8.2.2005

Terveyden onni

Julkaistu Vantaan Sanomissa talvella 2005.

Pieni mummeli, sellainen iloisen sirkeä oli tohtori Wektsrömin vastaanotolla.
- “Sinulta on mennyt olkajänne poikki”, sanoi tohtori.
- “Sitten se pitää korjata heti, ennekuin on liian myöhäistä”, tiesi mummo. Jänteiden pääthän vetäytyvät helposti liian kauas.
- “En lähetä sinua kumminkaan leikkaukseen”, torjui tohtori. Mummo ihmetteli miksi leikkaukseen ei pääse ja tiedusteli sitä.
- “Olet liian vanha.”
- “Minkä ikäinen minun sitten pitäisi olla?”
- “Alle 50-vuotias.”
Mummo näytti epävarmalta.
- “Olen minä töissäkin vielä, vaikka eläkkeellä. Vedän jumppaa monta kertaa viikossa. Mutta työterveys ei hoida tällaista. Jos nyt käsi jää rempaksi, en voi jatkaa omaishoitajanakaan. Eikö se tule paljon kalliimmaksi jos pappa joutuu sitten vanhainkotiin?”
Tohtori kohensi silmälasejaan ja selitti hieman laskeutuen auktoriteetistaan:
- “Katsos: Jos kaikki pääsevät hoitojonoon, emme pysty täyttämään hoitotakuuta.”

Mummeli päätti varata ajan yksityiseltä. Hän kohtasi ymmärtäväisen ja huolestuneen tohtori Wekströmin yksityisvastaantotolla.
- “Olkavartesi on leikattava mitä pikimiten, ennen kuin jänteen päät lyhenevät liian kauas toisistaan. Voin varata leikausajan heti ensiviikoksi.”

Kun resursseja on vähän ja yksikkökohtaisia tavoitteita asetetaan, kokonaisnäkemys unohtuu. Terveydenhuollon tavoite on pitää ihmiset terveinä, mutta hoitohenkilökuntaa on liian vähän.

Kansantaloudellisesti terve ihminen on kuitenkin paljon parempi kuin hoitojonossa kärsivä ja työkyvytön. Vaikka ajateltaisiin vain taloutta, ihmisten hoitaminen kannattaa. Ja terve ihminen on myös onnellisempi.

Perusturvasta puhutaan paljon. Se liittyy turvallisuuden tunteeseen, luottamukseen siitä että säilyy hengissä vaikka sairastuu, joutuu työttömäksi, orvoksi tai muihin ongelmiin. Turvallisuuden tunne antaa mahdollisuuden yrittää sellaisiakin asioita joita ei muuten uskaltaisi, kuten lasten tekoa epävarmassakin elämäntilanteessa. Kovin varmaa elämäntilannetta ei edes nykyajan nuorilla pätkätyöläisillä ole.

Perusturvaan kuuluu myös mahdollisuus hoitoon. Siksi terveyskeskuksen olemassaolo myös iltaisin on tärkeää. Oli se sitten Myyrmäessä, Helsingin puolella tai Jorvissa, niin kohtuullinen matka julkisilla tulee taata sairastapauksen sattuessa. Nyt Peijakseen on liian vaikea matka vaikkapa Linnaisista. Eikä aina tärkeintä ole hienot instrumentit, vaan myös osaava lääkäri, joka ohjaa oikeisiin jatkotoimenpiteisiin tarpeen vaatiessa. Jos sairaus jää hoitamatta alkuvaiheessa, voi lasku terveydelle olla paljon suurempi myöhemmin. Vaikka onni lähtee sisältä, terveys ja turvallisuus auttavat.

Sirpa (Siru) Kauppinen

Päättäjien päähuomion on vienyt jo vuosia menojen hillintä. Se puolestaan on luonut byrokratiaa ja se puolestaan lisää menoja. Mikä kehityksen katkaisisi? Kuka? Vastaus voisi olla sinunlaisissasi. Menestystä!

8.3.2007 15:46
ääni Ojahaasta

Kiitoksia :) Menestys ei riittänyt tällä kertaa, eikä rahaa kampanjaan ollut yhtä paljon kuin monilla ehdokkailla. Siihen nähden tuli hyvä äänitulos - homma ei ole pelkästä vaalimainonnasta kiinni! Yritetään ensikerralla.

20.3.2007 11:27

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi