14.9.2011

Tilapalvelujen yhtiöittämisen idea kadoksissa

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen (9-7) jälkeen perustaa Vantaalle tilapalveluja tuottavan osakeyhtiön. Yhtiön tuottamat ateria- ja siivouspalveluiden pitäisi auttaa kaupunkia tuottamaan peruspalvelunsa luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Yhtiö lisäisi kaupungin byrokratiaa ja rahan siirtämistä taskusta toiseen.

Mitkä ovat ne toimet, joita voi tehdä tehokkaasti vain yhtiöitetyssä tilakeskuksessa, ei nykyisessä organisaatiossa? Onko järkevä toiminta riippuvainen yhtiömuodosta? Tähän en saanut riittäviä perusteluita sitä valtuutettuna kysyessäni.

Kuitenkin yhtiöittämisestä syntyy kuluja syntyy mm. atk-järjestelmän rakentamisesta ja johdon palkkaamisesta.

Yhtiöittämismalleja on useita. Ne johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Nyt valittu malli on tavoitteeton ja taloudellisesti heikosti perusteltu.

Tavoitteettomuus näkyy jo yhtiön strategiassa. Tilapalveluyhtiö ei pyri tekemään voittoa. Se toimii in-house -periaatteella. Tämä tarkoittaa, että yhtiöllä on vain yksi asiakas - kaupunki. Lisäksi yhtiön pitäisi kehittää tuottavuuttaan ja tuottaa palvelunsa kilpailukykyisesti. In-house malli ei tätä tue.

Yhtiöittämisen kannattajat näyttävät unohtaneen, että tuottavuus ja kilpailukyky karaistuvat vain markkinoilla, ei yhden omistaja-asiakkaan etuoikeutettuna hovihankkijana. Jos kilpailua ei ole, yhtiömuoto ei lisää edes laatua.

Mihin siis tarvitaan osakeyhtiötä? Osakeyhtiö on tarkoitettu liiketoiminnan harjoittamista ja voiton tuottamista varten kilpailluilla markkinoilla.

Myös talouslaskelmat ontuvat. Niiden mukaan sekä liikevaihto että kulut kasvavat lähes 4 prosenttia vuosittain. Liikevaihto eli rahamäärä, jonka kaupunki yhtiölle maksaa! Tuottavuuden kasvua ei näissä laskelmissa näy.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaipaa vertailua markkinoiden hinta- ja laatutasoon. Siihen ei tarvita yhtiömuodon muutosta.

Raportin ”Uuden tilakeskuksen toiminta ja rakenne” mukaan suurimmat muutokseen liittyvät riskit riippuvat poliittisesta päätöksenteosta. Riskinä on, että ”poliittinen päätöksenteko muuttaa tai ei edistä tilakeskuksen tai sen asiakkaiden toimintaa ja yhteistyötä, tai toimintaympäristön edellytyksiä.”

Näkökulma on demokratian kannalta todella erikoinen. Vaaleilla valitut ovatkin kaupungin toiminnan kannalta riskejä.

Sirpa ”Siru” Kauppinen
kaupunginvaltuutettu, poliittinen riski

Julkaistu Vantaan Sanomissa 10.9.2011

Avainsanat: Tilapalvelut, siivous, ateriapalvelu, ruokailu, yhtiöittäminen, yksityitstäminen, in-house, tehostaminen, kuntapalvelut.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
14.9.2011

Tilapalvelujen yhtiöittämisen idea kadoksissa

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen (9-7) jälkeen perustaa Vantaalle tilapalveluja tuottavan osakeyhtiön. Yhtiön tuottamat ateria- ja siivouspalveluiden pitäisi auttaa kaupunkia tuottamaan peruspalvelunsa luotettavasti ja kustannustehokkaasti. Yhtiö lisäisi kaupungin byrokratiaa ja rahan siirtämistä taskusta toiseen.

Mitkä ovat ne toimet, joita voi tehdä tehokkaasti vain yhtiöitetyssä tilakeskuksessa, ei nykyisessä organisaatiossa? Onko järkevä toiminta riippuvainen yhtiömuodosta? Tähän en saanut riittäviä perusteluita sitä valtuutettuna kysyessäni.

Kuitenkin yhtiöittämisestä syntyy kuluja syntyy mm. atk-järjestelmän rakentamisesta ja johdon palkkaamisesta.

Yhtiöittämismalleja on useita. Ne johtavat erilaisiin lopputuloksiin. Nyt valittu malli on tavoitteeton ja taloudellisesti heikosti perusteltu.

Tavoitteettomuus näkyy jo yhtiön strategiassa. Tilapalveluyhtiö ei pyri tekemään voittoa. Se toimii in-house -periaatteella. Tämä tarkoittaa, että yhtiöllä on vain yksi asiakas - kaupunki. Lisäksi yhtiön pitäisi kehittää tuottavuuttaan ja tuottaa palvelunsa kilpailukykyisesti. In-house malli ei tätä tue.

Yhtiöittämisen kannattajat näyttävät unohtaneen, että tuottavuus ja kilpailukyky karaistuvat vain markkinoilla, ei yhden omistaja-asiakkaan etuoikeutettuna hovihankkijana. Jos kilpailua ei ole, yhtiömuoto ei lisää edes laatua.

Mihin siis tarvitaan osakeyhtiötä? Osakeyhtiö on tarkoitettu liiketoiminnan harjoittamista ja voiton tuottamista varten kilpailluilla markkinoilla.

Myös talouslaskelmat ontuvat. Niiden mukaan sekä liikevaihto että kulut kasvavat lähes 4 prosenttia vuosittain. Liikevaihto eli rahamäärä, jonka kaupunki yhtiölle maksaa! Tuottavuuden kasvua ei näissä laskelmissa näy.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaipaa vertailua markkinoiden hinta- ja laatutasoon. Siihen ei tarvita yhtiömuodon muutosta.

Raportin ”Uuden tilakeskuksen toiminta ja rakenne” mukaan suurimmat muutokseen liittyvät riskit riippuvat poliittisesta päätöksenteosta. Riskinä on, että ”poliittinen päätöksenteko muuttaa tai ei edistä tilakeskuksen tai sen asiakkaiden toimintaa ja yhteistyötä, tai toimintaympäristön edellytyksiä.”

Näkökulma on demokratian kannalta todella erikoinen. Vaaleilla valitut ovatkin kaupungin toiminnan kannalta riskejä.

Sirpa ”Siru” Kauppinen
kaupunginvaltuutettu, poliittinen riski

Julkaistu Vantaan Sanomissa 10.9.2011

Avainsanat: Tilapalvelut, siivous, ateriapalvelu, ruokailu, yhtiöittäminen, yksityitstäminen, in-house, tehostaminen, kuntapalvelut.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.