Kaupunginjohtajan valinta on puhututti valtuustoa. Muun muassa Irja Ansalehto-Salmi (kesk), Anniina Kostilainen (vihr), Sini Alen (vihr), Pietari Jääskeläinen (perus), Juha Malmi (Perus), Hannu Kokko (vihr) kritisoivat valintaprosessia selkein sanoin.

Itse puhuin siitä että poliittiset virkanimitykset karsivat päteviä

"Kaupunkien johtovirat jaetaan poliittisten ryhmien kesken, vaikka vain harva kuuluu puolueisiin. Esimerkiksi sosiaalidemokraatteja on vajaa prosentti suomalaisista, jonka vuoksi hyvin harva pätevä johtaja olisi voinut hakea Vantaan kaupunginjohtajaksi.

Hyvin harva lähtee edes hakemaan paikkaa, jonka tiedetään pedattavan etukäteen tiettyyn piiriin kuuluvalle. Jos pätevyys ei vaikuta, pätevän on turha hakea. 

Poliittiset virkanimitykset saavat yhä enemmän kritiikkiä, ja MOT:n kyselyn mukaan useimmat kuntien henkilöstöjohtajat haluaisivatkin luopua poliittisista johtajista. Poliittinen osaaminen on vain pieni osa sitä laajaa osaamista mitä kaupunginjohtaja tarvitsee. Pätevyys ei tarkoita pelkästään soveltuvaa tutkintoa, vaan myös kokemusta. Esimerkiksi menestys aiemmissa johtajatehtävissä mm. hyvänä henkilöstö- ja talousosaajana on kaupungin kokoisessa organisaatiossa tärkeä peruste. 

Johtajaksi tulisi valita pätevin. Puolueet pitävät kuitenkin mielellään kiinni vanhasta vallastaan. Kun hyvin pieni herrakerho päättää johtajavalinnasta, kyse on lumedemokratiasta. Pahimmillaan valtuustolla on valita vain yhdestä ehdokkaasta aivan kuin Neuvostoliitossa aikoinaan. Puolueen nostama johtaja tekee johtajana ratkaisuja oman ryhmänsä toiveiden mukaan. 

Saksalainen pormestarimalli on noussut keskusteluun yhä useammin. Jos kaupunginjohtajaa halutaan pitää poliittisena johtajana, olisi parempi, että sen valitsee kansa, ei vain muutaman henkilön porukka kunnan valtapuolueesta. Kansan valitsemalla pormestarilla olisi kansan luottamus."

Anniina Kostilainen sanoi: ”Kaupunkilaisten en tahto tulee parhaiten toteutettua, kun kaupunkilaisten vaaleilla valitsema valtuusto otetaan huomioon koko kirjossaan päätöksenteossa.”

Kati Tyystjärvi (vas) tyrmäsi Heinosen (vas) säestämänä esittämäni pormestarimallin. 

Oksman: ”Kaupunginjohtajien palkkoja käsitellään, ei yleensä olla köyhiä ja kipeitä”

Juha Malmi: ”Lehmänkauppojen Jytky eli lytky.” Juha lähetti terveisiä Jussi Pajuselle, ettei tartte enää tulla Jumboa ihailemaan.

Hannu Kokko (vihr) kertoi että suomalaisia johdetaan edestäpäin. Johtajien pitää omalla esimerkillä näyttä tietä eteenpäin koko kansakunnan hyväksi. Vastuuttomia tällaisessa tilanteessa tällaisten palkankorotukset.

Jari Sainio (sd) muistutti, että vihreät ovat saaneet yhden poliittisen virkanimityksen vuosia sitten. 

Mikä Niikon (ps) mukaan tärkeät asiat sovitaan kabineteissa muutaman henkilön keinoin. Lautakuntien ja kaupunginvaltuuston päätöksenteossa pienet puolueet ovat kuin ajopuita. Valtaosa poliittisesti valituista luottamushenkilöistä jätetään päätöksen ulkopuolelle. Kaupunginjohtajan valintaa edeltävä menettelytapa oli hyvien tapojen vastaista.

Heinimäki kertoi yllättäen, että kuka vaan olisi voinut hakea. Paikoista ei hänen mukaansa ollut sovittu etukäteen. 

Vastasin Heinimäelle:

”Kyllä se on ihan yleisesti tiedossa, että johtajapaikat ovat jaettu demareiden ja kokoomuksen kesken. Vihreillekin ilmoitettiin että Demarit saavat kaupunginjohtajan pestin, Kokoomus maankäytön apulaiskaupunginjohtajan pestin.

Muiden on ihan turha hakea, sillä paikan täyttämisessä on selkeä syrjintä. Teoriassa lain mukaan syrjiminen poliittisin perustein on kielletty. Johtajanimityksiin on kuitenkin jäänyt lainvastainen kulttuuri, jossa jossa muilla kuin oikean puolueen hakijoilla ei ole mahdollisuuksia. Se miksi poliittiset virkanimitykset eivät enää toimi, ja kaupunginjohtajia on niin vaikea löytää, johtuu juuri siitä, että se pätevyydellä ei ole merkitystä, vaan sillä, että on tietyn pienen herrapiirin ehdokas.

Pari vuotta sitten olin vielä pormestarin mallia vastaan, mutta tämä prosessi vakuutti, että enää ei paluuta menneisyyteen ole kauaa. Aika on ajamassa poliittisten virkanimitysten ohi. Suurin osa kuntien henkilöstöjihtajista haluaisi valita pätevän, ei poliittisesti valitun johtajan.

