Budjetin valmistelu on kiireistä. Palveluiden viilaaminen on vanha keino, mutta ympäristöasioilla voitaisiin säästää palvelua vähentämättä. Esimerkiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa saatiin 18 500 euron säästö sammuttamalla tietokoneet keskitetysti öiksi.

Pahimmillaan kokonaisuus unohdetaan, ja kustannuksia tarkastellaan vain yhdestä näkökulmasta tuottaen säästöjä suurempia kustannuksia toisaalle. Esimerkiksi:

Onko Vantaalla varaa jatkaa joukkoliikenteen nousevaa hintapolitiikkaa?

• Liikenteen tuottamien pienhiukkasten kustannukset sosiaali- ja terveysmenoihin ovat Suomen tasolla 1-2,9 miljardia euroa. Se painottuu YTV:n alueelle, ja Vantaan osuus on huomioitava kannattavuuslaskennassa.
• Palveluverkon tiivistäminen vaatii joukkoliikenneyhteyksiä, ja mm. vanhuksilla pitää olla myös varaa mennä bussilla terveysasemalle.
• Joukkoliikenteen varaan tukeutuvien työpaikka-alueiden houkuttelevuus on tärkeä kilpailtaessa yritysten sijoittumisessa.
• Joukkoliikenne myös parantaa suurten kauppakeskusten kilpailukykyä.
• Ruuhkautumisen kustannukset lisääntyvät lisäkaistojen ja tien kulumisen vuoksi.
• Merkittävimmät kustannukset ovat kansantaloudellisia, ja johtuvat mm. ihmisten koko ajan kasvavasta ruuhkassa istumisajasta.

Valmistelussa ei huomioida esimerkiksi terveydenhuollon pienhiukkasista aiheutuvia kuluja, ja joukkoliikenteen lippuja korotetaan jälleen iloisesti. Vantaan tulisi myös panostaa edunvalvontaan niin että saisimme nimenomaan seutulipun hintaa alennettua mm. suurten kaupunkien joukkoliikennetuella.

Saman tyyppisiä ongelmia on tiukalle vedetyssä sosiaali- ja terveystoimen budjetissa, missä ennaltaehkäisyä tai tukitoimia on paikoin vähennetty.

Ympäristöjohtaminen on hienosti kaupungin strategiassa. Se, että se myös vaikuttaa joka paikassa toimintaan, ja sen avulla osataan löytää säästöjä, on seuraava haaste. Esimerkiksi niinkin yksikertainen ja suoraan kustannuksissa näkyvä asia kuin jätteen lajittelu on paikoitellen retuperällä.

Säästämällä energiaa saadaan myös suoria euromääräisiä säästöjä. Kyselin mm. paljonko edellisessä energiakatselmuksissa säästettiin, sillä seuraava kierros on alkamassa. Ei tietoa. Pienemmille kiinteistöille ei ole edes suunniteltu konseptia, millä säästettäisiin samantyyppisissä kiinteistöissä.

Marja-Vantaa

Marja-Vantaa on kärkihankkeemme, ja miten se onnistuu, määrittää hyvin pitkälle Vantaan imagoa ja vaikuttaa houkuttelevuuteen vuosikymmeniksi eteenpäin. Toteutetaanko Marja-Vantaa muutamassa vuodessa standardiksi muuttuvalla matalaenergiarakentamisella, vai onko pääosa rakentamisesta oikeasti edistyksellistä ja ekologista, joissa lämmön ja sähkön tarve on minimoitu? Tämä on erittäin tärkeä imagoasia.

Viisas ajattelee pitkälle

Kaupunki painiskelee myös investoinien kanssa - esimerkiksi yhtäälle tarvitaan päiväkoteja lisää, toisaalle taas niitä on liikaa, mutta vanhusten palveluille tarvittaisiin tilaa. Ikäjakauma muuttuu eri alueilla, ja pelkiksi päiväkodeiksi rakennetut pytingit käyvät turhiksi ja kalliiksi.

Muunneltavuutta on kokeiltu pilottiluonteisesti, mutta hyvistä kokemuksista huolimatta ajatus on jäänyt kiireen jalkoihin, ja muunneltavuutta tai tulevaisuuden tarpeita ei huomioida normaalissa suunnittelussa.

Avainsanat: Joukkoliikenne, bussit, joukkoliikennetariffi, lipunhinnat, joukkoliikennetaksat, bussilippujen hinnat, liikennöintikustannukset, ekologinen kaupunkisuunnittelu, ekokaupunki, pienhiukkaset, terveysvaikutukset, matalaenergiatalo, nollaenergiatalo, ekorakentaminen, plus-energiatalo, talous, talousarvio, budjetti, säästö, tuhlaus, terveusvaikutus.