4.5.2011

Ydinvoima taloudellista vain totalitarismissa

Ydinvoimalla on nyt eniten tulevaisuutta totalitaarisissa ja autoritäärisissä maissa, joissa valtiolla ja valtionyhtiöllä on perimmäinen päätösvalta ja riskinkanto” kirjoittaa taloustoimittaja Heikki Arola Helsingin Sanomissa (3.5.2011).

USA:ssa 32 vuotta sitten tapahtuneen Harrisburgin onnettomuuden jälkeen ei ole rakennettu yhtään uutta ydinvoimalaa valmiiksi. Länsimaissa aikaisemmin jäätyneitä hankkeita ja uusia alettiin viritellä Suomen aloittamassa ydinvoimabuumissa. Sen katkaisi kuitenkin Fukushiman tapahtumat, jotka osoittivat ydinvoiman taloudellisen riskialttiuden.

Ydinvoiman taloudelliset riskit totalitaarisissa maissa kantaa valtio. Suomessakaan onnettomuuden riskejä ei kateta ydinvoimayhtiöiden taseista, sillä käytännössä TVO ja PVO ovat omavaraisuusasteeltaan hyvin pieniä ja nykyinen pakollinen ydinvastuuvakuutuksen minimisumma on vain noin 190 miljoonaa euroa.

Ydinvoiman omistus on ketjuttunutta, ja vain varsinainen voimayhtiö on korvausvastuussa. Suomessa siis vahinkojen korvauksessa taloudellinen riski ei koske ydinvoimasta hyötyviä tahoja. Laki on susi, ja päästää hyötyjät vahinkovastuusta.

Ketjuttuneisuutta selittää Mankala-periaate, jossa yhtiön omistajat voivat ostaa energiaa omakustannehintaan. Periaate on outo lintu eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Europarlamentaarikko Satu Hassi onkin kysellyt, vastaako se eurooppalaista kilpailulainsäädäntöä. Asia on tärkeä selvittää rahoittajienkin kannalta, sillä se saattaa vaikuttaa ydinvoiman kannattavuuteen.

Suomessa tyypillisiä ydinvoimaloiden osaomistajia ovat monet pienet kunnalliset yhtiöt. Niissä taloudellinen vastuu on viime kädessä veronmaksajilla. Yhtiöiden hallitukset ovat poliittisesti valittuja, eikä taloudellisten riskien hallinta ole aina pienten kuntavetoisten yhtiöiden ydinosaamisaluetta.

Käytännössä päätöksenteko on hajautunutta. Pienyhtiöt joutuvat ”ota tai jätä” -tilanteeseen, jossa neuvottelu ja lisätietojen saaminen on vaikeaa. Vanhat 70-luvulla rakennetut ydinvoimalat ovat olleet hyviä sijoituksia. Uusissa ydinvoimaloissa on kuitenkin toisen luokan taloudelliset riskit. Näistä Suomessa ei ole kokemusta.

Mukana on myös muita yhtiöitä, jotka toimivat jopa elintarvikealalla. Nämä joutuvat arvioimaan myös maineriskin. Yhtiöihin kuuluu mm. Atria, Saarioinen, Fazer, Valio, Myllynparas, Lidl ja osa HOK-elannon liikkeistä. Näiden valinnat riippuvat mm. asiakkaiden suhtautumisesta ja asiakaspalautteesta.

Kansainvälinen rahoituslaitos City Group arvioi ydinvoiman olevan huono sijoituskohde. Taloudelliset riskit jotka liittyvät mm. uuden teknologian rakentamiseen, laitoksen purkuun ja ydinjätteen loppusijoitukseen ovat yhtiön arvioiden mukaan liian suuria. Arvio on tehty jo ennen Fukushimaa.

Suomessa päätöksenteko ydinvoima-asioissa etenee. Päätetyille lisäydinvoimaloille haetaan rahoitusta, ja hankkeet etenevät askel kerrallaan. Myös kolmas lisäydinvoimalan lupahakemus saatetaan tuoda uudelle eduskunnalle. Viimeksi Vihreät olivat ainoa poliittinen ryhmä, joka äänesti kokonaisuudessaan ja kaikilla tasoilla lupia vastaan. Uudessa eduskunnassa istuu nyt kuitenkin 118 kansanedustajaa, jotka ovat sitoutuneet vastustamaan lisäydinvoimaloita. Aika näyttää, kuinka paljon takinkääntöjä tulee.

Kolmannen lisäydinvoiman torppaaminen ei riitä. Uuden hallituksen tulisi säätää laki, jossa vahinkovastuu ulotetaan koskemaan myös niitä, jotka käärivät ydinvoimalasta hyödyt joko riittävän rahaston tai vakuutuksen kautta. Ydinvoiman vahinkovastuuta ei demokraattisessa maassa saa sosialisoida.

Siru Sirpa Kauppinen
Ympäristötekniikan M.Sc

.

Kirjoittaja on ydinvoima-aktivisti ja ympäristöpolitiikan ja -liiketoiminnan asiantuntija.

***

Kirjoitus on julkaistu 4.5. Ydinvoima.net - portaalissa.

Avainsanat: Ydinvoima, ydinvoiman riskit, taloudelliset riskin, riskienhallinta, ydinriski, riski, ydinenergia, energia, taloudellinen vastuu, vastuullisuus, uraani, ydinjäte, ydinvastuu, vastuuvakuutus, riskiraha.

EU:n ydinvoimaloille vaatimista stressitesteistä ollaan pudottamassa vaatimuksia pois. Terrorismi ja lentokonetörmäys jätetään huomioimatta - osa mm. Ranskan voimaloista eivät kestäisi tätä.

Olkiluoto 3:n suunnitelmista unohtui myös ahtojäiden mahdollisuus. Aiemmin mm. lämpölaajeneminen oli jäänyt huomioimatta rakenteissa.

10.5.2011 0:59
Sirpa Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi