Valtiosihteeri Raimo Sailas syytti puolueita itsepetoksesta talouspolitiikassa (HS 14.4.). Erityisesti kritiikki kohdistui julkisen talouden tasapainottamiseen talouskasvua nopeuttamalla. Järkyttynyt kamreeri ihmettelee myös kansainvälisen talouden vaikutusten näkymättömyyttä vaaliohjelmissa.

Sailas ruoti kyllä aiheesta puolueiden poliittisia ohjelmia valtiontalouden kestävyysvajeen kattamisessa.

• Demareiden ohjelma on jumittunut menneeseen eikä luo työtä.
• Keskustalta puuttuu kokonaan kaikki luvut, joten ohjelmaa on vaikea arvioida, vai eikö turpeen veroedun turvaaminen ja siltarumpupolitiikka lukuja tarvitse? Keskusta ei luo työpaikkoja edes Ruotsin tapaan maaseudun hajautetulla energiatuotannolla tai luomutuotannolla, joka revitään käsistä mm. Saksan markkinoilla.
• Vihreillä on selkeät luvut valtiontalouden kestävyysvajeen kattamiseksi, eikä Sailaskaan keksinyt moitittavaa. 
• Kokoomuksen luvut taas jättävät muutaman miljardin selittämättömän kolon, joka ilmeisesti katetaan toivomalla huimaa talouskasvua - tai sitten perusturvan leikkauksilla, joista ei kerrota etukäteen. Kokoomuksen ilmasto-ohjelma ei myöskään huomioi globaalia alan kasvua ja työpaikkoja.
• Talousjohtajat arvioivat Perusuomalaisten talouspolitiikan vaikeuttavan kasvuakin, eikä ihme.
• Pienpuolueilla realistia lukuja ei ole.

Sailaksen arviot kasvun aloista pielessä

Sailaksen Helsingin Sanomissa: ”Selkeimmin kasvua ylläpitävät lähivuosina kaivostoiminta ja ydinvoimaloiden rakentaminen eli raavaiden miesten pääoma- ja energiavaltaiset työt. Pienistä menestyvistä toimialoista mainitsen turkistarhauksen.”

Näkökulma on putkosmaisen pölyinen ja suomettunut. Länsimaissa on siirtymäkauden energiamuodosta jo siirrytty uusiutuviin ja energiatehokkuutta lisääviin investointeihin: 60 - 80 prosenttia uudesta sähkökapasiteetista on uusiutuvaa. Esimerkiksi Ruotsissa sähkönkulutus on laskenut vuodesta 2001 lähtien. Naapurin talous mukautuukin paljon Suomea paremmin tulevaisuuden hiilipihiin toimintaympäristöön.

Talouskasvu ei yksin tasapainota julkista taloutta. Mutta luoko ydinvoimaratkaisu aidosti suomalaista uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä? Vai saisimmeko vahvempaa kilpailuetua sijoittamalla uusiin, maailman nopeimmin kasvaviin toimialoihin: ilmastoteknologia, energiatehokkuuden lisääminen ja uusiutuvat energiamuodot. Onko taloudellinen hyvinvointimme ja tulevaisuutemme ydinvoimassa vai globaaleilla markkinoilla? HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia.

”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy” arvioi Barack Obama. Näin ajattelevat monet muutkin, muun muassa maailman suurimmat institutionaaliset sijoittajat. Ne ovat valmiita sijoittamaan ilmasto- ja ympäristöteknologiaan summia, jotka ylittävät Suomen valtion budjetin.

Mutta tämä raha ei Sailakselle kelpaa. Tosiasia kuitenkin on, että sillä missä on iso raha ja globaali kasvu, siellä syntyvät uudet työpaikat. Tarvitsemme viennin monipuolistamista uusille toimialoille, ja sitä ydinvoima ei tuo.

Raskaan teollisuuden raavaiden miesten työllisyysnäkökulma on syvään juurtunut illuusio. Montakohan raavasta suomalaista miestä ydinvoimatyömaalla työskentelee? Tämän surkean projektin sijaan suomalaismiesten työpanosta tarvittaisiin kipeästi esimerkiksi uuden raideinfran rakentamiseen ja vanhan parantamiseen. Toimivat logistiset yhteydet ovat suomalaisen teollisuuden etu, vaikka liikenneinvestoinneista on aina helppo leikata.

Menestyvistä ”pienistä” aloista Sailas mainitsi turkisteollisuuden. Se työllistää hyvin vähän, eivätkä eläinten olot häävit. Itse näen mm. luovat alat, sisällön tuotannon ja peliteollisuuden huomattavasti potentiaalisempana viennin ja lisääntyvän työn luojana. Esimerkiksi Angry Birdsistä uutisoidaan harva se viikko talouslehdissä. Suomessa voimakasta kasvua odotetaan myös mm. vanhuksille suunnatuissa palveluissa. Pn pohdittava olisiko palveluista tai peruskouluista vientituotteiksi.

Ihmisyys ja talous

Perusturva, hyvä peruskoulu, terveydenhuolto ja inhimillinen vanhustenhuolto on helpompi järjestää jos talous on kunnossa. Siksi vihreät ovat valmiit nostamaan ympäristö- ja varallisuusveroja, mutta parantamaan kaikkein köyhimpien tulotasoa.

Valtion hallinnossa päätöksiä tehdään kuitenkin usein pelkästään talouden ehdolla. Tulisi seurata myös muitakin mittareita - hyvinvointia ja onnellisuutta sekä ympäristölle koituvia haittoja.

Lyhennettyä eli kolmenkymmenenviiden tunnin työviikkoa kokeiltiin Saksan taantumassa. Se loi tuhansia uusia työpaikkoa. Tätä tulisi harkita Suomessakin työttömyyden vähentämiseksi. Tehokkuusvaatimukset ovat työelämässä yhä koventuneet, ja suomalaiset paiskivat ylitöitä paljon eurooppalaisiin virkaveljiin verrattuna. Joka päivä viisi alle 30-vuotiasta henkilöä siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyiden vuoksi. Tässä on menty liian pitkälle.

Sirpa Siru Kauppinen
ympäristötekniikan M.Sc.
eduskuntavaaliehdokas
Vihreät