8.8.2006

Opetuksen haasteita


Julkaistu Polyteekkarissa 2006. Kirjoittajat Jukka Villstedt, Outi Perttunen ja Siru Kauppinen.

Opiskellessani Englannissa paikallinen professori sanoi että suomalaiset eivät pärjää koska eivät osaa ajatella kokonaisvaltaisesti. Kaavojen osaaminen ei riitä kun kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Suomalaisopiskelijoilta puuttuu myös ajallisen perspektiivin taju.Surukseni huomasin tämän asian olevan erittäin totta TKK:ssa: Jouko Seppäsen kurssit, joissa käsitellään tieteenaloja yli rajojen ja luodaan kokonaisuuksia aina maailmankuvan hahmottamiseen saakka, on lakkautettu, koska ne eivät kuulu minkään tietyn oppituolin alaisuuteen. Pidän tätä Suomen kilpailukyvyn kannalta vahingollisena koska yhä suppeampien fakki-idioottien tuotanto on lyhytnäköistä. Esimerkiksi Ajattelun historia ja filosofia loi itselleni aivan uusia näkökulmia omaan alaani ja auttoi jäsentämään koko tieteen kenttää.

Seppänen on tuottanut yli kuusisataa julkaisua, ja yli sadan alan oppimateriaalin, perustanut Itä-Aasian tutkimusseuran ja tuonut japanin kielen opetuksen TKK:uun. Hän on opettanut TKK:ssa 70-luvulta lähtien ja kerännyt työhuoneeseensa ainutlaatuisen tieteen historian kirjaston. Nyt hänen elämäntyönsä uhkaa sedimentoitua päärakennuksen harmaisiin holveihin.

Ollila kehoittaa laaja-alaisuuteen

Jotain meille teekkareillekin kuitenkin tarjoillaan. Harvoja kokonaisvaltaista ajattelua vaativia luentoja ovat Esa Saarisen massaluennot. Edellisen luennon vierailijana ollut Jorma Ollila puhui laaja-alaisen opiskelun puolesta. Hän on itse opiskellut sekä kansantaloustiedettä että fysiikkaa ja matematiikkaa. Hän huomasi opiskeluaikanaan, että pelkkä insinööritieteisiin keskittyminen on aivan liian kapea-alaista. Opintoihin tulisi liittää laaja-alainen itsensä kehittämien ja yhteiskunnan ymmärtäminen. Numerot ovat usein insinööreillä hallussa, mutta suurin osa työssä vaadittavasta taidosta on ihmisten kohtaamista. Teollisuuden palveluksessa olemisessa Ollilaa viehättää ennen kaikkea se, että jo sinällään vaikeiden teknisten ongelmien lisäksi täytyy vielä ratkaista miten tekniset ratkaisut toteutetaan yhdessä ihmisten kanssa.

Näin ensiarvoisen tärkeitä ovat erilaiset viestinnän ja työpsykologian kurssit. TKK tarjoaakin mm. neuvottelutaitoa, puhumista, tiimityötä, väittelyä, ympäristöviestintää ja kansainvälistä viestintää. Viestinnässä ei kyse ole pelkistä sanoista, vaan ymmärtämisestä ja vaikuttamisesta. Esimerkiksi yhteinen kieli ei riitä kommunikaatioon, vaan tulee ymmärtää myös kulttuuri.

Arvojen ja vastuun kasvava merkitys

Jorma Ollila kiinnitti huomiota myös yrityskulttuurin ja yrityksen arvojen merkitykseen yrityksen tuloksen kannalta. TKK:n helmiä ovat olleet kurssit tekniikan etiikasta. Näillä kursseilla monipuoliset vierailijat aina mainonnasta kemiallisen sotimisen asiantuntijoihin herättävät pienessäkin insinöörinalussa kypsää kriittistä ajattelua. Valitettavasti näitäkään kursseja ei enää löydy Topista.

Mihin muuhun pitäisi TKK:n panostaa tukeakseen Suomen kilpailukykyä ja kouluttaakseen huippuosaajia? Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on laaja-alainen ilmiö, joka on myös Suomen teollisuuden tärkeitä kilpailutekijöitä. Kun halvalla työväellä, läheisillä markkinoilla tai runsailla raaka-aineilla ei voi suurennella, harvoja mutta sitäkin merkittävämpiä kilpailuvaltteja on eettinen toiminta. Suomalaisesta on itsestään selvää että esimerkiksi lapsityövoima ei kuulu yrityksen konseptiin, mutta kansainvälisillä markkinoilla se on jo tärkeä asia. Amoraalinen yritys on rahoittajalle riski. Lisääntyvät vaatimukset yhteiskuntavastuun osaamisesta aina ympäristölaskennasta maineenhallintaan ovat tulevaisuuden taitoja, eväitä, jotka tulisi olla tarjolla kaikkien teknisten alojen opiskelijoille, myös TKK:ssa, vaikka nyt näidenkin opetus on päättynyt.

Ajattelevia akateemikkoja ei synny putkesta, jossa ihminen ei pääse ajattelua kehittämään. Pelkkä matematiikka tai teorioiden ulkoa pänttääminen ei luo innovatiivista ajattelua. Monipuolinen koulutus, laaja osaamisalojen diversiteetti luovat innovaatioita ja kypsiä akateemisia ajattelijoita.

Kuinkas sitten voit kuitenkin kannatat vihreitä, jotka ovat erityisesti lahjakkaita ja heidän arvojaan vastustava puolue?

Vihreät ovat jarrutuspolitiikallaan saaneet aikaan rakentamisen kohtalokkaan vähenemisen pääkaupunkiseudulla.

Kirjoituksesi ovat enimmäkseen tavanomaista vihreätä muotiroskaa. Erikoista on kuitenkin, että et ole huomannut ristiriitaisuuksia kilpailukyvyn kaipailusi ja vihreän paluu luonnonmukaiseen neuvostodiktatuuriin mukaisen uskonnon kanssa?!?

30.9.2006 13:17
K Kivioja

Vihreät ovat toki ylivoimaisesti korkeakoulutetuin puolue. Ja vihreä liike sai alkunsa MIT:n tutkijoiden parista (Maailman tila-raportti).

Kaikkeen toimintaan, kuten uskontoihin liittyy ääriaineiksia, mutta sen ei pitäisi pilata koko kristikunnan mainetta. Esimerkiksi jotkut saattavat lukea vihreään liikkeeseen mukaan kettutyttöjä joiden toimet vihreät ovat tuominneet voimakkaasti aivan kuten muutkin puolueet.

Ympäristöliiketoiminta on yksi nopeimmin kasvavista elinkeinoalueista Suomessa ja koko EU:ssa (ks KTM, Sitra raportit). Nykyään kansantaloustieteilijöiden mukaan ympäristön tuhlaileva käyttö ja tuhoaminen eivät ole sidoksissa talouskasvuun.

Päinvastoin:

Esimerkiksi kasvihuoneilmiön negatiiviset taloudelliset vaikutukset olisivat kertaluokkaa suuremmat jos ilmiötä ei rajoiteta, kuin se taloudellinen panos millä teollisuusmaat voivat rajoittaa kasvihuoneilmiötä kahden lämpöasteen nousuun.

Suosittelen tutustumaan asiaan.

- Sirpa Kauppinen

2.10.2006 14:25

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi