Vantaa perusti rahaston jolla tuetaan 500-1000 lapsen tai nuoren harrastusta vuosittain. Ilta kuitenkin kului keskusteltaessa nuorisoväkivallasta, jengiytymisetä ja rasismista. 

Keskustelua nuorten väkivallasta ja jengiytymisen ennaltaehkäisystä

Aloite kouluille vietävästä ennaltaehkäiisystä sai aikaan raipakkaan keskustelun. Tässä oma puheenvuoroni:

"Vantaalla on Suomen rikollisimmat koulut, käy ilmi poliisin tilastoista. Omaisuus ja väkivaltarikoksia on eniten. Kiitos siitä kouluille, että näitä ilmoitetaan. Pahinta olisi jos ei näistä saisi tietoa. Vantaan sanomien Mia Laakson pääkirjoitusta siteeraan: 

"Poliisi syventää yhteistyötä koulujen kanssa ensi vuonna. Kun koululla tarvitaan poliisia, poliisi reagoi mahdollisimman nopeasti.

Monialainen yhteistyö lienee tehokkain tapa pureutua ongelmaan. Minkälaista tukea vantaalaiset perheet tarvitsevat, jotta voimia riittäisi lasten kasvattamiseen ja ohjaamiseen oikeaan suuntaan?

Hyvä päätös oli kouluille tulleet nuorisotyöntekijät, ja on tärkeää laajentaa näitä myös useampiin alakouluihin.

Tämä on yksi valtuustoaloitteidkäistääen sarjassa jossa halutaan hillitä ja ennaltaehkäistä nuorten väkivaltaa ja rikoksia.

Harrastusten Vantaa ja uusi juhlarahasto lasten ja nuorten harrasteiden tukemiseen on 

Lukutaitoon ja monikielisiin oppijoihin on panostaminen myös ennaltaehkäisevät väkivaltaa, ja siinä on vielä tosi paljon tekemistä."

Juha Särkelän (sdp) mielestä kouluissa ei niinkään voi puuttua.

Sari Multala (kok) korjasi, että Vantaa voi kuntana tehdä paljon segregoitumisen ja jengiytymisen estäiseksi.

Mika Niikko (ps) kertoi että Vantaa on epäonnistunut lähiöissä ja segragaation torjunnassa. On kouluja joissa vieraskielisten osuus on yli puolet. Alkaa syntymään jengiytymisiä. Niikko kysyi miksi ei voi hajauttaa oppilaita eri kouluihin, ja miksi kiusaajia ja väkivallantekijöitä ei saa siirtää toiseen kouluun, mikä katkaisi kehityksen?

Juha Järä (ps) syytti huumebisneksestä maahanmuuttajajengejä, ja vaati segregoitumisen estämistä ja haluaisi vähentää tukea kieliryhmien harrastekerhoille. 

Kai-Ari Lunndell (ps) selvensi että Särkelä ja Multala puhuivat eri asioista. Jos perhe jos pettää, koulu paikkaa. Mutta jos pettää molemmat niin ollaan ongelmissa. Lundell kertoi myös Malminiityn ym jengeistä 70-luvulla, ja muistutti myös Kauppisen esiinnostaman lukemisen ja koulutuksen tärkeydestä. 

“Tuodaan koulutettua väkeä muualta ja omat lapset voi pahoin.” Lunndell myös vaati että segregaatiokoulujen luokkakokoa on alennettava, jotta opettajilla on aikaa puuttua ja opettaa.

Faysal Abdi (sdp) toi esiin että harrastukset pitävät nuoret pois kaduilta, ja sitä kaikkea pitää tukea.

Ida Tamminen (sdp) toi esiin miten sallissa osataan huumekauppiaiden repliikit ja kaikki. 

Juha Järän (ps) mukaan resurssit pitäisi käyttää olemassa oleviin seuroihin.

Itse muistutin:

“On tosi tärkeää että kaikista kieliryhmistä halutaan ottaa porukkaa kaikkiin seuroihin. Tässä seurat tekevät äärimmäisen hienoa työtä. 

Mutta kaikki eivät pelaa jalkapalloa. Ja kaikilla ei ole varaa myöskään pelata. Ja jos otetaan esimerkiksi Kanada, joka on erittäin monimuotoisen maahanmuuton myötä ja leimallista on että kielivähemmistöillä vahvat omat yhteisöt. Ja silti huomattavasti vähemmän rikollisuutta kuin etelämmässä.  

Kerhossa voi kohdata hyväksyvän porukan, voi kohdata myös kuuntelevan ja tukevan aikuisen joka uskoo nuoreen.  Kielitaito on tärkeä, mutta on myös se, etät joku uskoo nuoreen. Vaikka se ei pelaisi jalkapalloa tai haluaisi kilpailla.

Me tarvitsemme seuroja ja kerhoja, kaikenlaisia juttuja missä nuoret ovat pois kaduilta ja saavat järkevää tekemimistä.”

Tässä vaiheessa perussuomalaisita valtuutetuista oli vain muutama enää paikalla, loput olivat kadonneet kahvioon.

Sakari Rokkanen (kok) nosti esiin sen että Vantaa on nostettava lakeja mitä viranoamiset tarvitsevat jengiytymiseen ja rikollisuuteen puuttumiseksi. Eli tietojen vaihdon ongelma. 

Nuorisovaltuuton edustaja nosti esiin että maahanmuuttajat eivät ole jengiytymisen ongelma, vaan se, että siellä (segregaatioalueilla) ei ole harrastusmahdollisuuksia. Hän korosti, että on nähnyt tämän toimivan esim Vuosaaressa, mihin Helsinki on panostanut.

Minttu Sillanpää (vas) kertoi että kun puhutaan väkvallasta ja kohta todetaan että syynä on maahanmuutto. Kun nuori ei saa tukea koulusta eikä kotoa, ei kiinnity, tulee ongelmia.

“Se että iso osa näistä nuorista on muunkielisiä, kertoo kyllä suomalaisen yhteiskunnan rasistisuudesta“, Sillanpää kiteytti.

Juha Järä (ps) ei pitänyt rasistisena sitä että kyseenalaistaa maahanmuuttajajärjestöjen tuen. “Että ei käytetä rahoja sellaiseen mikä pahimmillaan ylläpitää ongelmaa”.

Naima El-Issaoui (sdp) muistutti että keskustelu kääntyi maahanmuuttoon vaikka kyseessä oli kouluhankkeesta. 

Eeva Tikkanen (kesk) pitää keskustleua tärkeänä ja kiittää aloitteesta. Tikkasen kertoi, että on upeaa että turvallisuuden tunnetta ja turvallisen tilan tunnetta aletaan seuraamaan eri kouluissa ja kaupunginosissa ja koululuokissa. "3 ensimmäistä kasvun vuotta on lapselle kaikista tärkeimpiä. Lapsiystävällinenkunta työssä näkyy myös vanhemmuuden tukeminen", Tikkanen sanoi. 

Paula Lehmuskallio (kok) toi esiin että kasvatuksen ja opetuksen lautakunnassa on selvä, että monen lapsen ongelmat ovat näkymässä jo päiväkodissa. Puhutaan nuorisosta ja jengeistä mutta alkuvaiheessa näitä ennaltaehkäistään.

Jari Jääskeläinen (vas) toi esiin miten 60-luvulla Päiväkummun koulussa oli jengiväkivaltaa. Ei ollut maahanmuuttoa mutta oli Päiväkumpu vs. Korso vs Mikkola stileteillä, pesismailoilla jne varustettuna. Yksi asia huolestuttaa Jari Jääskeläistä: “Ei se ole maahanmuutto niinkään, vaan huumeet, se pitää ottaa vakavasti.”