Kuka hakee, jos pätevyydellä ei ole merkitystä, vaan johtaja valitaan pienestä piiristä.”

Hako toi esiin, että muita hakijoita ei vain näkenyt.

Mika Niikko (perus): "Hako sä puhut kyllä ihan asiaa, että kaikki voi hakea. Aidosti kukaan ei usko että kaikkein pätevimmät henkilöt hakevat paikkoja, sillä ne ovat etukäteen sovittu.” Puolueen värin ei Niikon mukaan tulisi olla ennalta päätetty asia. Niikko kysyi Hakolta ja ja myös salin toisella puolelta, ovatko valmiit siihen, että, jatkossa ei jaeta paikkoja puoluekirjojen mukaisesti. Niikko puolusti avoimuutta ja demokratiaa.

Jari Sainio (sd): Juha Häkkinen on väärässä siitä että perussuomalaisista tulee pysyvä elin. sainio kysyi Mika Niikolta perussuomalaisilta mikä Nenosen koulutuksessa ja taustassa on sellaista mikä ei ole pätevä henkilön henkilön.

Niikko vastasi että Nenonen on pätevä, mutta näin ei välttämättä saada pätevintä.

Jääskeläinen toi esiin että demarit ja kokoomus oli barrikadien eri puolilla pitkälle kesään saakka Vantaa-Helsinki-liitosäänestyksen jälkeen. On vastuullista että kaksi suurinta ryhmää pyrkii löytämään yhteisen näkemyksen henkilövalinnoista. Kaikki emme olleet sen ensimmäisen informaation piirissä.

Kari Nenosen antama sidonnaisuusilmoitus kierrätettiin valtuustossa ennen äänestystä, mikä oli hyvä, sillä olin vaatinut sitä Peltomäen tapahtumien jälkeen.

Asiassa oli kuntalain mukainen suljettu lippuäänestys. Nenonen sai ainoana ehdokkaana 54 oli Kari Nenoselle ääntä, ja yksi hylätty. Vaaleissa oli jätetty 12 tyhjää ääntä.

Kaupunginjohtajan palkkaus

Heikki Heinimäki esitti kaupunginjohtajan palkkioksi 14 200 + auto ja asuntoetu. Vihreiden esitys, jota muutama perussuomalainenkin kannatti oli sama kuin edellisen kaupunginjohtaja Peltomäen palkka: 13 800 + autoetu.

Äänestystulos kaupunginjohtajan palkankorotuksesta: 50 jaa, 14 ei. 3 tyhjää. Perususomalaiset olivat Jääskeläistä (tyhjää) ja Niikkoa (tyhjää) lukuunottamatta pienemmän palkan kannalla. Kostilainen äänesti tyhjää koska oli ollut neuvottelemassa asiasta, ja muut vihreät vihreiden esitystä. Muut pienpuolueet sekä suuret kannattivat kaupunginjohtajan palkkaan korotusta.

Tuore kaupunginjohtaja Kari Nenonen piti ytimekkään puheen, jossa kiitti luottamuksesta, ja sanoi vantaan vison olevan myös hänen visionsa ( eli "Vantaa on viisas valinta"). Hän haluaa olla yhteistyössä kaikkien poliittisten ryhmien kanssa.

Apulaiskaupunginjohtajien palkkauksen nosto ja maankäytön apulaiskaupunginjohtajan valinta

Kokoomus ajaa voimakkaasti apulaiskaupunginjohtajille suurta korotusta. Demarit ovat ilmeisesti myöntymässä 500 euron ja autoedun palkanlisäykseen. 

Mielestäni aika on väärä. Kunta-alan palkkakierros on kesken, ja siellä puhutaan senttien korotuksista ei yhteensä yli tuhannen euron.

Lisäksi taloudellinen tilanne on huono, sillä budjetti on tiukka. Palkkatoiveet valuisivat alaspäin, eikä kaupungilla ole varaa tällaiseen. Budjetista on niistetty monita todella kipeistä kohdista.

Ehdotin vielä seuraavaa: Autoedun sijaan olisi hienoa myöntää koko apulaiskaupunginjohtajistolle henkilöstöbussilippu eli HSL:n vuosiseutu matkalippu. Näistä asioista kuitenkin päätetään kunnissa, ja olisi hienoa saada johtajia käyttämään HSL:n liikennetarjontaan.

Kokoomuksen ajama autoetu olisi vapaa autoetu, joka on kalliimpi kuin käyttöetu.

Vihreät tekivät vastaesityksen, eli palkka pysyisi vanhassa eli 10 500 eurossa, eikä autoetua tulisi.

Kati Tyystjärvi (vas) kannatti vihrieiden linjaa, eikä Uppalakaan (perus) ei kannattanut johdon palkankorotuksia. 

Pietari Jääskeläinen (perus) "Puoluepoliittisen lehmänkaupan tuloksena on nyt kokoomuksella aika saada poliittinen johtaja."

Apulaiskaupunginjohtajan vaali: Juha veikko Nikolainen valittiin. 11 äänistä oli ttyhjiä.

Palkkausäänestys:

• Nykyinen palkkaus (Mäkelän esitys): Vihreät, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, keskustasta kaksi.
• Korotettu palkkaus (Heinimäen esitys): Demarit ja Kokoomus sekä yksi keskustalainen.