18.3.2007

Eväitä ilmastonmuutoksen torjuntaan

Ilmastonmuutoksen torjunta on tehokasta taloudellisin ohjauskeinoin. Verot ohjaavat talouden rakennetta ja yhteiskuntaa aina, mutta usein ohjausvaikutusta ei ole harkittu vaan verotuskäytännöt ovat historiallista perintöä.

Ilmastotullit EU:hun


Maita, jotka eivät toteuta Kioton ilmastosopimusta, tulisi verottaa ilmastotullein. Näin vapaa-matkustaminen ei kannattaisi jolloin ehkä USA:kin innostuu vähentämään päästöjään.

Kehitysmaihin puhdasta teknologiaa


37 km aurinkopaneelia kattaisi koko Suomen sähköntarpeen. Miten on Saharassa? Kehitysmaihin dumpataan silti vanhaa teknologiaa, sillä siellä ei ole päästörajoituksia eikä näiden valvontaa.

Suomi tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä asukasta kohden kuin 95% maailman maista eli yli puolet enemmän kuin ruotsalaiset. Kuitenkin voimakkaasti kehittyvät köyhät maat kuten Kiina ovat nyt erittäin tärkeässä asemassa siinä, mitä teknologioita siellä tullaan käyttämään seuraavat vuosikymmenet.

Kiinassa vuoden 2005 aikana rakennettiin uusi hiilivoimala joka kolmas päivä. Kiinan laajat hiilivarat houkuttelevat käyttämään, bisnes on villiä ja laittomiakin hiilikaivoksia on paljon.

On todella tärkeää että kehittyviin maihin viedään puhdasta teknologiaa. Maailmanpankki saisi rahoittaa kehitysmaiden hiilivoima ym. hankkeita vaan sen tulisi huomioida ympäristöhaitat. Tuki ja rahoitus tulisi suunnata puhtaisiin energiaratkaisuihin.

Kotitalousvähennykset ekoinvestointeihin


Ruotsissa ilmalämpöpumput, maalämpöratkaisut ynnä saavat kotitalousvähennyksiä jotka kannustavat pientalojakin lämmittämään itsensä ekologisemmin. Myös pienvoimaloita ja hajautettua energiatuotantoa tulisi kannustaa. Suomessa on naapuriin verrattuna hyvin vähän pienvoimaloita jotka hyödyntävät vaikkapa lantaa.

Vero energiasyöpöille laitteille


Suomeen ja Eurooppaan tulisi saada selkeä sähkönkulutuksen luokitus yleisimmille laitteille. Esim. digiboksien kulutuserot voivat olla 10 wattia, mikä tekee jo koko Suomen digibokseissa 0,2 TWh tuhlausta vuosittain.

Laitteet joita ei saa helposti päältä pois vaan jäävät vain standby-tilaan tulisi luokitella korkeampaan veroasteeseen. Jos laite vertaistensa joukossa keskimääräistä energiasyöpömpi, siinä tulisi olla korkeampi vero.

Ekoautot verovapaiksi


Alle puolet Suomen CO2 päästöistä tulee liikenteestä. Jo yhden prosentin matkustajamäärän kasvu YTV:n poikkiliikenteestä vähentää hiilidioksidipäästöjä 0,6%. Jo 25 miljoonaa YTV:n alueen seutuliikenteen tukemiseen toisi koko alueelle kahden euron tasa-tariffin ilman kaupunkien seutulipun rajoja. Tämä olisi YTV:n lippumalleista ekologisin.

Tulevaisuudessa lipunhintaa on hyvä yhä laskea, sillä kokonaistaloudelliset säästöt tulevat siinä että rahaa teiden levennyksiä ja liittymien rakentamisia tarvitaan vähemmän. Joukkoliikenne vähentää ruuhkaa ja siinä istuttavaa aikaa, melua ja epäterveellistä tiepölyä.

Tehokas ostopäätöksiä ohjaava keino on saksalaistyylinen päästöluokitukseen perustuvat vero autoille, jossa tuhluriautot maksavat enemmän veroa. Ekoautot tulee vapauttaa autoverosta kokonaan.

