Östersundomin kuuleminen päättyy tänään, ja mm. joukkoliikenteestä päätetään pian. Yleiskaava sijoittuu herkälle luonnonalueelle, ja perustuu pientaloihin ja kalliiseen metroon. Östersundom on kuitenkin hyvä esimerkki alueesta, jonka matkoista jo suurin osa suuntautuu muualle kuin keskustaan. Keskustaan matkaa aamun ruuhkatunnissa vain 21% liikkujista, kun muualle Helsinkiin ja Vantaalle on matkalla 50%. Metro ei siis palvele suurinta osaa liikkujista.

Östersundomin metron hinnalla (700 miljoonaa euroa) voidaan saattaa enemmän ihmisiä joukkoliikenteen pariin kuin nyt esitetyssä metrolinjauksessa. Tarjoamalla Östersundomista keskustan suuntaan huomattavasti metroa edullisempi ratikkayhteys voidaan säästyneillä rahoilla tarjota kattava ratikkatarjonta muun Helsingin ja Vantaan suuntaan, ja poikittaisliikenne aina Espooseen saakka.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suurin ongelma on puuttuva poikittaisliikenne. Pikaratikoiden runkoverkko tarjoaisi riittävän matkustajakapasiteetin, mikä busseilla tai trollikoilla on vaikeampaa. Ratikat ovat lisäksi erittäin pidetty liikennemuoto, ja nopeudet nostettavissa samaan kuin metrolla. Myös kaupungista tulee viihtyisämpi elävine katuineen.

Pikaratikan ja metron liikennöintikustannukset ovat kaupungin laskemien mukaan yhtäsuuret, mutta pikaratikkaa käyttää huomattavasti useampi.

Elinkeinoelämälle pikaratikka tarjoaa paljon laajemman hyödyn kuin metro. Raidejokeri, Tiederatikka, Vantaan raitiotie sekä näihin yhteys Östersundomista tarjoaa erinomaisen yhteyden sekä työpaikka-alueille että kaupan yksiköille, joille ei nyt mene vahvaa poikittaista joukkoliikennettä. Esimerkiksi Pasila-Kumpula, Haaga-Viikki, Tikkurila-Aviapolis ja Otaniemi-Pasila yhdistävät kaupan keskuksia, asuntoja, tutkimusta ja työpaikkoja ennennäkemättömällä tavalla. Poikittainen ratikkaverkko myös hillitsee ruuhkautumista nopeimmin ruuhkautuville väylillä parhaiten. Pelkkä kehäteiden ruuhkamaksu ei poista tarvetta liikkua, eivätkä lisäkaistat riitä ruuhkautumiskehityksen hillintään.

Metro on myös raskas vaihtoehto luonnon kannalta, sillä se vaatii paljon rakentamista. On kuitenkin vaikea kutella, että pientaloista kuljetaan metrolle, vaan suunniteltu kaava on tehty autoilua lisääväksi. Suunnittelu ei tue hiilidoksidipäästöjen vähentämistä.

Tämän lisäksi pientalokaava yhdistettynä metron vaatimaan asukasmäärään ja laajentumispaineisiin vaarantaa lounnon monimuotoisuuden säilymistä. Suunniteltu kansallispuiston rajaus on liian pieni. Erityiseti rannan herkät alueet tulee suojella suunnitelmaa paremmin.

Kuva: Vaihtoehtoisen suunnitelman pikaratikkaverkko, joka syntuisi Östersundomin metron hinnalla. Metron investointikustannukset ovat valtavat verrattuna pikaratikka-vaihtoehtoon, ja pikaratikan arvioitu matkustajamäärä olisi metroa suurempi. Käyttökulut ovat kaupungin selvitysten mukaan samat.

Lisätietoja:

- http://www.sirunsivut.fi/d/Ostersundomin_liikennesuunnitelma.pdf