Saksalaisen Max Planck -instituutin Manfred Milinski tutki kokeissaan ilmastonmuutoksen torjunnan psykologiaa. Ihmisen luulisi toimiva järkevästi suojellakseen omaa etuaan. Silti koe paljastaa, että joissain joukoissa järki ei aina toimi.

Kokeena peli

Tutkimus tapahtui pelin muodossa. Pelin koehenkilöt saivat rahaa 40 euroa. Jokaisella pelikierroksella pelaajilla oli mahdollisuus siirtää nolla, kaksi tai neljä euroa yhteiselle ilmastotilille nimettömästi.

10 kierroksen jälkeen peli päättyi, jolloin tilillä tulisi olla 120 euroa jotta ilmatonmuutos torjutaan. Jos summa ei ole kasassa, on 90 % varmaa että kaikki pelaajat menettävät rahansa.

Puolet koeryhmistä saavutti tavoitteen, vaikka pelaajat tiesivät, että jos jokainen antaa joka kierroksella kaksi euroa, summa täyttyy ja kaikille jää vielä 20 euroa. Peli tehtiin yliopisto-opiskelijoilla, joiden olisi pitänyt ymmärtää pelin logiikka..

Vapaamatkustajat provosoivat toisia

Epäonnistumisten syynä olivat "vapaamatkustajat". Aluksi kaikki maksoivat mitä pitääkin, mutta kun jotkut yksilöt lipsuivat, se innosti muitakin pihistelemään. Maksut nousivat vasta kun katastrofi oli niin lähellä, ja yleensä liian myöhään. Peli hävittiin usein parin euron tähden.

Tulos osoitti Milinskin mielestä, että ilmastonmuutoksen torjunta on haastavaa. Myös yhteistyö vähenee ryhmän kasvaessa. Parempaan tulokseen päästään jos uhan vakavuutta ei vähätellä, ja hyvin toimivat saavat kiitosta työstään.

Suomen rooli

Ruotsi ja monet kehittyneet EU maat ovat ottaneet ryhdikkään roolin ilmastotaistelussa. Esimerkiksi Ruotsi pyrkii nollapäästöihin, ja mm. britit pyrkivät täyttämään EU normit hyvin.

Suomi on neuvotellut helpotuksia ilmastotavoitteilleen, vaikka suomalainen luo kasvihuonekaasuja puolet enemmän kuin ruotsalainen naapuri. Suomi on nyt vapaamatkustaja, jonka panokset ilmastonmuutoksen torjuntaan ovat vaarallisen matalat.

Pahin vapaamatkustaja syntyi kuitenkin USA:sta sen kieltäytyessään Kiotosta kokonaan. USA on pyrkinyt myös vesittämään jatkoneuvotteluja. Silti USA:n epärealistinen politiikka ei oikeuta Suomea löysiin tavoitteisiin.

Ilmastotalkoot eivät kaada taloutta

Kun aikanaan Eurooppa teki sosiaalisia uudistuksia työväestön aseman parantamiseksi, tuottavuus nousi. Vastuun kantaminen myös ilmastoasioissa luo uuden teknologian aikakauden, ja talous saa siitä vahvuutta.

Sen sijaan ilmastonmuutoksen torjumatta jättäminen maksaa erittäin paljon. Ilmastonmuutoksen ennustetaan syöksevän kaikki globaaliin lamaan.

Perusteluita ilmastotalkoisiin ei silti pitäisi etsiä vain taloudesta vaan torjuntatyöhön tulisi riittää kylliksi perusteita ihmisten ja luonnon kärsimyksistä.