Anonyymi rekrytöinti vähentää syrjintää

Vaula Norrenan (vihr) aloite anonyymin rekrytoinnin lisäämisestä jatkoi keskustelua. Norrena toi esiin miten Vantaa on monimuotoisin kunta, jossa on 8000 työntekijää, mutta vain 8 % näistä monikielisiä kun työikäisistä 20 % on monikielisiä. 

Vantaan kaupunki hakee tuhansia työntekijlöitä vuosittain. Vain 60 oli rekryistä oli anonyymejä.

Oma puheeni: "Kiitos valtuutettu Norrenalle kaupungin kannalta tärkeästä aloitteesta, tämän allekirjoitti poikkeusellisen moni valtuutettu. Leijonanosa rekrytoinnin ammattilaisista pitää sitä (anonyymia rekrytöintiä) hyvänä. 

Suomen hallitus listaa yhdeksi rasismin vähentämisen keinoksi anonyymin rekrytoinnin edistämisen. Vähän pohdin tätä nimikkeiden suppeutta, missä sitä on Vantaalla hyödynnetty. Uskon että kyse ei ole siitä että vain pienessä osassa rekryjä ei haluta olla rasistisia?

Kansallisen rekrytointitutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy Suomen työmarkkinoilla suhteellisen paljon. Jopa 26 prosenttia tutkimukseen vastanneista työnhakijoista ilmoitti kokeneensa syrjintää. Syrjintä nousee esiin myös tutkimuksen avovastauksissa:

”Anonyymi haku pitäisi olla lain vaatimus”, kommentoi eräs tutkimuksen työnhakija.

Vaikka räikeää syrjintää ei anonyymi rekry poista, niin se vähentää ennakkoluuloja, ja antaa mahdollisuuden entistä monipuolisemman osaamisen löytämisen.

Anonyymi rekritointi vähentää syrjintää. Ja siihen nähden meillä on älyttömän vähän sitä."

Norrena ihmetteli miten työllistyy melkein kuuro akateeminen: perustamalla oman yrityksen. Miten työllistyy vähän sekavasti suomea osaava ulkomalaiastaustainen: perustamalla oman yrityksen. Miten työllistyy Suomessa syntyneet nuoret ja kasvaneet nuoret, jotka osaavat hyvin suomea, mutta joilla on vähän erikoinen sukunimi: perustamalla oman yrityksen. "Miten pitkään tämän täytyy olla näin?"

Norrena ehdotti myös kesätyösetelien tuplaamista. Vantaa on palkannut ennen enemmän kesätyöntekijöitä, ja ensimmäisen työpaikan jälkeen on helpompi saada toinen.

Päiväkoteihin puita pihaan

Vihreiden aloite vaatii että päiväkotien pihoilla säilytetään puita.

Oma puheeni: "Kiitos valtuutettu Mikko Viilo ja valtuutettu Ida Tamminen loistavista puheenvuoroista. Jo ihan sairaspoissaolojen kannalta päiväkotien luonto ja puusto ovat tärkeitä.

Valtuusto on tässä hyvin samaa mieltä, mutta..  - ja taas kumppaan valtuutettu Multalaa - Käytännössä tämä ei vain onnistu.

Kyllä tässä on työtavoissa, urakoiden kilpailutuksessa ja puiden arvostuksessa paljon parannettavaa verrattuna nopeaan kaivinkoneella huiskimiseen… 

Puilla pitäisi olla hinta, jossa näkyy se miten se vähentää viilennyskustannuksia, vähentää sairauksia ja luo viihtyvyyttä ja vetovoimaa. 

Vantaa voisi olla ihan toisella tavalla luonnonläheinen kuin Helsinki. Kumi: se on vihonviimeinen. 

Ja vielä yksi juttu: Jos päiväkodissa on jokin tosi viihtyisä elementti missä liikkua ja leikkiä, se jää lasten mieleen loppuiäksi. Se on se tärkeä osa sitä hienoa lapsuutta. Ja tässä ollaan kyllä oltu aivan liian usein aivan liian pihejä ja mielikuvituksettomia.

Hyvillä paikolla ja hyvällä pohjalla olevista y-tonteista (kaupungin yleishyödylliseen toimintaan tarkoitetuista tonteista) on ollut puhe niin pitkään kuin olen ollut Vantaalla. Tähän auttaa aktiivinen hankintapolitiikka, minkä valtuutettu Eeva Tikkanen (kesk) toi esiin, mutta myös Y-tonttien priorisointi hyville paikoille ja pohjille yksityisen asuntorakentamisen sijaan."

Valtuutettu Tuomas Mutanen (vihr) kiitti Kauppista siitä että toi esiin sen lapsuuden muiston, ja kerto omasta “aarnimetsäkokemuksestaan” miten puusto ja kivet olivat todella hienoja hänen päiväkodissaan. 

Norrena toi esiin palveluverkkonäkölman: ei kannata tehdä päiväkotia Nikinmäkeen jossa oli 80 lasta jonossa, tai Itähakkilaan jossa nyt 80 lasta jonossa, koska kohta ne loppuun. Ja niin tehtiin joukkoliikenteen solukohtiin kuten tikkurilaan ja korsoon (8m2/laspi). Tämä oli aikuisten näkökulmasta fiksua - varmoilla paikoilla isoja päiväkoteja. Tarvitaan pienempiä päiväkoteja, ja reunoille myös missä pihaa ja tonttia on. 

Norrena paljasti myös, että kaupunkiympäristötoimiala on myynyt vanhat puut sahalle säilyttämisen sijaan (näin käynyt mm. Kelokuusepäiväkodin rakentamisessa, kaikki sileäksi, eikä mitään jätetty päiväkodin pihaan). 

Monia alotteita

Myös aloite miestenpäivän viettämisestä herätti pitkän keskustelun. Miehet ovat yliedustettuina niin korkeimmissa tuloluokissa kuin asunnmottomuudessa. Kansainvälisen miestenpäivän tapahtuman viettäminen vietiin äänestykseen (palautusesitys hävisi). Juha Järä (ps) haluaisi miestenpäivän pullakahvit, foorumin ja liputuksen ja äänestytti asian. Sakari Rokkanen (kok) kyseenalaisti sitä, riittääkö tasa-arvon edistämiseksi yksi pävä vuodessa jolloin tarjotaan pullaa, vai pitäisikö tehdä epäkohtien poistamiseksi kaikkina päivinä töitä.

Juha Särkelä kertoi olevansa miesliikkeen perustajajäsen, ja kaipasi miesmallien moninaisuutta. 

Suomen kouluissa tyttöjen ja poikien pärjäämisessä on OECD:n suurin ero. (Esimerkiksi itseohjautuvuuden vaatimus - jota psykologit kritisoivat - toimii vielä useammalle pojalla  kuin tytölle huonosti.)

Aloitteessa mainutut positiiviset miesten mallit saivat laajaa kannatusta, mutta perustelupuheissa miesten ja naisten vastakkainasettelua taas kritisoitiin. Asiasta painivat pääosin miehet keskenään - osa halusi laajentaa miesten mahdollisuutta olla hyväksytty, osa taas kaipasi kaupungin juhlapäivää, osa halusi fokuksen syrjäytyneiden tai heikossa asemassa olevien miesten haasteisiin. 

Oma tulkintani on että painin taustalla näkyi ero mieskuvassa konservatiivien ja liberaalien välillä. 

Tuomas Mutanen (vihr) muistutti miten mieskaveritoiminta estää syrjäytymistä, ja että mieskavereista on pula. Vantaa voisi tiedottaa toiminnasta enemmän, jotta mieskavereita löytyisi lisää. Moni poika tai tyttö on ilman toista vanhempaa, ja höytyisi mieskaverista.

*** 

Kokouksen esityslista 

#Vantaa #anomyyirekrytöinti #jengiytyminen #rasismi