Puhe Helsingin ja Vantaan liittymisen selvityksestä 31.1.2011 / Sirpa Kauppinen, Vihreät. Ryhmien puheet pidettiin vaaleissa menestymisen järjestyksessä, joten pidin Vihreiden ensimmäisen puheen. Leena piti toisen vihreiden puheen.

Tässä asiassa on relevantteja argumentteja sekä puolesta että vastaan.

Helsingin ja Vantaan liittyminen veisi huomion seudun yhteistyön kehittämiseltä.

Tulevaisuudentutkimusta opiskelleena on hirmuisen vaikea nähdä tätä aluetta staattisena paikkana, jossa näiden kahden kunnan liittyminen merkitsisi jotain. Vai rakennetaanko vain hallinnon esikuntaupseereille uusia leikkilaatikoita. Kymmenen, viimeistään viidentoista vuoden sisällä joko valtioneuvosto tai me itse heräämme siihen, että seudun yhteistyötä on aidosti lisättävä, ja metropolihallintoa selkeytettävä.

Reaalikehitys pakottaa siihen. Nykyinen maankäyttö ei huomioi tulevaisuutta. Miltä alue näyttää 50 vuoden kuluttua, jos maankäytön suunittelua ei ole?

Elinkeinoelämän painopiste tulee siirtymään yhä enemmän kehille, jossa erilaiset osaamiskeskukset tyollistävät ja luovat poikittaisliikennettä. Marja-rata on hirvittävän tärkeä hanke, mutta ei yksin riitä ratkaisemaan sitä, että ruuhkautuminen lisääntyy poikittaissuunnassa jopa 70% parissakymmenessä vuodessa.

Kun katsoo metropolialueen parasta, ja koko alueen tarpeita ja kehitystä, tulee ajaa ratahankkeita Espooseen, Klaukkalaan, Nikkilään, Porvooseen jne. yli kuntarajojen. Raitiotieverkon levittäytyminen yli kuntarajojen palvelisi ihmisiä parhaiten. On turha nähdä maakunnista keskustaan ajavat ihmiset haittana, kun asia on ratkaistavissa panostamalla koko alueen joukkoliikenteen infrastruktuuriin ja yhteiseen maankäytön suunnitteluun.

Tällä hetkellä metropolihallintoa on olemassa. Se on epäselvä kuntayhtymien ja muiden liittojen häkkyräkokoelmä, jolla hoidetaan ilman suoraa edustuksellista demokratiaa ihmisille hyvin merkityksellisiä palveluja aina sairaanhoidosta joukkoliikenteeseen. Nämä asiat ovat niin tärkeitä, että näistä tulisi päättää suorilla kansanvaaleilla valitut henkilöt.

Tämän hetken haasteet:

1. Segregaatio. Hyvätuloisten kasvualueet ovat pääosin Espoossa, muutamalla alueella Länsi-Helsingin keskustassa ja kehyskunnissa.

2. Maankäytön hajautuminen. Kehyskunnissa tapahtuu kasvu, ja se tulee jatkumaan. Maankäytön suunnittelu on täysin irrationaalista, ja on vaikeasti yhdistettävissä tulevaisuuden kaupunkirakenteeseen.

3. Ruuhkautuminen. Kehyskunnissa on voimakas kasvu, mutta joukkoliikennehankkeet eivät suuntaudu sinne.

4. Demokratiavaje. Hallintohäkkyrät eri kuntarajojen mukaan piilottavat vastuun ja tekevät hallinnosta sopan, jossa valtuutettukaan ei tiedä missä vaiheessa ja missä elimessä pitää vaikuttaa johonkin kuntalaisen kannalta tärkeään asiaan.

5. Palvelujen parantaminen. Monet palvelut tulee järjestää yli kuntarajojen.

6. Vantaan velkautuminen. Tämä on ainoa haaste, missä Helsngin ja Vantaan yhdistymisestä on jotain hyötyä, jos

   a) Helsinki nostaa veroprosenttiaan, ja

   b) karsii voimakkaasti omaa palveluverkkoaan. Muuten se ei asiaa auta, sillä Helsinginkään kunto ei tulevaisuudessa vakuuta rapautuvan infran investointipaineiden kanssa, ja Helsingin energian tuloutuksen vähentyessä.

