26.4.2010

Kaupungin hyvinvointikertomus ja demokratia vai bydokratia

Hyvinvointikertomus keskustelutti valtuustoa, ja keskustelu polveili hyvin paljon työttömyyden, nuorisotyöttömyyden, terveyerojen sekä liikunnan tienoilla.

Myös Kimmo Kiljunen (sdp) puhui maahanmuuttajien työttömyydestä. Perussuomalaisten Malmi ilmoitti puhuvansa koska kamerat ovat paikalla. Hän leimasi rasismiksi Kimmo Kiljusen aloitteen maahanmuuttajien työllistämiseksi.

Kiljunen puolusti aloitettaan, ja hänen mielestään työpaikkojen saanti maahanmuuttajille auttaa heitä tulemaan luonnolliseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaan. Kimmo Kiljunen kertoi positiivisesta diskriminaatiosta, mitä esimerkiksi Helsingin kaupunki harjoittaa.

Kati Tyystjärvi (vas.) nosti esiin heikot signaalit esille, mutta toivoi että kaupunki mittaisi onnea. BKT:n lisäksi tarvitsemme muita mittareita. Tästä olen aivan samaa mielä: pelkkä tavaroiden rahallinen liikkuminen ei kerro hyvinvoinnista.

Valtuutettu Timo Uppala (perus) puuttui positiiviseen diskriminaatioon (yhtä pätevistä hakijoista valitaan ensisijaisesti syrjitty) - se on syrjintää. Kiljunen toi esiin esimerkkinä positiivisen diskriminaatiosta työhönottotilanteessa naisten tasa-arvon historiallisena lisääjänä. Jussi Saramo kysyi Uppalalta suhtautumista esimerkiksi opettajan virkojen täyttöön, jossa saman tasoisista hakijoista valitaan mies, koska opettajissa on miehiä liian vähän. Juha Häkkinen (kok) kertoi että positiivien diskriminaatio on ihan yleinen tapa Suomessa.

Pietari Jääskeläinen (perus) aloitti lennokkaasti:”Porvarit, toverit ja eri tavoin vihertävät, sekä koko kansaa edustavat perussuomalaiset... ja puhui suurtyöttömyydestä Vantaalla. Hän toi esiin ansiokkaasti sen miten nuorisotyöttömyys on moninkertainen 90-luvun lamaan nähden. Jääskeläinen kertasi, että toimeentulotukea saa 11 000 vantaalaista. Toimet näiden jättiongelmien poistamiseksi ovat olleet ja ovat edelleen riittämättömät. Ja näinhän se onkin.

Maija Hurri (kirst) muisteli kouluaikojen pieniä eväitä.  Paula Lehmuskallio (kok) kertoi miten jopa urheiluseroissa mukana olevien lasten liikunta on nykyisin liian vähäistä. Kommentoin, että tutkimusten mukaan erityisesti nuorten lihavuus on lisääntynyt, ja liikuntaakin harrastavien liikuntamäärä on liian alhainen, ja juuri hyötyliikunta on vähentynyt paljon.

***

Suun terveydenhuollon liikelaitostaminen 

Vantaa päätti liikelaitostaa suun terveydenhuollon sisältäen kouluhammaslääkärin. Olin jo aiemmin puhunut ja blogannutkin liikelaitostamisen riskeistä. Nyt lyhyesti toin esiin ytimen:

Solmittaessa sopimusta liikelaitoksen kanssa, ja mitattaessa palvelun laatua, tulee kiinnittää hyvinvointiin, eikä pelkkiin määriin huomiota. Haluamme terveitä hampaita, emmekä mahdollisimman suurta määrää hammaslääkärikäyntejä. Liikelaitostamisessa on riski, että tehokkuus mielletään vain ero- ja käyntimäärien suhteella.

Saastamoinen esitteli vasemmistoliiton laatiman pöytäkirjalausumaan, jonka mukaan liikelaitostamisessa toiminta- ja taloussuunnittelu tehdään siten että toiminnan ja laatu ja vaikuttavuus säilyvät vähintään nykyisellä tasolla. Lähes kaikki valtuustoryhmän yhtyivät pöytäkirjalausumaan.

Demokratia vai byrokratia?

Perussuomalaiset olisivat halunneet kasvattaa byrokratiaa, ja peräsivät suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokuntaa suuremmaksi. Liikelaitoksen johtokunta ei tee suuria poliittisia linjauksia, vaan se mitä tilataan liikelaitokselta tilataan Vantaan kaupungin lautakunnissa, kuten tässä tapauksessa asiat päätetään sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Kerroin miten se, että jos jokainen johtokuntakin olisi niin suuri, että saisi äänten suhteessa jäsenensä paikalla, se lisäisi hallintoa kohtuuttomasti. Sen sijaan monissa muissa kunnissa katsotaan kokonaisuutta, jolloin pienetkin ryhmät saavat aina jonnekin hajauttaen paikkansa.

Sini Alen (vihr) toi esiin sen, miten aluetoimikuntia laajennettiin poliittisista syistä niin paljon että näiden toimintakyky kärsii nyt niiden suuresta koosta.

Vihreät päättivät luovuttaa oman johtokuntapaikkansa vasemmistoliitolle, ja seurata asioita varapaikalta. Häkkisen mukaan (kok) vihreiden teko oli reilu, ja he pysyivät sopimuksessa. Kati Tyystjärvi toi esiin sen kyseessä ei ole kaupankäynnistä, kyllä tämä on lahja. Tyystjärven mukaan vasemmistoliitto seuraa johtokunnassa erittäin akuutteja ja herkkiä yhtiöittämisiä.

Mikko Mäkelä muistutti mistä on kysymys: palvelusisällön määrittää tilaaja, jossa kaikille ryhmillä on edustus. Mikko puhui myös byrokratiasta: Vantaalla lautakunnissa on 17 jäsentä, ja eteläisessä naapurissamme Helsingissä niiden koko on 11.

Kimmo Jääskeläinen: ”Hetken ihmettelin miksi puhumme niin paljon paikoista tänään, kunnes muistin että me puhumme hampaiden hoidosta. Meitä pieniä on kohtuullisesti huomioit näissä kaikissa hauissa.” Jääskeläinen toi konkreettisesti esiin sen mitä vihreät ehdottelivat: Jos tällaisia johtokuntia olisi 5, se on merkittävää, katsotaanko kokonaisuutta (jolloin pienet ryhmät saisivat ainakin johonkin paikkansa), vai napsivatko suuret jokaiesta erikseen kaikki ääntenmukaiset paikat.

Muuta keskustelua

Kati Tyystjärvi oli tehnyt aloitteen miten Vantaasta saataisiin tiedekaupunki. Aloiteelle tuli negatiivinen vastaus kaupunginhallituksesta. Tyystjärvi puhui kääntöauran mullistavasta vaikutuksesta maanviljelyyn, sekä siitä miten harvesteri muutti metsätöitä. Tyystjärven mukaan innovatiivista toimintaa on yliopistojen ulkopuolella.

Helsinki naureskeli aikanaan Vantaan kaupunkikulttuurikonseptia, että Vantaa voisi järjestää kaupunkikulttuurijuhlia, koska meillä ei ole kaupungin teatteria, kaupungin orkesteria eli samanlaisia instituutioita, mitä puuttuu Vantaalta tiedepuolella.

MMM Anniina Kostilainen taas toi esiin, että Vantaa voisi olla metsätieteen kaupunki, sillä täällä sijaitsee mm. metsähallitus.

Jouko J. Jääskeläinen kertoi Bilbaon hyvän esimerkin: Bilbao suuren työttömyyden keskellä keksi perustaa museon, joka työllistää nyt tuhat ihmistä.


Tapani Mäkinen muistutti että Heureja on valittu vuoden betonituotteeksi 1989. Heurekan laajennus luo mahdollisuuksia arkkitehtoniseksi menestykseksi. Valtio tukee vahvasti heurekan laajennusta.

Aliotteita syntyi runsaasti, mm.

  • Vantaa pyöräilykaupungiksi - valtuustoaloite pyöräilyn edistämiseksi
  • Kimmo Kiljusen aloite ruskeasannan aseman tekemiseksi jo alkuvaiheessa Marja-radan rakentamista
  • Maahanmuuttajien positiivisesta diskriminaatio työhönotossa
  • Äänestysikä 16 vuoteen - Vantaa kokeilukunnaksi

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi