Suomen osuus olisi 0,6 ja 1,4 miljardia euroa joka vuosi.

7. Terveydenhuollon uudistus samaan aikaan

Terveydenhuollon rakenteiden uudistus on tehtävä käsi kädessä kuntauudistuksen kanssa. Kummankin on tähdättävä järkeviin asiointialueisiin. Kohtuuttomat matkat esimerkiksi synnyttämään lisäävät riskejä.

8. Talous

Maaseudulla palvelut keskitetään keskuskuntaan, jolloin kunta saa säästöjä, mutta asukkaiden kustannukset lisääntyvät heidän ajaessaan yhä pitempiä matkoja. Säästöjäkään ei synny kovin nopeasti, sillä viiteen vuoteen henkilöstöä ei saa sanoa irti (jos tästä kuntaliitoksia koskevasta periaatteesta ei luovuta). Parhaat säästömahdollisuudet, vältettävät virheet ja vaikutukset palveluihin näkyvät toteutuneissa kuntaliitoksissa.

Pääkaupunkiseudulla hallinnolliset kustannukset todennäköisesti nousisivat, sillä Helsingin hallintobyrokratia ja hallintokulttuuri leviäisivät. Organisaatioiden fuusioissa suurimman kulttuuri jää vallitsevasksi. Espoo ja Vantaa pystyvät nykyisin kustantamaan palvelut Helsinkiä huomattavasti halvemmalla.

Pääkaupunkiseudulla on huomioitava organisaatiouudistuksen valtava investointi seuraavan 10 vuoden aikana, joka vie myös varat ja voimat kaikelta muulta kehitystyöltä. Puolivillaisen mallin sijaan tulee siirtyä suoraan parempaan. On kuitenkin täysin epärealistista olettaa, että kuntauudistus olisi ilmainen.

9. Elinkeinopolitiikka jäi huomioimatta

Kuntauudistus tehtiin huomioimatta täysin pienyrittäjien tarpeita ja työllisyyden kehittämistä. Näitä ei tarkasteltu ollenkaan muutoin kuin hyvin virkamiesnäkökulmasta. Uudistusehdotus olisi ollut varmasti erilainen, jos se olisi tehty nykyaikaisemmin - avoimesti jo luonnosvaiheessa keskustellen.

10. Vaalipiiriuudistus

Samaan aikaan eduskunta on muuttamassa vaalipiirijakoa. Tästä käyvät neuvotteluja kaikki puolueet. Se, että Suomen järjestelmässä menee satojatuhansia ääniä ”hukkaan”, ja että vaalipiiri vaikuttaa äänen vaikuttavuuteen on virhe, joka tulee korjata. Mutta kannattaako vaalipiirijako tehdä täysin irrallaan uudesta kuntarakenteesta? Mm. Uudenmaan vaalipiirin jako saattaa halkaista mahdollisia kuntia.

 

Kuntauudistus tulee kuitenkin tehdä niin että katsotaan asioita pitkällä aikaväliä.

Nykytilannekaan ei ole hyvä. Kuntauudistus tulee tehdä harkiten ja oikeaan pohjatietoon perustuen. Niin, että ongelmia ei syvennetä, ja palvelut, avoimuus ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet parantuvat... ja kuntannukset huomioidaan.

 

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi