Kirjoittajien mielestä Lentorata on kallis ja ympäristölle haitallinen hanke, joka ei hyödytä vantaalaisia mitenkään.

Vantaan Sanomat kirjoitti Lentoradasta (22.1.2025). Jutussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että Vantaan on arvioitu olevan suurin hyötyjä. Kaikki päättäjien saamat asiakirjat kuitenkin kertovat päinvastaista.

Sekä Lentoradan hankearviointiraportti, Ely-keskuksen päätelmä, että Lentoradan ympäristövaikutusten arviointi (niin sanottu YVA-raportti) todistavat tunnelin haitoista ja kalleudesta.

Lentorata lisää vantaalaisten kaukojunamatka-aikoja merkittävästi, koska kaukojuniin pääsee vain lentoasemalta. Tikkurilan palvelutaso huononee: osa lähijunistakaan ei enää pysähdy Tikkurilassa. Tämä heikentää Tikkurilan kaupallista elinvoimaa.

Hulluinta on, että Lentorataa ei oikeasti tarvita mihinkään.

Lentoradan vaikutukset muidenkin pääradan lähijuna-asemien yhdyskuntarakenteeseen ovat negatiiviset. Joukkoliikenneyhteydet Helsingin päärautatieasemalle eivät parannu yhdenkään aseman kohdalla. Myös kaukojunaliikenne heikkenee etenkin Tikkurilan sekä Tampereen, Hämeenlinnan, Riihimäen, Kouvolan ja Lahden välillä. Ei ihme, että nuo kaupungit Lahtea lukuun ottamatta ovat irrottautuneet Lentoratahankkeesta.

Ylipäänsä Lentoradan yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on erittäin heikko. Kolmen miljardin investoinnille (hinta vuodelta 2019) arvioidaan tulevan hyötyjä vain 500 miljoonaa euroa 40 vuoden aikana. Lähes ainoa hyöty tulee Helsingin keskustasta lentoasemalle kulkijoille: koettu matka-ajan lyhennys 12 minuuttia. Useimmat muut pääsevät jo nyt kentälle paremmin Kehäradalla.

Lentoradan haitat ovat massiiviset. 28 kilometrin tunnelista louhitaan 5,5 miljoonaa kuutiota louhetta. Se tarkoittaa 1,6 miljoonaa kuorma-automatkaa kehä kolmosella, 1 500 reissua päivässä kolme vuotta putkeen. Täytetäänkö sillä Vantaan maankaatopaikat?

Pohjavesialueella oleva tunneli päästää läpi vesivuotoa, jota ei pystytä täysin tiivistämään. Vettä pitää pumpata pois tunnelista ikuisesti. Pohjaveden pinta alenee, mikä luo riskejä jo olemassa oleville rakenteille. Pohjaveteen voi päästä haitta-aineita, kuten glykolia. Työmaavedet (betonin valmistus vaatii miljoonia litroja) pilaavat taimenpuroja. Lentorata kulkee yhdeksän luonnonsuojelualueen läheltä. Myöskään tunnelin runkomelua alueen asukkaille ei ole arvioitu kunnolla.

Ilmastovaikutukset ovat järkyttävät. Millä kompensoidaan hankkeen aiheuttamat 462 000 tonnia CO2-ekv hiilipäästöjä? Mitä vaikutuksia hankkeella on Vantaan ja koko Suomen päästötavoitteisiin?

Hulluinta on, että Lentorataa ei oikeasti tarvita mihinkään. VR:n uusi digitaalinen junien ohjausjärjestelmä lisää pääradan kapasiteettia jopa + 25 prosenttia. Traficomin liikenne-ennusteet osoittavat, että kaukojunaliikenne ei pitkällä tähtäimellä juuri lisäänny. Edes viidettä raidetta ei tarvita. Päättäjien tulisi tutustua tausta-aineistoon ja faktoihin.

Vaula Norrena, kaupunginvaltuutettu, VTM (vihr.)

Sirpa Siru Kauppinen, kaupunginvaltuutettu, ympäristötekniikan M.Sc, (vihr.)

(Julkaistu Vantaan Sanomissa 29.1.2025)

***

#HSL #lentomatkusaminen #lentäminen