   Onko Helsingin päättäjillä suoraselkäisyyttä tähän, vai kohdistuuko leikkaustarpeet Vantaalle?

HEVA-selvityksen teemaryhmien vetäjien mukaan - kysyin itse tätä valtuustojen yhteisessä esittelytilaisuudessa - selvityksessä ei tullut esille mitään sellaista palvelujen parantamisesta, jota yhteistyöllä ei voisi saavuttaa. Sama koskee säästöjen löytymistä. Usko siihen, että vain kuntaliitos ratkaisee metropoliongelmat ei ole perusteltu.

Nostan yhden ratkaisumallin esimerkiksi hallintoa keveyttämään:

Kaksiportainen suoralla kansanvaalilla valittu aluekuntamalli.

Lähikunnassa, kuten esimerkiksi Myyrmäen suuralueella, päätetään peruskouluista, asemakaavasta ja muista paikallisista asioista.

Metropolitaso taas päättää maankäytön suuntaviivoista ja suurista liikennehankkeista yleiskaavassa, sekä jatkokoulutuksesta ja terveydenhuollosta.

Verorahat ja valtionosuudet jakautuvat vastuiden mukaan. Tärkeää on että varat ja vastuu on suorilla vaaleilla valituilla henkilöillä.

Miksi suoraan seututasoon:

Hallinnon muutokset vievät voimavaroja, ja hevakin viesi kymmeniätuhansia virkamiestunteja ja kymmeniä miljoonia euroja.

Edessämme on joka tapauksessa koko seudun alueen kehittäminen, mikäli tämä metropolialue halutaan säilyttää kilpailykykyisenä, ja mikäli asukkaiden palveluita halutaan parantaa.

Helsingin ja Vantaan liittyminen veisi resursseja ja huomion seudun yhteistyön kehittämiseltä.

Lisätietoja: Sirpa Kauppinen, sirpa.kauppinen -at- vihreat.fi, 040 504 4691, www.sirpa.kauppinen.fi

 * * *

Esittelin kalvot valtuustossa, yritän rukata ne johonkin muotoon tänne Internet-sivuille.

Poimintoja keskustelusta

Vihreiden Leena Korhonen toi kannatti Tapani Mäkisen (kok) esitystä, joka oli Helsinki-Vantaa-liittymisselvitykselle myönteinen. Korhonen oli kuitenkin huolissaan mm. siitä saako vantaalaiset äänensä kuulumaan yhteisessä hallinnossa. Vuosaarestakaan ei ole yhtään kaupunginvaltuutettua, miten sitten kävisi Vantaan. Korhonen sanoi, että jos Tapani Mäkisen esitys ei olisi sisältänyt lisäystä lähidemokratiasta hän ei sitä voisi kannattaa.

Tapani Mäkinen puhui moraalisesta ongelmasta, koska Helsingin sanomien kyselyn mukaan 59 prosenttia vantaalaisista kannatti yhdistymistä. Omasta mielestäni galluppien mukaan tempoilu on populismia, mutta kannatan lämpimästi näin tärkeän asian kansanäänestystä, joka Tapani ehdotuksessaan myös toi esiin. Kokoomus on Helsingin kannalla, ja tunnetuimmat kokoomuslaiset vastustajat ovat pois kokouksesta tai äänestävät tyhjää.

Keskusta toi esiin mm. lähidemokratian haasteet. Sosiaalidemokraateissa kannatettiin esittelemääni aluekuntamallia tai vastaavaa.

Myös tutkitaan ”myös hutkitaan” ajattelu tuli esiin.

Depatissa tuli esiin näkemysero siitä, onko kyseessä vain selvitys, vai liittymist ävalmisteleva toimenpide, ja säilyykö valtuustolla aito päätöksentekovalta vielä sen jälkeen, kun kuntajakolain mukainen selvitys kuntien yhdistymisestä on tehty.

Kimmo Kiljunen (sdp) otti esimerkiksi Suur-Tukholman alueen, jossa on vain yksi joukkoliikennelippu. Ratkaisu ei ole kyllä tai ei Helsingin ja Vantaan yhdistymiselle. Nykytilanne on huonoin vaihtoehto. Päätöksentekotilanne ei anna parasta vaihtoehtoa esille, sillä me tarvitsemme tänne seudullista päätöksentekojärjestelmää. Otan sekä subjetiivisesti että objektiivisesti näkökulman. Meillä on paljon materiaalia (=tietoa).

Subjektiivinen: Minä asun Länsimäessä, ja 80-90 länsimäkeläsistä katsoo että alue on Helsinkiä. Isot moottorit tiet ovat jakolinjoja, eivät kuntarajat.

Mitä höytyjä on Helsingin ja Vantaan yhteenliittymisestä? Työntekijöiden palkkojen tasaaminen toisi 30 miljoonaa euroa lisää menoja. Jos vantaan koulutustaso nostettaisiin Helsingin tasolle, hinta on 10 miljoonaa. Terveydenhuollossa tasaamineno on 70 miljoonaa, ja joukkoliikenteen tason nostaminen taas 10 miljoonaa... laskusta tulisi jo 110 miljoonaa euroa. Onko kokoomusjohtoisessa Helsingissä valmius tuohon laskuun?

Helsingin ja Vantaan yhteenliittymisestä raja vain siirtyisi toiseen kohtaan. Tämä on yhteinäinen työssäkäyntialue. Kiljusen mukaan kaksiportainen seutuhallintomalli on se malli millä muitakin metropolialueita hoidetaan. Helsingin ja Vantaan liittymisselvitys on omiaan estämään tätä. Jos päädyttäisiin (Heva) ratkaisuun muodotuisi 40 000 työntekijän yhteisö jonka budjetti olisi 5 miljardia euroa. Se tarkoittaisi 'hyvästi vakava keskustelu metropolihallinnon kehittämisestä'. Kimmo Kiljunen joutuu äänestämään kyllä seutuhallinnolle, minkä vuoksi hän joutuu äänestämään ei Helsingin ja Vantaan yhdistymiselle.

Kiljusen mukaan kuntajakolain mukaisen selvityksen tekeminen ei ole vain tiedonkeruuta, vaan siinä tähdätään yhteenliittämiseen.

Nuorisovaltuuston edustajan mukaan Vantaalla nuorisovaltuusto on toiminut 10 vuotta. Helsingissä sitä ei ole. Vantaalla nuorisovaltuusto on päässyt vaikuttamaan päätöksentekoon. Vantaalla jo päiväkoti-ikäisiltä lapsilta kysytään mielipidettä asioista, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Nuorisovaltuusto ei kannattanut Hevaa (Helsinki-Vantaata).

Mika Niikon (perus) mukaan valtuutuilla on jo riittävästi tietoa asiasta. Veronmaksajien rahoja on tuhlattu Helsinki- ja Vantaan seurantaryhmän selvityksessä jo riittävästi. Niikon kiihkeä puhe moitti vastapuolen mielipidettä. Joukkoliikenteen lippuasia on yksi tärkeimmistä kannattajien perusteluista. Joukkoliikenteen lippuasia kuitenkin muuttuu joka tapauksessa valmisteilla olevalla lippu-uudistuksella.

Niikko toi esiin pääkaupunkiseudun yhteisen lipun joka olisi yksi vyöhyöhyke. (Esitin asiaa viime valtustuustossa, mutta kannatuksen leikkasi lama.)

Jukka Hako (sdp) toi esiin näkemyksensä, että kuntajokolain mukainen selvitys aloittaa kuntien yhdistymisen valmistamisen, kuten valtuutettu Kauppinen toi esiin lehtikirjoituksessaan.

Hako muistutti, että Helsingin sanomien gallupissa kysyttiin pitäisikö neljä kuntaa yhdistää. Toisena kysymyksenä oli, pitäisikö Helsingin ja Vantaan yhdistyminen toteuttaa mikäli neljän kunnan yhdistyminen ei toteudu. Hako toi esiin myös kaupunkien henkisen pääoman. Vantaalaiset toimivat omassa kotikaupungissaan erittäin tiiviinä verkostona.

Hakon mukaan se, että bussilippujen hinnat ovat keskustelussa, kertoo siitä, että seudun päätöksentekojärjestelmä on epäselvä. Hintaporrasta vyöhykerajalla ollaan madaltamassa. Kuntaliitos ei vaikuta lippuihin.

Timo Auvinen (perus) toi esiin sen että lumenauraus Helsingissä maksaa 3,49 euroa neliöltä. Vantaalla hinta on 1, 25eura neliö. Haagaan lumiaura on Ajankohtaisen kakkosen mukaan ehtinyt vain yhden kerran tänä talvena. Jos olisimme yksi kaupunki, Vantaalle lumiaura ei varmasti ehtisi koskaan. Helsingissä 62 % vastusti yhdistymistä.

Jaakko Laakso (vas) toi esiin, että keskeisimmät hyödyt tulevat henkilöstökulujen säästöistä. Laakson mukaan töyntekijät sekä Helsingissä ja Vantaalla pelkäävät yhdistymistä. Yhteensulautuminen merkitsisi suuria irtisanomisia. Laakson mukaan kyseessä on myös suuri yksityistämishanke, jonka vuoksi elineinoelämä sitä kannattaa. Laakson mielestä Kokoomus hankkii vaalirahaa mukailemalla elinkeinoelämää. Laakso kertoi, että jos seinät myytäisiin ja liisattaisiin takaisin, seuraisi kustannusten nousu ja olisimme kiinteistökeinottelijoiden armoilla.

"Niihin oneglmiin, jotka ovat todellisia ongelmia Helsingin ja Vantaan välillä, ei ole kiinnitetty huomioita." Laakson mielestä antamalla tuki yhdistymiselle avataan portit laajamittaisella yksityistämiselle, joka tuo tuloksenaan suuria irtisanomisia, yksityistämisaallon ja kustannusten nousun.

Kaupungin lakimies Ketelinmäki selvitti: Kun päätetään tämä prosessi käynnistää, tahto ja halu liittymiseen pitää olla jo silloin. Vaikka muodollinen esitys ministeriölle tehdään valmisteluvaiheen loppupuolella, lainsäätäjän mukaan tahto tulee olla jo tässä vaiheessa.

Lakimiehen mukaan voidaan myös lipsahtaa siihen tilanteeseen, että kunnat menee yhteen vaikka jomman kumman kunnan valtuusto ei sitä kannata.

Jussi Saramo (vas) toi esiin, että yhteistyö ei onnistu. "Me tarvitaan kaksiportainen hallinto." Maailman metropoleista löytyy todella hyviä esimerkkejä siitä. Suomessa lähipalvelut järjestetään kaikkein tehokkaimmin ja kattavimmin keskisuurissa kaupungeissa, jotka vastaavat meidän kaupunginosia.

Saramo muistutti, että meillä on tänään tehty valtuustoesitys, jossa on sitovasti mukana lähidemokratian eteneminen. Meillä ei ole esitystä jonka mukaan kaikki yksityistettäisiin.

Anitta Orpana (kok) toi esiin että (selvityksen jälkeen) valtuuston kielteisestä kannasta huolimatta ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen ja sen tuloksen sitovaksi. Orpana toi esiin, että asia ei ole enään selvityksen jälkeen valtuuston käsissä. Vantaan Sanomien tekemässä kyselyssä 62 prosenttia on sitä vastaan. Kansallisissa senioreissa kokoomuslaiset ovat ehdottomasti tätä vastaan. Orpana vastustaa liitosselvitystä.

Joissain puheenvuoroissa henki oli sellainen sellainen, että Helsinkiläiset eivät ole ehkä ajatelleen aina koko alueen parasta. Mm. Sini Alen (vihr) toi sen esiin puheessaan: "Kivahan se olisi jos Helsinki maksaisi Vantaan velvat. Olen muuttanut selvityksen kulkiessa kantani, kun olen katsonut Helsingin päättäjien ja luottamusmiesten toimintaa mm. Sipoon maankaappauksessa ja Östersundomin suunnitteluprosessissa. Luottamukseni Helsingin päättäjiin on suunnattomasti vähentynyt prosessin kuluessa." Sini Alen analysoi myös mm. riskejä: Helsingin ja Vantaan yhdistymisestä ei voi puhua. Demokratia heikkenisi yhteisessä kaupungissä. Rikas Espoo ja kehyskunnat vastaan köyhä Helsinki-Vantaa olisi huono ja lisäisi epätervettä kilpailua kaupunkien välillä. Yhteistyömahdollisuudet heikkenisivät. Miksi Helsinki haluaa Vantaan? Vantaalla on tehty erinomaista elinkeinopolitiikkaa, meillä on korkea työpaikkaomavaraisuus. Vantaalla on halvempaa rakennusmaata, siitä huolimatta että sitä on vähemmän kuin Helsinki luuli. Kannatan enemmän seutuhallintoa jossa pääkaupunkiseudun kunnat hoitaisivat yhdessä mm. sosiaali- ja terveydehnhuollon. Mieluummin niin että siinä toimisi kaupunginosavaltuustot. Vihreänä valtuutettuna minun on myös todettava että Vantaa on huolehtinut ympäristöstä Helsinkiä paremmin. Myös seurakunnat joutusivat yhdistymään, ja kirkon mielipidettäkin tulisi kysyä. Näin siis listasi Alen.

Lasse Norres (kok) toi esiin sen, että hän ei milloinkaan ole ollut yhtä suuren mielipidepainostuksen kohteena kuin nyt. Aluekehityksestä tulisi pystyä rakentamaan yhteistä näkemystä noin 800 000 asukkaan alueelle. Selvitys kertoo millä mallilla asiat nykyisellä mallilla on. Seuraava askel on yhdistämisselvityksen käynnistäminen. On oltava valmiutta kuntarakenteiden ravisteluun. On varmasti hallinnollisia ja taloudellisia seikkoja, joita kaupunkien yhdistyminen ei ratkaise. Meidän on saatava lisää tietoa. Norres haluaa äänestää yhdistymisen hyötyjen ja haittojen selvittämisen puolesta, ei yhdistymisen puolesta. Jos se nyt vaatii kihloihin menemistä, ei tässä auta, on niitä kihlauksia purettu aikisemminkin.

Marjut Kuokkanen (kesk.) toi esiin, että vantaalaisuuden jne tilalle on tullut pääkaupunkiseutulaisuus. Kaupunkien rajaviivoilla ei ole suurta merkitystä. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sitä vähemmän identiteetti on kohdistunut tiettyyn kuntaan. Kuntarajoja on madallettava. En ole vakuutunut siitä että vain Helsingin ja Vantaan yhdistyminen olisi parhain ratkaisu. Kysymys on sellaisista haasteita, joiden ratkaisuun tarvitaan paljon laajempaa aluetta kuin vain Helsingin ja Vantaan. Tässä on oiva paikka metropolihallinnolle.

Valitettavasti kävi niin että tämän kaksiportaisen seutuhallinnon selvittämiseen ei käytetty sitä energiaa ja aikaa mitä se olisi vaatinut. Näillä perusteilla Kuokkanen ei voi kannattaa Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvitystä.

Hanna Kuntsi (sdp) toi Alasen näkemyksen esiin, jonka mukaan alueen kehitystä torppaisi Helingin ja Vantaan yhdistyminen. Kuntsi muistutti myös, että kaksiportaisen seutuhallinnon tyyppisiä malleja on tänään esitetty. Yhdyskuntasuunnittelu näin laajalla alueella on mahdolista vain yhteisen kaavan avulla. Seuraavan 10 vuoden aikana tulee alueelle muuttamaan 200 000 uutta ihmistä, pääasiassa kehyskuntiin. Näistä 70 prosenttia tulee työllistymään palvelualoille, aloille joiden palkkataso on pieni. Tavalliselle duunarillekin on pystyttävä rakentamaan asuntoja. Alueen rakentamisen tulee tukeutua raiteisin. Poikittaisliikenteen puolesta täällä on jo puhuttu. Heva loppuraportti tuo esiin että kahden kaupungin yhdistyminen heikäntää seutuyhteistyötä vakavasti. Samaan aikaan meillä on ennätysmäärä ikäihmisiä.

Juha Malmi (perus) toi esiin sen, että meillä on käsiteltävänä vallankaappausyritys. Kuka teistä kuvittelee että Helsinki omine ongelmineen sitoutuisi vantaalaisten kehittämiseen. Kuka voi kuvitella että Helsinki ja vantaa olisivat yhdenvertaisessa asemassa päätöksenteossa tällä yhtälöllä:

Yhteisessä valtuustossa olisi

• Vantaalaisilla 8 paikkaa
• Helsinkiläisillä 77 paikkaa
  

Yhdistyneesä kunnassa Kokoomuksella ja Vihreillä olisi enemmistö eli 50 prosentti äänistä, ja 43 valtuustopaikkaa 85:stä.

"Nyt on tullut esiin että Helsinki on myös yhtä kusessa. Anteeksi, puheenjohtaja, lirissä." Helsingissä on yhtä paljon velkaa asukasta kohden kuin Vantaalla. Helsinki haluaa Vantaan maat ja mannut. (Kysyin viime valtuustossa Helsingin ja Vantaan kokonaiskonsernin velkaa ja korjausvelkaa per nenä jatkokysymyksenä Maija Hurrin kysymykselle velasta ja korjausvelasta per nenä).

Ala-Nikkola on ollut pahoillaan useiden Korsolaisten puolesta Korsosta luotuun kuvaan lehdistössä. Harva kohde on parhaimmallaan jos kuva otetaan takapuolesta. Minun Korsoni on upeita ulkoilumahdollisuuksia, loppumattomia hiihtolenkkejä, toimivaa päivähoitoa jne. Ala-Nikkola on vakuuttunut siitä, että Vantaa voi edelleen olla metropolialueen kehittäjä.

Maija Hurri haluaisi aloittaa selvityksen Korson liittämiseksi Keravaan. Ehkä saamme arvoisemme kohtelun. Kuntaliitosten seuraamuksista ja tuloksista ei ole tehty selvityksiä. Ovatko kuntalaiset tyytyväisiä vai tyytymättömiä liitoksen jälkeen. Mitä se on tarkoittanut ihmisten arkielämässä, mitä se on tarkoittanut kuntien taloudessa, verojen osalta jne. Ei ole mahdotonta selvittää näitä asioita, kun näitä yhdistämisselvityksiä tehdään pilvin pimein. Hurri muistuttaa valtuuston kokouksen 6.4.2009 päätöstä, jossa kohta b mukaan: Vantaa ei käynnistä kuntajokolain mukaista kuntajakoselvitystä Vantaan lakkauttamiseksi tai sen liittämiseksi toiseen kuntaan. Hurri on ottanut vastaan avoimin mielin kaiken tiedon selvitysryhmässä ilman ennakkoasennetta, ja kiitti hienosta työstä virkamiehiä ja seurantaryhmän puheenjohtajaa. Tietoa on ihan riittävästi. Arvoisat kuntalaiset, tieto ei ole salaista, ja se on käytettävissä netissä. Perehtykää näihin asioihin. Tämä on avointa kaikki. Olen tullut siihen tulokseen, että seison tämän 6.4.2009 päätöksen takana.

Kaarina Suonperä (kok) toi esiin että yhdistymisen hyödyt ja haittat ovat edelleen monille hyvin sumuisia. Koska Helsingin sanomien gallupin mukaan enemmistä vantaalaisista kannattaa selvitystä mys hän on päätynyt samaan. Vantaan vaakuna ei saa olla este, eikä valtuutettujen pääluvut. Millä perusteella valtuusto ei suostu kuulemaan asukkaita.

Vesa Nevander (kok) on päättämässä on selvitystyön jatkamisesta, ei kuntien liittämisestä. "Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan, mutta ne ovat ennenaikaisia."

Säde Tahvanainen (sdp) kertoi, että henkilökohtaisesti voisi hyvinkin sopia että pannaan hynttyyt yhteen. Tahvanaisen mukaan tulee asiaa tarkastella laajemmin, ja se vaatii seutuselvitystä. Seutuselvitys oli pieni pettymys - hallintomallista ei ollut mitään malleja.  "Kiitän vihreitä jotka toivat hallintomallin". Vihreät ehdottivat kolmatta tietä, jolla ratkaistaisiin ongelmia. Uusi ratkaisu. Tahvanainen näkee aluekuntamallin joka yhteisesti jakaa resursseja, ja paikalliset valtuustot, jotka ratkaisisivat palvelut paikallisella tasolla. Tiedemaailmaa voisi käyttää jatkotyössä.

Kannatan metropolivaltuustomallia ja sen eteenpäin viemistä. Viekää terveisiä puheenjohtaja Jyrki Kataiselle että hän ruoskisi ruotuun Helsingin ja Vantaan kokoomuslaiset, jotta saataisiin tämän tyyppisiä vaihtoehtoja hallitusneuvotteluihin keväällä. Tässä suhteessa kannatan tulevan pykälän lausumia aiheesta. Tahvanainen vastustaa Helsinki-Vantaa selvitystä.

Keskustelussa nousi esiin myös vastakainen näkökulma: On aivan selvää että paras ratkaisu olisi yhdistää koko pääkaupunkiseutu yhdeksi kaupungiksi. Reaalipolitiikassa on edettävä pienin askelin. Ensimmäsiessä aallossa on mahdollista yhdistää vain Helsinki ja Vantaa. Selvityksen hylkääminen merkitsisi kuoliniskua koko pääkaupunkiseudulle. Meidän on mentävä eteenpäin. Katsoa tulevaisuuteen. Suuruuden ekonomia luo mahdollisuuksia.

Mikko Mäkelä (vihr) kyseli näkeekö Kuokkanen miten palveluiden laskutus yli kuntarajen onnistuu. Jokainen käyttö kuntarajojen yli on erikoistapaus, joka vaatii byrokratiaa. Jos tällaiseen malliin lähdetään jossa kaupungin pysyvät erillisenä mutta palveluita voidaan käyttää risktiin, pitää palkata lisää väkeä. (Itse näen haasteen vain organisatorisena: Sovitaan käytönnöistä, automatisoidaan ne ihan niin kuin kaupunkien sisäinen laskutuskin.) Mäkelä muistutti että hyvää segregaatioata rikkovaa rakentamista on ollut Helsingissäkin. "Jokainen tietää miten kalliiksi pahoinvointilähiöt tulevat, ei niitä kukaan ehdointahdoin halua rakentaa."

Mäkelä: Siitä olen erityisen tyytyväinen että Tapani Mäkisen esityksessä on lähidemokratia ja seutuhallinto. Pääkaupunkiseudun seutuhallinto on loppullinen malli. Se on harmillista myös, että Espoota ei tässä vaiheessa saa mukaan.

Mari Niemi-Saari (sdp) ei löytänyt työryhmien lopputuloksesta sellaista näkökulmaa, että se kannustaisi aloittamaan kuntien yhdistämisen. Hän lainasi suoraan päätettävää asiaa esittelytekstistä, jonka muaan seurantarhmä katsoi, että päätös selvitystyön päättämisen jälkeen tulee tehdä Helsingin ja Vantaan kaupungin valtuustossa (on siis moraalinen velvoillisuus ja oikeus päättää asiasta). Tulosten pohjalta voidaan todeta selvitystyö päättyneeksi, ja päättää joko lopettaa tähän tai päättää yhdistymisselvityksen työn aloittamisesta. (en saanut koko lauseita esittelytekstistä).

Timo Karen (kok) muistutti että miellä on alueen korkein veroprosentti ja eniten velkaa.

Kunnas muistutti tulleensa politiikkaan politiikan ulkopuolelta. Päätöksenteon perusteeksi olevaa informaatiota ei ole riittävästi. Meillä on tilanneanalyysi tilanteesta. Vaihtoehtoiset toimintamallit puuttuvat tästä analyysistä. En pysty tämän perusteella tekemään päätöstä siitä, pitääkö kaupunkien yhdistyä vai ei. Velkaantuminen pitää kohdata luovasti, mennä yhdessä ilman manipuloidun totuuden kautta ratkaisuja hakemaan. Politiikka on showta. Kansanedustaja Laakson ja Kiljusen presentaatiot olivat Kunnanksen mukaan viihdyttäviä. Kulttuuri ja Vantaan brändi  - on tosi vaikea löytää mitään omalaatuista kulttuuria. Meillä ei ole brändiä, meidän mielletään Helsingiksi. Tunnen itseni pääkaupunkiseutulaiseksi. Tunnepohjalta on vaikea löytää syitä miksi ei. Nyt on aika ruveta luovaan innovatiiviseen yhteistyöhön. Kunnas toi myös esiin oman sadan tekstiviestin kaverigallupin. Kunnaksen mukaan hänellä ei ole valtuuksia päätöksentekoon tässä vaiheessa, sillä tämä on tullut kesken valtuustokauden. Kansan pitää antaa näkemyksensä. Ja huolimatta siitä, että vaikka vastaus on kielteinen, tämä prosessi ei ole loppu, vaan tämä tulee jatkumaan viimeistään seuraavissa kunnallisvaaleissa tai muissa instansseissa.

Tapani Mäkinen (kok) piti toisen puheenvuoron klo 21.12. Mäkinen oli toivonut objektiivisempaa näkökulmaa, sillä kaupunginjohtaja toi esiin lähinnä haittoja. Tässä meidän välillä ei ole ongelmia ... tämä on myöskin hyvin inhimillistä elämää, myös kaupunginjohtajalla on oikeus inhimilliseen elämään. Mäkinen olisi halunnut nähdä mitä selvitys olisi tuonut.

Mäkinen puhui kuin asia olisi päätetty. Tavallaan päätös on tullut esiin, sillä valtuutetut ovat pikkuhiljaa tuoneet mielipiteensä joko puheessa tai Hesarin tiedusteluissa esiin, ja vastaus on negatiivinen. Vaikka vihreät olisivat kokonaisuutena kannattaneet  tai vastustaneet, vihreät eivät olisi olleet tässä asiassa vaa'an kielenä.

Eva Maria Loikkasen (sdp) mukaan selvityksen jatkaminen merkitsee vakaata aikomusta, tai yhdistymispurkimystä. Hallinto- ja kuntamimisteri on sanonut, että jotta yhdistymiseen sitouduttaisiin, ja siitä olisi jotain hyötyä, sen olisi oltava vapaaehtoista. Nyt pääkaupunkiseudulla, jos tehdään hyvä päätös, voidaan edetää tekemällä yhteistyötä.

Ranbir Sodhin mukaan Vantaasta tulisi helsingin teollisuus- ja tuotantoalue ilmansaasteineen ja liikennemeluineen. Taustalla on myös raaka puoluepolitiikka, sillä Kokoomus yrittää ajaa yhdistymistä keinolla millä hyvänsä.

Maria Saarivuo (vihr) ilahtui Tapani Mäkisen (kok) puheenvuorosta. "Oli kiva kuulla, että seutuyhteistyö kinnostaa aivan yhtä paljon kuin Heva-selvitys." Jos tänään käy niin että Helsinki-Vantaa selvitys raukeaa, lähdemme yhdessä oikealta ja vasemmalta tätä seutuyhteistyötä ajamaan. Saarivuon mukaan hyviä puheenvuoroja on ollut puolesta ja vastaan, mutta koska Espoo ja Kauniainen ovat ulkopuolella, hän ei esitystä kannata.

Jaakko Laakso (vas) jyrisi puhujan pöntöstä että kyseessä on esitys uudesta kaupungista. Oli tarkoitus saada sopiva selvitysmies. Kyse Karenin (kok) primitiivireaktioissa on syvässä pettymyksestä. Kunnakselle hän totesi, että strategiset vaihtoehdot ovat useita vaihtoehtoja, ei vain yksi. Laakso toi myös esiin moraalisen oikeuden mielidetutkimuksen seuraamisesta. Miksi kokoomus ei tulkitse kansan Nato-mielipiteitä yhtä sitovasti?

Laakso listasi, että Kokoomus on tuonut esiin, että me jotka emme ole selvitysken takana, olemme raukkamaisia, pelkureita, kyvyttömiä...

Keskustelun aikana käytettiin 59 puheenvuoroa. Kokoomuksen valtuutettu Tapani Mäkinen esitti Helsingin ja Vantaan yhdistymisselvityksen aloittamista, kansanäänestystä ja metropolihallintomallin selvittelyä.

Äänestystulos: 45 - 22 liittymisselvityksen raukeamisen puolesta.

Tämän jälkeen koko valtuusto laati yhteisen tahdonilmaisun siitä, että hallitussuunnitelmaan ehdotetaan metropolihallintoa.

Valtuusto otti myös aloitteeni "konktreetisia toimia harmaan talouden torjumiseksi". Sen allekirjoitti lisäkseni 24 valtuutettua. Aloite edellisessä blogissa.

Avainsanat: Seutuhallintoselvitys, kuntademokratia, lähidemokratia, Heva, metropolihallinto, metropolivaltuusto, aluehallinto, kuntarakenne, kuntaliitos, kuntayhteistyö, Helsinki, Vantaa, Espoo.