Viennin kannalta Suomen mahdollisuus on tulevaisuuden ympäristöteknologioissa, ei ydinsähkön viennissä. Kansainvälisen HSBC pankin mukaan ilmastoteknologian myynti vuonna 2009 kasvoi maailmassa 75 prosenttia. Globaalien markkinoiden kasvu on valtava, samoin vientimahdollisuudet.

U.S.A:n presidentti Obama sanoi: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy.”Vienti edellyttää pääsääntöisesti toimivia kotimarkkinoita. Panostamalla cleantech-toimialan tutkimukseen ja kehitystoimintaan voitaisiin luoda Suomelle tulevaisuuden kilpailuetua, lisätä vientiä ja saada 30 000 uutta pysyvää työpaikkaa.

Uusien teknologioiden vienti riippuu myös ydinvoimaratkaisusta. Voimakas, useamman ydinvoimalayksikön lisäkapasiteetin rakentaminen vähentää panostusta uusiutuvaan energiateknologiaan. Myöskään energiatehokkuuden lisäämiseen - mikä on taloudellisesti halvinta lisäenergiaa - ydinvoimapäätökset eivät kannusta. Ruotsi taittoi jo vuonna 1987 sähkönkulutuksen jyrkän nousun. Talouskasvu ja sähkönkulutus eivät ole tulevaisuudessa sidoksissa toisiinsa.

Ydinvoimaratkaisua tulisi tarkastella nimenomaan siinä tulevaisuuden liiketoimintaympäristössä, jossa työpaikkojen lisäys ja suomalaisen työn ja teknologian vientimahdollisuutemme ovat. Tukeeko ydinvoimaratkaisu aidosti suomalaista yritystoimintaa ja työllisyyttä, vai saisimmeko parempaa kilpailuetua uusista maailman nopeimmin kasvavista toimialoista: ilmastoteknologiasta, energiatehokkuuden lisäämisestä ja uusiutuvista energiamuodoista?

Onko tulevaisuutemme ydinvoimassa vai globaaleilla markkinoilla?

Kirjoitus julkaistu 19.5. Kauppalehdessä

Avainsanat: Ydinvoima, uusiutuvat energialähteet, älyverkko, työllisyys, elinkeinopolitiikka, työpaikat, maalämpö, kaukolämpö, ilmalämpöpumppu, rakennusteollisuus, energiateollisuus, markkinat, kasvu, vientiteollisuus, vienti, kilpailuetu, liiketoimintaympäristö, ympäristöliiketoiminta, liiketoiminta, ympäristöteknologia.