4.9.2008

Liikkumisen ongelmat globaaleja

Aasian talouskasvun myötä autojen käyttö lisääntyy huomattavasti todetaan Aasian kehityspankin tutkimuksissa. Kehitysmaat ovat ottamassa kiinni teollisuusmaita saastuttamisessa, ja toistavat teollisuusmaiden virheitä liikennesuunnittelussa.

Aasian kehityspankki tutki raportissa "Energy Efficiency and Climate Change: Considerations for On-Road Transport in Asia" kehitystä 25 vuotta eteenpäin. Autojen lisääntyessä liikenteen hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät Kiinassa 3,4-kertaiseksi ja Intiassa 5,8-kertaiseksi kun Kiinassa autojen määrä saattaa kasvaa 15-kertaiseksi ja Intiassa 13-kertaiseksi.

Bindu Lohani toteaa raportin saatesanoissa: "Ongelmia on tarkasteltava kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa nykyisten liikkumistottumusten muuttamista ja kaupunkisuunnittelun muovaamista sellaiseksi, että saadaan minimoitua ihmisten kulkemien matkojen tarve, pituus ja tiheys"

Länsimaissa tällaista luonnehditaan ekologiseksi tai jopa järkeväksi kaupunkisuunnitteluksi.

Suurimmat kulutuksen ympäristövaikutukset tulevat teollisuusmaista. Asukasta kohden kehitysmaiden kulutuksen haitat ovat vähäinen määrä. Siksi teollisuusmaiden kulutuksen haittoja, kuten liikenteen päästöjä, tulee katsella erityisen tiukasti, eikä vain päivitellä kehitysmaiden kehitystä kaltaisiksemme.

Myös matkatavalla on paljon vaikutusta liikkumisen ympäristöhaittoihin. Mikäli koko Helsingin seudulla olisi eri keskuksissa ja keskusten välillä pikaraitiotieverkko, alueen hiilidioksiditaso näyttäisi aivan erilaiselta. Mutta kysymys on poliittisista valinnoista.

Ratikaton kaupunki ei ole etu, josta autoilijan kannattaa pitää kiinni. Päinvastoin se tarjoaa etuja:
- Vähemmän ruuhkia ja ruuhkissa istumistua.
- Työmatkoja voi hyödyntää mm. kielten opiskeluun, lukemiseen ym. Eli ihmisten työmatka-aika ei ole aina hukkaan heitettyä ajoaikaa.
- Autoileville nopeammat tyhjemmät tiet.
- Puhtaampi ilma kaikille.
- Pienempi budjetti teiden rakentamisessa ja ylläpidossa. Moottoritie on paljon ratikkalinjaa kalliimpi ylläpitää ja rakentaa.




Niin Aasiassa kuin Suomessakin ruuhkat ja ilmansaasteet vaikuttavat kielteisesti elämän laatuun ja ovat kansantaloudellisesti kalliita.

ADB:n on tutkinut myös kolmen suurkaupungin liikennejärjestelyjä raportissaan "Sustainable Urban Transport in Asia" raportissa Bindu Lohani toteaa: "Tehokas ja kestävä kuljetusjärjestelmä sekä ihmisille että tuotteille on ehdoton edellytys kestävälle talouskasvulle." Lohanin mukaan olisi syytä panostaa esimerkiksi kevyen liikenteen lisäämiseen ja edullisiin linja-autoverkostoihin.

Kuulostaako tutulta? Sama ongelma on kaikissa teollistuneissa ja teollistuvassa kaupungeissa. Puolet Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Silti kasvihuonekaasujen vähennys on tavoitteellista lähinnä teollisuuden parissa, jossa EU:n päästökauppa pakottaa yritykset huolehtimaan haitoistaan.

Käytännössä joukkoliikennepolitiikkaa ei nähdä merkittävänä kansantaloudellisena tekijänä tai ilmastokysymyksenä, vaan ”juustohöylätään” kaupunkien ja sitä kautta YTV:n budjettia. Näin ”säästöt” ohjaavat kehitystä väärään suuntaan kun lipunhinnat nousevat ja asukkaat hankkivat autoja. Auton hankittuaan siitä luopuminen kestää jonkin aikaa, joten joukkoliikennepolitiikan suunta kannattaa kääntää pian.

Joukkoliikenteen tulisi olla kilpailukykyistä auton kanssa Suur-Helsingin alueella. Lipunhintojen tulee olla pienemmät kuin ajokustannukset. Väestömäärä riittäisi kannattamaan pikaraitiotietä. Ainakin Vantaan alueella kaavassa on yhä väylät varattuna raitiotietä varten. Aika ei vain ole poliittisesti kypsä raitioliikenteen lisäämiseen, eikä sitä osata yhdistää ilmastonmuutoksen ja ruuhkien torjumiseen.

Sirpa Kauppinen
Lähde: Report Warns on Climate Change Implications of Asia's Motorization

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi