21.8.2005

Vantaan kaupungin asuntostrategia

Valtuustopuhe 21.8.2005 Vihreät valtuustoryhmäAsuntostrategian on aika kiltti, eikä kovin vahvasti pureudu ongelmiin. Ongelmia ovat sosiaalinen kestävyys ja viihtyvyys, sekä monenlaisten kuntalaisten asunnon tarpeenseen vastaaminen. Olisi hienoa jos uskaltaisimme pyrkiä siihen että Vantaa olisi halutuimpia, viihtyisiä kaupunkeja. Tavoite jää saavuttamatta, ellei sosiaaliseen viihtyvyyteen ja rakentamiseen kiinnitetä huomiota paljon aikaisempaa enemmän huomiota.

Ekologinen kaupunkisuunnittelu voisi olla vahvemmin Vantaan asuntostrategiassa esillä. Vaikka se mukana hienosti on läpäisyperiaatteella, niin käyttännössä sen toteutuminen voi jäädä vaimeaksi kuvatuilla toimilla.

Kaupungille säästöä tuovia rakentamisen alan ekotekoja olisi esimerkiksi synnynehkäisyn vaatiminen alueen rakentajilta. Länsiuudenmaan Skanska kun kokeili sitä, jätettä syntyi huomattavasti vähemmän, onnettumuudet vähenivät ja taloudellinen säästö oli selkeä. Näin myös rakennusjätettä kertyisi vähemmän.

Kestävään kaupunkisuunnittelun kuuluu myös sosiaalinen kestävyys. Tätä soisin korostettavan Vantaan kaupungissa, jossa liikenteen aiheuttamat haitat - melu, ilmansaasteet ja rumat rakenteet - laskevat elämänlaatua ja viihtyvyyttä tavanomaista enemmän.

Kotiutuakseen, sitoutuakseen pesäänsä, ihminen tarvitsee yksilöllisen oman kodin. Pienet yksityiskohdat, värit tai vastaavat saavat kodin erottuvaan omaksi isosta massassa, jota esimerkiksi kerrostaloalueilla aisteihimme tulvii. Tälläinen yksilöllisyys ja pienet yksityiskohdat auttavat asukasta sitoutumaan asuinpaikkaansa, pesäänsä, ja eikä tätä pesää yhtä helposti liata.

Toinen joka ehkäisee agressiokäyttäytymistä on tutkitusti väri. Kylmät värit, erityisesti harmaa, herättävät helpommin niin pahoinvointia kuin väkivaltaakin. Osa väreistä on rauhottavia, positiivisia, osa negatiivisia. Siksi lämpimät värit ovat tärkeitä. Kysymyksessä on viihtyvyys ja sosiaalinen kestävyys - ja lopulta myös rakenteiden kestävyys.

Erilaiset ihmiset ja muuttuvat elämäntilanteet luovat muuttuvia tarpeita.

Samaan tapaan kuin nykyaikaisiin toimistoihin on luotu muunneltavuutta, myös asuntojen muunneltavuus voi tuoda säästöjä. Hyvä että monipuolisuus on nostettu esille strategissa. Muunneltavuus auttaisi vastaamaan nopeammin tarpeisiin.
Erityisesti vuokra-asunnoissa muunneltavuus on tärkeä.

Autopaikat kohtelevat eriarvoisesti asukkaita. On väärin että ihmiset, joilla ei ole asuntoa, joutuvat asunnon neliöhinnassa kustantamaan myös autopaikat! Tämä on erityisen ongelmiallista alueilla, joissa tonttimaa maksaa. Autopaikkayhtiöt tulisi erottaa erillisiksi asunto-osakeyhtiäistä.

Kulttuuriperintö on hyvin nostettu esille.

Rakennusten ja miljöiden antamat elämykset ovat sellaisia, joiden säilyttäminen jälkipolville on tärkeää Vantaan kuvan ja identiteetin kannalta. Histroallinen elämys miljöössä on kokemus, jonka arvoa ei voi laskea rahassa. Koko Vantaan identiteetin ja imagonrakennuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vähiä vanhoja rakennuksia ja eritisesti miljöitä vaalitaan. Näiden säilyminen seuraavien satojen vuosien ajan on suurteko, pitkällemenevää vastuun kantamista ja ajattelua. Vantaa ei ole pelkkä lähiöiden hajanainen rykelmä, vaan kaupunki jossa hengittää historia ja asukkailla - myös lapsilla on mahdollisuus kokea jotain kaunista, välähdyksiä menneestä ajasta. Kulttuurimaisemien arvo tulee vain ja ainoastaan nousemaan, ellei niitä pilata lyhytnäköisellä kaavoituksella.

Osa kielestä oli hieman monimutkaista. Asuntokuntarakenteen muutokset lienee tarkoittavat asuinkunnan vaihdoksia, ja niidne suhteellisia osuuksia. Kieli oli joskus monimutkaista.

Nurmijärveläistyminen on yksi ongelma. Myös omakotitontteja tarvitaan lisää. Pk-seudun hajaantuminen on epäekologista, ja kansantaloudelliselle kalliimpaa. Ei Pelkästää YTV:n alueen kaavoituspolitiikan tulisi olla yhtenäistä, vaan myös ympäryskuntien kanssa yhteistyö on tärkeää. Seutu on ihmisten ja yritysten kannalta kokonaisuus, työssäliikkumisalue, jossa kuntarajat palvelevat hallintoa ja meitä poliitikoita, ja kiusaavat asukkaita.

Varsinainen kärki viihtyvässä rakentamisessa tulisi olla tiivis ja matala. Termiä on käytetty löysästi, se ei tarkoita normaalia vaan tiivistä ja matalaa. Toinen painopiste vihreiden mielestä tulisi olla laadukkaissa kerrostaloissa. Kun hyvä veronmaksaja vanhenee, ja haluaa siirtyä pois omakotitalosta, hänelle ei välttämättä löydy tasokkasta kerrostaloasuntoa Vantaan puolelta.

Luonto ja ympäristö ovat meidän voimavara ja kilpailutekijä. Myös viihtyisällä rakentamisella on suuri merkitys. Jos Vantaalla on Kartanonkosken kaltaisia asuntoalueita enemmänkin, Vantaan koko imago muuttuu positiiviseksi, halutuksi alueeksi..

Yhdyskuntarakentamisessa on tärkeää pitää mielessä inhimillinen mittakaava: rakennetaan elinympäristöä ihmiselle, ihmisen kokoisista elementeistä, yksityiskohtien kanssa. Ja vieläpä muunneltavaa, kestävää, elämänmakuista ja elävännäköistä ympäristöä.

Monissa asioissa ekologinen ja ekonominen kulkevat käsi kädessä.

Kun yrityksille etsitään vaihtoehtoisia toimintatapoja tai investointeja ekologisen kestävyyden parantamiseksi, usein myös taloudellisia säästöjä syntyy. Monet ympäristöteot ovat myös taloudellisesti kannattavia. Mielestäni Vantaan kaupungin tulisi etsiä ja vaatia erityisen tarkasti niitä toimia, jossa ekologia ja ekonomia on yhdistettävissä. Rakennusalalla monen ympäristöinvestoinnin takaisinmaksuaika on nopea. Tuhlaus on epäekologista. Tuhlausta on mm. laaduton rakentaminen.
21.8.2005 Sirpa (Siru) Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
21.8.2005

Vantaan kaupungin asuntostrategia

Valtuustopuhe 21.8.2005 Vihreät valtuustoryhmäAsuntostrategian on aika kiltti, eikä kovin vahvasti pureudu ongelmiin. Ongelmia ovat sosiaalinen kestävyys ja viihtyvyys, sekä monenlaisten kuntalaisten asunnon tarpeenseen vastaaminen. Olisi hienoa jos uskaltaisimme pyrkiä siihen että Vantaa olisi halutuimpia, viihtyisiä kaupunkeja. Tavoite jää saavuttamatta, ellei sosiaaliseen viihtyvyyteen ja rakentamiseen kiinnitetä huomiota paljon aikaisempaa enemmän huomiota.

Ekologinen kaupunkisuunnittelu voisi olla vahvemmin Vantaan asuntostrategiassa esillä. Vaikka se mukana hienosti on läpäisyperiaatteella, niin käyttännössä sen toteutuminen voi jäädä vaimeaksi kuvatuilla toimilla.

Kaupungille säästöä tuovia rakentamisen alan ekotekoja olisi esimerkiksi synnynehkäisyn vaatiminen alueen rakentajilta. Länsiuudenmaan Skanska kun kokeili sitä, jätettä syntyi huomattavasti vähemmän, onnettumuudet vähenivät ja taloudellinen säästö oli selkeä. Näin myös rakennusjätettä kertyisi vähemmän.

Kestävään kaupunkisuunnittelun kuuluu myös sosiaalinen kestävyys. Tätä soisin korostettavan Vantaan kaupungissa, jossa liikenteen aiheuttamat haitat - melu, ilmansaasteet ja rumat rakenteet - laskevat elämänlaatua ja viihtyvyyttä tavanomaista enemmän.

Kotiutuakseen, sitoutuakseen pesäänsä, ihminen tarvitsee yksilöllisen oman kodin. Pienet yksityiskohdat, värit tai vastaavat saavat kodin erottuvaan omaksi isosta massassa, jota esimerkiksi kerrostaloalueilla aisteihimme tulvii. Tälläinen yksilöllisyys ja pienet yksityiskohdat auttavat asukasta sitoutumaan asuinpaikkaansa, pesäänsä, ja eikä tätä pesää yhtä helposti liata.

Toinen joka ehkäisee agressiokäyttäytymistä on tutkitusti väri. Kylmät värit, erityisesti harmaa, herättävät helpommin niin pahoinvointia kuin väkivaltaakin. Osa väreistä on rauhottavia, positiivisia, osa negatiivisia. Siksi lämpimät värit ovat tärkeitä. Kysymyksessä on viihtyvyys ja sosiaalinen kestävyys - ja lopulta myös rakenteiden kestävyys.

Erilaiset ihmiset ja muuttuvat elämäntilanteet luovat muuttuvia tarpeita.

Samaan tapaan kuin nykyaikaisiin toimistoihin on luotu muunneltavuutta, myös asuntojen muunneltavuus voi tuoda säästöjä. Hyvä että monipuolisuus on nostettu esille strategissa. Muunneltavuus auttaisi vastaamaan nopeammin tarpeisiin.
Erityisesti vuokra-asunnoissa muunneltavuus on tärkeä.

Autopaikat kohtelevat eriarvoisesti asukkaita. On väärin että ihmiset, joilla ei ole asuntoa, joutuvat asunnon neliöhinnassa kustantamaan myös autopaikat! Tämä on erityisen ongelmiallista alueilla, joissa tonttimaa maksaa. Autopaikkayhtiöt tulisi erottaa erillisiksi asunto-osakeyhtiäistä.

Kulttuuriperintö on hyvin nostettu esille.

Rakennusten ja miljöiden antamat elämykset ovat sellaisia, joiden säilyttäminen jälkipolville on tärkeää Vantaan kuvan ja identiteetin kannalta. Histroallinen elämys miljöössä on kokemus, jonka arvoa ei voi laskea rahassa. Koko Vantaan identiteetin ja imagonrakennuksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vähiä vanhoja rakennuksia ja eritisesti miljöitä vaalitaan. Näiden säilyminen seuraavien satojen vuosien ajan on suurteko, pitkällemenevää vastuun kantamista ja ajattelua. Vantaa ei ole pelkkä lähiöiden hajanainen rykelmä, vaan kaupunki jossa hengittää historia ja asukkailla - myös lapsilla on mahdollisuus kokea jotain kaunista, välähdyksiä menneestä ajasta. Kulttuurimaisemien arvo tulee vain ja ainoastaan nousemaan, ellei niitä pilata lyhytnäköisellä kaavoituksella.

Osa kielestä oli hieman monimutkaista. Asuntokuntarakenteen muutokset lienee tarkoittavat asuinkunnan vaihdoksia, ja niidne suhteellisia osuuksia. Kieli oli joskus monimutkaista.

Nurmijärveläistyminen on yksi ongelma. Myös omakotitontteja tarvitaan lisää. Pk-seudun hajaantuminen on epäekologista, ja kansantaloudelliselle kalliimpaa. Ei Pelkästää YTV:n alueen kaavoituspolitiikan tulisi olla yhtenäistä, vaan myös ympäryskuntien kanssa yhteistyö on tärkeää. Seutu on ihmisten ja yritysten kannalta kokonaisuus, työssäliikkumisalue, jossa kuntarajat palvelevat hallintoa ja meitä poliitikoita, ja kiusaavat asukkaita.

Varsinainen kärki viihtyvässä rakentamisessa tulisi olla tiivis ja matala. Termiä on käytetty löysästi, se ei tarkoita normaalia vaan tiivistä ja matalaa. Toinen painopiste vihreiden mielestä tulisi olla laadukkaissa kerrostaloissa. Kun hyvä veronmaksaja vanhenee, ja haluaa siirtyä pois omakotitalosta, hänelle ei välttämättä löydy tasokkasta kerrostaloasuntoa Vantaan puolelta.

Luonto ja ympäristö ovat meidän voimavara ja kilpailutekijä. Myös viihtyisällä rakentamisella on suuri merkitys. Jos Vantaalla on Kartanonkosken kaltaisia asuntoalueita enemmänkin, Vantaan koko imago muuttuu positiiviseksi, halutuksi alueeksi..

Yhdyskuntarakentamisessa on tärkeää pitää mielessä inhimillinen mittakaava: rakennetaan elinympäristöä ihmiselle, ihmisen kokoisista elementeistä, yksityiskohtien kanssa. Ja vieläpä muunneltavaa, kestävää, elämänmakuista ja elävännäköistä ympäristöä.

Monissa asioissa ekologinen ja ekonominen kulkevat käsi kädessä.

Kun yrityksille etsitään vaihtoehtoisia toimintatapoja tai investointeja ekologisen kestävyyden parantamiseksi, usein myös taloudellisia säästöjä syntyy. Monet ympäristöteot ovat myös taloudellisesti kannattavia. Mielestäni Vantaan kaupungin tulisi etsiä ja vaatia erityisen tarkasti niitä toimia, jossa ekologia ja ekonomia on yhdistettävissä. Rakennusalalla monen ympäristöinvestoinnin takaisinmaksuaika on nopea. Tuhlaus on epäekologista. Tuhlausta on mm. laaduton rakentaminen.
21.8.2005 Sirpa (Siru) Kauppinen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.