Juna- ja pitkänmatkan bussiliikenteelle kannattaa antaa taas tukea tai verohelpotuksia. Matkustaminen julkisilla tulee saada halvemmaksi vaihtoehdoksi. Tuki voidaan kattaa päästö/polttoaineveroilla.

VR kannattaisi saattaa ympäristökustannusten laskentajärjestelmän piiriin, jolloin toiminta tehostuu ja ympäristökustannuksista saadaan tietoa ja niitä voidaan hallita. Laskentajärjestelmillä mm. Kesko ja Hesari ovat tehneet taloudellisiakin säästöjä. Lentoliikenne tulee saada päästö/polttoaineveron piiriin.

Materiaalin kiertoon kertakäyttökulttuurista


Materiaalien tuottaminen ja jalostaminen kuluttaa usein paljon energiaa. Suomen ympäristökeskus on laskenut että esimerkiksi muovin polttaminen käytön jälkeen tuo kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasujen päästöjä kuin muovin kierrättäminen uusioraaka-aineeksi. Materiaalien kierrättäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.

Suomen uusioraaka-ainemarkkinat eivät pääse kehittymään, mikäli kaatopaikka- tai polttopolitiikka syö materiaalin. Materiaalin kierron lopettavalle jätteenpoltolle on vaihtoehtoja kuten erilaisia kierrätysjärjestelmiä yhdistettynä vaikkapa autoklaaviin tai kaasutukseen. YTV:n kaavailema polttolaitos on mitoitettu polttamaan yli puolet kierrätyskelpoisestakin jätteestä.

Ilmastoteknologian kehittymistä tukevat olosuhteet


Saksassa Tuulivoima työllistää 160 000 ihmistä, ja siellä sitä onkin jo 18 000MW mikä on yli 10 kertaa Suomeen rakennettavan ydinvoimalan verran.

Rahoitusta ilmastoteknologian tutkimiseen, kehittämiseen ja tuotteistamiseen kannattaa antaa. Se on tulevaisuuden ala. Tärkein kannuste on silti kotimarkkinoiden synty jota autetaan veroilla, kannusteilla ja päästörajoituksilla.

Suomen olemattomat päästörajoitetavoitteet eivät tue kilpailukykyä ja olemme jäämässä voimakkaasti kasvavassa ilmastoteknologiassa häntäpäähän. Jo nyt ilmastoteknologian markkinat ovat samaa luokkaa kuin perusmetalli- tai kemianteollisuuden.

Vanhasen hallitus pyrki neuvottelemaan päästörajoituksiin pienennyksiä EU:n sisällä siinä missä Ruotsi ilmoitti yksipuolisesti vähentävänsä 30 % ja Saksa 40 % vuoden -90 tasosta.

Energiatehokkuuden mahdollisuudet


Jorma Ollilan mukaan halvin lisäenergia on energiatehokkuuden lisääminen. Teollisuuden energiatehokkuuden lisäämisen mahdollisuudet ovat Suomessa merkittävät.

Esimerkiksi paineilmalla tuotantoon kuluu vuosittain sähkö 1,4 terawattituntia ja taloudellisesti kannattavasti siitä voidaan säästää 20 %. Myös taajuusmuuttajien asentaminen teollisuuden sähkömoottoreihin vähentää moottorin sähkönkulutusta 60 %.

Energiansäästöinvestoinneille tulee saada kannusteita ja teollisuuden energiaveron korotus kannustaisi säästöön. Nythän Suomen teollisuussähkö on Euroopan halvinta.

Julkishallissa turhaa päällä olevien tietokoneiden sammuttaminen säästäisi verorahoja 10 miljoonaa euroa ja hiilidioksidipäästöt alenisivat 36 000 hiilidioksiditonnia.

Yhtä suurta ratkaisua ei ole, vaan ilmastonmuutoksen torjunta vaatii monia pieniä tekoja, jotka ohjaavat tulevaisuuden investointeja ja kulutusta.

Sirpa Kauppinen (Siru)
ympäristötekniikan M.Sc.
http://www.sirunsivut.fi

Sitten ripaus vielä jotain vähemmän vakavaa vaikka ilmastonmuutoksen torjunta kannattaa olttaa tosissaan:

sirunsivut_kelot.jpg

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi