Elämää ruuhkassa
Pääministeri Matti Vanhanen ideat ilmastonmuutoksen torjunnasta ovat vähintäänkin outoja. Vanhasen haaveissa suomalaiset asuvat hajakeskitetyssä minikylissä, kukin perhe oman tontillaan puupellettilämmitteisessä omakotitalossaan. Keskustasta on tullut autopuolue.
Vaikka käytössä olisi sähköauto tai pari niin kattavia palveluja ei joka kirkonkylään synny, ja elämä perustuu täydelliseen autoriippuvaisuuteen. Vaikka muutama bussi kiemurtelisi haja-asutuksen keskellä, ei ruuhkan ulkopuolelle bussit riitä, puhumattakaan nopeista yhteyksistä.
Amerikkalaisittain valtavat moottoritiet hallitsisivat ikuisesti jatkuvien monotonisten pientaloalueiden maisemaa. Ei ole minun ihanteeni. Ajattelepa sitä, että jenkeissä on niin paljon asfalttia että muuttamalla sen aurinkokennoksi, koko USA:n energiantarve saataisiin tyydytetyksi. Eli ihan vähäisistä asfalteista ei ole kyse. Hajautettu tilkkutäkki on hankala lapsille, sairaille vanhuksille joista tulee täysin riippuvaisia autoilevista.
Vanhasen mukaan raideliikenteen kannattajat ovat betonipuolueita. Hänen politiikkansa lisäisi kuitenkin aikalailla asfalttia, melua ja haitallista tiepölyä kiihtyvän autoistumisen myötä. Elämä muuttuisi yhä enemmän ruuhkassa istumiseksi.
Vanhasella on epärealistinen käsitys ilmastonmuutoksen torjunnasta: pelkkä viinan lisääminen tankkiin ja pellettilämmitys ei ihmistä pelasta. Yhdyskuntarakenteen totaalinen hajautuminen on ilmastokatastrofi.
Ilmastonmuutos kannattaa torjua nyt, ja lisäpanostus joukkoliikenteeseen, raiteisiin ja palvelut tavoittavaan yhdyskuntarekenteeseen on tärkeä keino. Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, edessä on syvä, globaali lama puhumattakaan katastrofien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä.
Ilmastonmuutoksen torjunta on vieläpä tänään halvempaa kuin huomenna, sillä kasvihuoneilmiö kiihdyttää itse itseään.
Keskustoissa halutaan asua
Vaikka keskustan läheisyys laajoinen palveluineen, metro ja raiteet nostavatkin asuntojen hintoja, se kertoo vain siitä että asunnot ovat haluttuja. Oikea ratkaisu ei siis ole jättää ratikat ja junat rakentamatta ja hajauttaa elämä kumipyörien päälle moottoriteiden halkomille pelloille.
Autopuolueiden ketkutteli ei auta: ilmastonmuutos on torjuttava nyt, ja rakennettava raiteita ja niiden oheen miellyttäviä, toimivia kaupunkeja, joista pääsee naapuriin iloisesti ilman autoa.
Vai onko se hienoa, ihan amerikkalaista, että kukin saa istua tanottaa päivittäin tunti tolkulla ruuhkassa. Onko se hyvää elämää?
Kokoomus ja keskusta löytävät varmasti linjan autoilun suojelemiseksi ilmastonsuojelulta.
Silti pohjoismaiset esimerkit ekoautojen yleistymiestä tukevat ajatusta autoveron jyrkempää porrastamisesta ympäristöystävällisyyden mukaan, ja kannusteet kuten ilmaiset parkkimaksut houkuttelevat vielä enemmän.
Kirjoita uusi kommentti